Mistähän vois tiedustella vanhoja maatiloja, jotka ovat mytävänä. Haaveena olisi ostaa sellainen ja rempata asumiskuntoon. Kivinavetta olisi ehdoton...:) Onko täällä ketään, joka olisi toteuttanut tällaisen ratkaisun?
Maatila omaksi
immo
206250
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Samanlaiset on haaveet. Mistäpäin kattelet omaa tilaa? Soita kuntaan ja kysy, monessa kunnassa on selvitetty tarjolla olevia tiloja. Ja varmasti auttavat jos sillä tavalla saavat uusia veronmaksajia muuttamaan kuntaan.
Itsellä löytyy pihasta reilu 40 metrinen massiivisista kivilohkareista tehty navetta.
Mitä kivaa siitä väsäis?
On ne ainakin mukavia vilvottelupaikkoja kesähelteillä. Naapurin vanhaisäntä meinas repiä peliverkkarinsa kun oli niin prameema poikansa uuden pihaton työmaalla. Totesin siihen vaan että eikös tää oo pikkasen pieni kun meillä tehtiin 100vuotta sitten tän kokonen navetta.
Navettaan tulisi muutama hevonen ja jotain varasto ja työtilaa. Voisi kyllä soittaa kuntaan ja kysäistä mikä on tilanne. Olisi kyllä ihana päästä sellaiselle tilalle asumaan.
Mikä teillä kiehtoo vanhoissa tiloissa? Minua kiehtoo talojen oma tarina ja se tunnelma mikä niissä on. Aivan erilaista kuin uudessa talossa, jollaisessa nyt asun. Vanha tila kertoo tuhat tarinaa...
Tuo nimettömän viesti oli siis "immolta". Unohdin laittaa nimimerkin.
www.muutamaalle.com EteläSavoa
www.kotimaalla.info Koillissavolainen tonttipörssi
www.tonttiporssi.net Itä-Uudenmaan tonttipörssi
www.kotimaalla.com Vespuolen kylien Rutalahden, Oittilan ja Pitkälahden tonttisivut Keski-Suomessa.
Pieksämäen seutu - Projektit - Koti maalta - hanke
linkki toimii muutamaalle.comissa
Tonttipörssi ja kylien markkinointihanke Halkokummun, Kankaisten, Koittilan, Kutemajärven, Kylmämäen, Paltasen, Porsaskosken, Ruokomäen ja Venetmäen kylillä Pieksämäen maalaiskunnassa, Hankasalmella ja Kangasniemellä.
Varmaan löytyy vastaavia lisää...
Jos työtätekevänä ihmisenä haluaisit itsellesi ostaa maatilan, se on todella vaikeaa, etten sanoisi mahdotonta. Kuolinpesät myyvät maatilat osina, näin niistä saa paremman hinnan. Rantatontit jätetään usein omaan omistukseen. Pellot ostaa aina vireinen maanviljelijä. Ja jos omistaja ei halua myydä, kunta tulee viljelijän apuun käyttämällä lunastusoikeuttaan. Metsät ostaa myös joki maanviljelijä, joka on jo entuudestaan sijoittanut metsään. Ja siihenkin saa yhteiskunnalta apua. Jos nyt jostain ihmeen syystä sattuisi, että joku olisi halukas myymään Sinulle maatilansa, joudut maksamaan siitä hyvin korkean hinnan. Käypään hintaan et edellä kerrotuista syystä maatilaa itsellesi saa.
Minä kyllä ostin viime syksynä 9 ha:n maatilan, talon ja pienen navetan ihan kokonaisena, kuuluupa tilaan pikkuisen metsääkin, ja kuolinpesältä vielä. Enkä maksanut edes pahinta mahdollista hintaa siitäkään huolimatta, että alueella pellon hinta on todella korkea aktiivisten maanviljelijöiden maksaessa "mannaa" lähellä olevista pelloista.
Kyllä paikka voi löytyä. Koskaan ei kannata luopua unelmistaan. Minulle jäi vielä hyvin rempparahaakin, koska tila oli niin halpa! Hevosia pidän ja olen onnellinen!!! :))
Tsemppiä alkuperäiselle kyselijälle!
Hei!
Me etsimme tällä hetkellä itsellemme vanhaa maalaistaloa. Asumme kaupungissa kolmen pienen pojan kanssa rivitalossa ja nyt on haaveena muuttaa maalle ja remontoida vanha tunnelmallinen hirsitalo asunnoksi. Ulkorakennus on myös meille ehdoton, aikeissa olisi hankkia joitakin eläimiä (aloittaa kanoista ja koirasta?), lisäksi ulkorakennuksessa voisi kunnostaa vanhoja huonekaluja yms. Kaupunkilaispojille vanha navetta olisi jännä leikkipaikka! Pihalla pitäisimme myös pientä kasvimaata ja istuttaisimme omenapuita ja marjapensaita.
Eli kyllä muitakin maalaiselämästä haaveilevia on :)
Ei tästä montaakaan vuotta ole, kun haaveilin maallemuutosta ja eläimistä. järin suurta tilaa ei ole edelleenkään, mutta riittävä minulle, eläinmääräkin on ihan mukava näin alkuun.
