Työllisyystyöryhmässä käsitellyssä aktivointimallissa työttömiä pyritään aktivoimaan erilaisilla toimilla. Esillä on ollut ehdotus, jossa työttömäksi jäävällä olisi heti työttömyyden alkaessa viisi omavastuupäivää eli rahatonta päivää.
Lisäksi työttömällä olisi joka kuukausi yksi omavastuupäivä. Omavastuupäivä muuttuisi korvauspäiväksi, jos työtön olisi töissä, työkokeilussa, kuntoutuksessa, kotouttamislaitoksessa tai työvoimakoulutuksessa vähintään 18 tuntia edellisen kolmen kuukauden aikana.
Työmarkkinajärjestöt eivät päässeet työllisyystyöryhmässä yksimielisyyteen niin sanotusta aktiivimallista, jolla työttömyysturvaa on tarkoitus uudistaa. Nyt hallitus on kuitenkin viemässä mallia eteenpäin, eikä työmarkkinajärjestöistäkään yksikään enää suoraan sitä tyrmää. Näin ollen voinee jo sanoa, että työttömyysturvaan on tulossa uusi aktiivimalli.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä toimihenkilökeskusjärjestö STTK suhtautuvat uudistukseen positiivisesti.
EK kertoo tiedotteessaan tukevansa hallitusta kaikissa toimissa, joilla työttömyysturvaa uudistetaan kannustavammaksi. Aktiivimallia EK ei mainitse nimeltä.
– Työttömyysturvan muuttaminen kannustavammaksi on täsmälääke kannustinloukkujen purkamiseksi, EK:n toimitusjohtajaa Jyri Häkämies lausuu.
STTK:n Antti Palola puolestaan sanoi niin eilen kuin tänäänkin, että aktiivimalli käy STTK:lle, vaikka se kokonaisuudessaan ei järjestöä miellytäkään.
– Tämän aktiivimallin pohjalta voidaan lähteä jatkotoimenpiteisiin, Palola muotoilee Ilkassa.
Korkeasti koulutettujen Akava ja ammatillinen keskusjärjestö SAK ovat olleet julkisuudessa kriittisiä mallia kohtaan. Molempien puheenjohtajat kommentoivat tilannetta nyt Helsingin Sanomissa hieman eri sävyyn.
– Kyllä tämä omavastuumalli näyttää nyt etenevän, Akavan Sture Fjäder sanoo.
– Jos meille hankalia asioita jatkotyöstetään, suhtaudumme myönteisesti jatkoon, SAK:n Jarkko Eloranta kommentoi.
Aiemmin sekä Fjäder että Eloranta ovat sanoneet, ettei työllisyystyöryhmä päätynyt mihinkään esitykseen eikä ollut yksimielinen käytännössä mistään. Työryhmän vetäjä, valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki kuitenkin esitteli eilen tiedotustilaisuudessa aktiivimallia sillä mielellä, että se on työryhmän esitys, jota eteenpäin viedään. Hallitus kertoikin tänään aikovansa näin tehdä.
Valtiovarainministeriö julkaisi mallin kokonaisuudessaan tiistaina 4.10.
– Tämä on perinteistä suomalaista keskustelua. Pyöritellään pieniä palasia, eikä kokonaisuus ole kenenkään hallussa. Pelkällä vastikkeellisuudella ei ratkaista mitään, vaan pikemminkin pahennetaan tilannetta ja kasvatetaan syrjäytyneiden määrää, kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo Taloussanomille.
– Ajatukset ovat sikäli virheellisiä, että aktiivinen työvoimapolitiikka on kavennettu ihmisten kepittämiseksi ja porkkanoiden jakeluksi pitkäjänteisen suunnittelun sijaan, Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistinen lataa.
Työllistymisen avittaminen vaatisi kuitenkin toimivia julkisen vallan tukemia välityömarkkinoita, joita ei Kietäväisen mukaan ole saatu aikaan yli kymmenen vuoden aikeista huolimatta.