Taloja pihoineen on myynnissä paljonkin, pellon ostamiseen tarvitaankin jo hiukan tuuria mukaan.
niin googletapa "onni asuu maalla" ja tsekkaa mitä
on tarjolla.
oman maatilan! me etsittiin vuoden verran kunnes eräs perikunta pääätti luopua tilastaan. Paljon on tyhjiä perikuntien taloja joissa käydään ehkä kerran kesässä ja lopulta ne rapistuvat niille sijoilleen. Onneksi nyt on tämä "onni muuttaa maalle" -projekti joka on saanut monet perikunnat toisiin aatoksiin ja taloja tulee myyntiinkin.
Hei te jotka olette jo muuttaneet maalle!
Käyttekö kaupungissa kuitenkin töissä? Minkälaista toimintaa olette ruvenneet harjoittamaan maaseudulla, mitä eläimiä olette hankkineet? Kuinka elämänmuutos on onnistunut, oletteko olleet tyytyväisiä ratkaisuunne?
Minkälaisen tilan olette ostaneet, kuinka iso tontti siinä on?
Olisi kiva kuulla kokemuksia, kun mieli itsellä halajaa maalle...
Minulla on hevosia ja poneja, sekä koiria ja kissoja :)) Kanoja haluaisin, ja otankin kunhan niille valmistuu kunnon tilat. Käyn töissä kunnan palveluksessa. Lapseni käyvät kyläkoulussa.
Minulla on maata 9 ha, siitä peltoa 6 ha. Ja vähän metsääkin on. Pieni navetta ja täysin remontoitu talo ( itse rempattu tilan ostamisen jälkeen ).
Suosittelen hyvän kuntokartoituksen tekoa taloon sekä peltojen mahdollisten vuokrasopimusten tarkkaa tarkastelua. Vuokrasopimuksia kun ei voi välttämättä irtisanoa pelkän omistajanvaihdoksen perusteella. Kaikkea ei kannata uskoa jos myyjä vain "sanoo", kaikki pitää vaatia kirjallisena ennen kauppaa.
Maalla on mukavaa...
kyllä maalla voi olla myös karua asua , talvella tiellä 40cm lunta täysin pimeää ja lunta sataa, siinä sit lähteä töihin lapset kouluun. kaikki tilat eivä ole isojen teiden varsilla. välillä sit 30 c pakkasta no: pakkanen on tietysti kaupungissakin. kesät ovat hyvää aikaa ,joskin pääosa talvestakin on, harrastusmahdollisuudet ei joka paikassa kovin hyvät.
Olemme asuneet kohta kolme vuotta maalla. 20 hehtaaria eri ikäistä metsää, pellot istutettu parikymmentä vuotta sitten männylle. Lapsilla koulumatka 30 km, linjaauto hakee 300 metrin päästä kotoa. Työmatka 100 km päivässä, ajallisesti 45\45 min. Oma traktori melkeinpä välttämätön, auraukset, puunajot ym. Olemme viihtyneet erittäin hyvin täällä "jumalanselän takana", luonto ja vesistöt ovat lähellä.
sanonut haluavansa maatilan, joka vielä on oikeasti toimiva. Minä haluaisin rueta pitämään lypsykarja- tai emolehmätilaa, mutta se taitaa olla minulle mahdotonta kun ei vanhemmillani tai muillakaan sukulaisilla ole tilaa, jota jäisin jatkamaan. Opiskelen tällä hetkellä agrologiksi. Ja joka tapauksessa alalle aion. Hulluksikin ovat sanoneet...mutta siitä huolimatta...
hullu pitää ollakin.
Paljon onnea yritykselle,hyvät eväät luulis tuolla koulutuksella olevan.
olen opiskellut maatalousalalle ja olen siis maatalouslomittajana kunnan palveluksessa ja asun omaa pientä tilaa, joka tuottaa minulle pikkuisen peltotukia ja hirmuisesti työtä, mutta samalla myös kovasti elämisen rauhaa ja onnea.
Auraus onnistuu, kun talo on 50 metrin päässä yleisestä tiestä ja tien kunnossapitäjä vetäisee lingolla minunkin tienpätkäni. Lähellä on toki taloja eikä kyläkeskukseen kovinkaan pitkä matka ( 10 km ). Kuitenkin täällä on jotain enemmän kuin kirkonkylässä tai kaupungissa, jossa väljimmältäkin asuinalueelta pääsee yhdellä loikalla talon rappusilta naapurin puolelle...
Toki elämisen edellytykset on mietittävä ennenkuin muuttaa "kauas kaikesta". Yleensä vain ne pienet puutteet kestää, kun motivaatio asua omassa rauhassa on niin suuri.
Uskokaa unelmiinne, mutta pitäkää jalat maassa. ( Ilman vettä ja sähköä useiden kymmenien kilometrien päässä "sivistyksestä" voi lannistaa kenet tahansa ;))
itse opiskelen jämsän maaseutuoppilaitoksella (maatalousyrittäjä) tavoitteena ehkä jatkaa koulutusta enemmän hevospuolelle mutta silti oma maatila on jos etsinnässä jopa ehkä löytynykin. täällä helsingissä saan olla rajoitetun määrän maatilahommissa mutta onneksi tuossa naapurissa 5min kävelymatkan päässä on viikin koetila missä olen tehnyt töitä 8 vuotiaasta asti. nyt olen ikävä kyllä sairas lomalla käsi murttunut ei voi rasittaa muuten ei parane kunnolla. mutta onnea kaikille maatilaihmisille.