– Lainsäädännön muutosten ja portaittamisen avulla ihmisille tulisi luoda realistiset toiveet työllistymisestä. Tarvitsemme palkkatuen kehittämisen tyyppisiä toimenpiteitä, joiden avulla aktivoidut työttömät pystyisivät siirtymään kohti avoimia työmarkkinoita. Osalle välityömarkkinaratkaisu voisi olla pidempiaikainen, Kietäväinen arvioi.
Pulaa sopivista työtehtävistä ei Kietäväisen mukaan ole. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon esimerkiksi vanhusten ulkoilutuksen kaltaisia avustavia tehtäviä.
Saksassa rima nostettiin 2000-luvun alussa toteutetulla ohjelmalla korkealle, kun työttömille luotiin uusia pakottavia osallistumismuotoja. Niin sanotuissa minitöissä kuntien ja järjestöjen palveluksessa työskentelystä maksetaan euron tuntipalkkaa. Töitä saa tehdä korkeintaan 15 tuntia viikossa, jolloin se ei vähennä työmarkkina-avustuksen määrää.
Lisäksi toteutettiin rakenteellisia uudistuksia, joilla muiden muassa laskettiin minimipalkkaa ja heikennettiin työttömyysturvaa. Uudistukset aiheuttivat laajoja protesteja.
– Toimilla luotiin uusi köyhien luokka, kun pienituloiset eivät enää tule palkallaan toimeen, VATT:n johtavan ekonomistin Kari Koistinen näkee.
Kunnilla oli työllistämisvelvoite 1990-luvun lamaan saakka, jolloin se lopetettiin resurssipulan ja toimimattomuuden vuoksi.
– Ei ole mitään järkeä lähteä tekemään samoja virheitä uudelleen. Toisaalta ei kannata antautua pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen kasvulle, koska aivan lähivuosina meillä on monilla toimialoilla työvoimapulaa. Aktiivisella työvoimapolitiikan uudistamisella on huolehdittava siitä, että tämä porukka säilyisi työkykyisenä, Kietäväinen sanoo.
Saksan malliin mennään kovaa vauhtia!
Lisäksi työttömällä olisi joka kuukausi yksi omavastuupäivä. Omavastuupäivä muuttuisi korvauspäiväksi, jos työtön olisi töissä, työkokeilussa, kuntoutuksessa, kotouttamislaitoksessa tai työvoimakoulutuksessa vähintään 18 tuntia edellisen kolmen kuukauden aikana.
Työmarkkinajärjestöt eivät päässeet työllisyystyöryhmässä yksimielisyyteen niin sanotusta aktiivimallista, jolla työttömyysturvaa on tarkoitus uudistaa. Nyt hallitus on kuitenkin viemässä mallia eteenpäin, eikä työmarkkinajärjestöistäkään yksikään enää suoraan sitä tyrmää. Näin ollen voinee jo sanoa, että työttömyysturvaan on tulossa uusi aktiivimalli.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä toimihenkilökeskusjärjestö STTK suhtautuvat uudistukseen positiivisesti.
EK kertoo tiedotteessaan tukevansa hallitusta kaikissa toimissa, joilla työttömyysturvaa uudistetaan kannustavammaksi. Aktiivimallia EK ei mainitse nimeltä.
– Työttömyysturvan muuttaminen kannustavammaksi on täsmälääke kannustinloukkujen purkamiseksi, EK:n toimitusjohtajaa Jyri Häkämies lausuu.
STTK:n Antti Palola puolestaan sanoi niin eilen kuin tänäänkin, että aktiivimalli käy STTK:lle, vaikka se kokonaisuudessaan ei järjestöä miellytäkään.
– Tämän aktiivimallin pohjalta voidaan lähteä jatkotoimenpiteisiin, Palola muotoilee Ilkassa.
Korkeasti koulutettujen Akava ja ammatillinen keskusjärjestö SAK ovat olleet julkisuudessa kriittisiä mallia kohtaan. Molempien puheenjohtajat kommentoivat tilannetta nyt Helsingin Sanomissa hieman eri sävyyn.
– Kyllä tämä omavastuumalli näyttää nyt etenevän, Akavan Sture Fjäder sanoo.
– Jos meille hankalia asioita jatkotyöstetään, suhtaudumme myönteisesti jatkoon, SAK:n Jarkko Eloranta kommentoi.
Aiemmin sekä Fjäder että Eloranta ovat sanoneet, ettei työllisyystyöryhmä päätynyt mihinkään esitykseen eikä ollut yksimielinen käytännössä mistään. Työryhmän vetäjä, valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki kuitenkin esitteli eilen tiedotustilaisuudessa aktiivimallia sillä mielellä, että se on työryhmän esitys, jota eteenpäin viedään. Hallitus kertoikin tänään aikovansa näin tehdä.
Valtiovarainministeriö julkaisi mallin kokonaisuudessaan tiistaina 4.10.
– Tämä on perinteistä suomalaista keskustelua. Pyöritellään pieniä palasia, eikä kokonaisuus ole kenenkään hallussa. Pelkällä vastikkeellisuudella ei ratkaista mitään, vaan pikemminkin pahennetaan tilannetta ja kasvatetaan syrjäytyneiden määrää, kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo Taloussanomille.
– Ajatukset ovat sikäli virheellisiä, että aktiivinen työvoimapolitiikka on kavennettu ihmisten kepittämiseksi ja porkkanoiden jakeluksi pitkäjänteisen suunnittelun sijaan, Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistinen lataa.
Työllistymisen avittaminen vaatisi kuitenkin toimivia julkisen vallan tukemia välityömarkkinoita, joita ei Kietäväisen mukaan ole saatu aikaan yli kymmenen vuoden aikeista huolimatta.
– Lainsäädännön muutosten ja portaittamisen avulla ihmisille tulisi luoda realistiset toiveet työllistymisestä. Tarvitsemme palkkatuen kehittämisen tyyppisiä toimenpiteitä, joiden avulla aktivoidut työttömät pystyisivät siirtymään kohti avoimia työmarkkinoita. Osalle välityömarkkinaratkaisu voisi olla pidempiaikainen, Kietäväinen arvioi.
Pulaa sopivista työtehtävistä ei Kietäväisen mukaan ole. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon esimerkiksi vanhusten ulkoilutuksen kaltaisia avustavia tehtäviä.
Saksassa rima nostettiin 2000-luvun alussa toteutetulla ohjelmalla korkealle, kun työttömille luotiin uusia pakottavia osallistumismuotoja. Niin sanotuissa minitöissä kuntien ja järjestöjen palveluksessa työskentelystä maksetaan euron tuntipalkkaa. Töitä saa tehdä korkeintaan 15 tuntia viikossa, jolloin se ei vähennä työmarkkina-avustuksen määrää.
Lisäksi toteutettiin rakenteellisia uudistuksia, joilla muiden muassa laskettiin minimipalkkaa ja heikennettiin työttömyysturvaa. Uudistukset aiheuttivat laajoja protesteja.
– Toimilla luotiin uusi köyhien luokka, kun pienituloiset eivät enää tule palkallaan toimeen, VATT:n johtavan ekonomistin Kari Koistinen näkee.
Kunnilla oli työllistämisvelvoite 1990-luvun lamaan saakka, jolloin se lopetettiin resurssipulan ja toimimattomuuden vuoksi.
– Ei ole mitään järkeä lähteä tekemään samoja virheitä uudelleen. Toisaalta ei kannata antautua pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen kasvulle, koska aivan lähivuosina meillä on monilla toimialoilla työvoimapulaa. Aktiivisella työvoimapolitiikan uudistamisella on huolehdittava siitä, että tämä porukka säilyisi työkykyisenä, Kietäväinen sanoo.
Saksan malliin mennään kovaa vauhtia!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.