Itken, tunteillani leikitään

Oon pitkään kaivannut läheisyyttä. Oli se sitten seksiä, halailua tai pelkkää pussailua. Mutta ei vakavaa suhdetta. En oo valmis itteeni sillä taas satuttaan, mut hellyyttä ja välittämistä, sitä mä kaipaan.

Sit tapahtui maaginen ilta. Kutsuin sut meille, se oli eka kerta kun sua paremmin tapasin. Olit avoin, katteltiin leffaa sylikkäin. Rakastin sitä, rakastin naisellista tuoksua, pehmeyttä, ja sitä jännitystä jonka toit.

Päätit nukkua kanssani, koska et halunnut mun ajavan niin myöhään sua kotiin. Pidin söpönä sitä että välitit, ja jännittävänä sitä, että tulen nukkumaan kanssasi.

Jotain tapahtui, aloimme suudella, pureskella ja nuolla toistemme kauloja. Rakastit miten suutelin vatsaasi, tai herkästi nuolin korviasi. Kun siihen päälle vielä tukistin, käsiäsi pitelin kun suutelin, sekä varovasti sua kuristin, olit myyty. Halusit minua, ja tunsin sen kun hyökkäsit kaulaani kiinni, suutelit vatsaani, kiusoittelit. Olit niin kaunis...nännilävistyksesi oli yllätys, enkä ollut uskoa miten hyvät muodot omasit. Sen lisäksi olit nätti. Söpöt pienet huulet, kihara lyhyt tukka ja suuret valloittavat silmät. Siinä hetkessä, halusin elää ikuisesti. Olin taas haluttu ja rakastettu.

Koko yön suutelimme, mutta seksiä emme harrastaneet. Se teki illastamme herkän. Rakastin sitä, ja niin rakastit sinäkin. Sut kotiin heitin. Intohimoisin suudelmin sanoin sinulle heihei. Halusin sinut koko päivän takaisin syliini.

Seuraavassa keskustelussamme sovimmekin, ettemme halua vakavaa suhdetta, mutta kaikkea pientä kivaa voitaisiin tehdä. Pidin ideasta, olin onnellinen kanssasi, kun en virallisesti ollut kanssasi. Sua saisin rakastaa, eikä sitä minun maailmalle tarvitsisi kailottaa.

Muutaman päivän jälkeen, alkoi tuntumaan, että minä aloitan kaikki keskustelut. Et enää puhunut siitä miten ihana olin, tai miten seksikäs olin. Aloit ignoramaan viestejäni, etkä vastannut enää edes kysymyksiini. Tuntui kun sinua ei olisi kiinnostanut, et enää minua ollenkaan halunnut. Se oli erikoista, minulle kun olit kerennyt jo lepertelemään monenmoista. Ehkä tämä on vain jokin vaihe, tai huono päivä. Ehkä tämä käytös kohta jää meidän taakse.

Siitä on nyt viikko. Et ole soitellut, tekstannut tai muuta vastaavaa, vaikka viikko sitten väitit haluavasi kanssani asustaa. Jotta sinäkin saisit lempeä, rakkautta ja rakastaa. Olisin antanut sinun minua myös rakastaa, oi rakkautta minä niin paljo kaipaan. Mitä päässäsi tapahtuu, ajatukseni alkavat harhailemaan.

Oletko unohtanut minut? Olinko vain hetken huumaa? Olinko vain yhden yön juttu? Olitko sinä minulle vain suloinen haave?

Oli miten oli, en saa ajatuksiani sinusta. Itken itseni uneen ajatellessani sinua. En halua avata puhelintani tai lukuisia sosiaalisia medioitani, koska joudun joka kerta huomaamaan, ettet ole minua kaivannut. Se sattuu, joka aamuun herääminen on kuin lähtisi sieluaan tappamaan.

Luulin löytäneeni jotain erikoista, mutta olihan se liian hyvää ollakseen totta...sinä kai annoit minun unohtua, mutta minä...minä vieläkin rakastan sinua.

T. Poika läheisyyttä vailla
562
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kuristaminen on sairasta

Äänestä

Itke vaan se helpottaa.

Äänestä

Tää oli ihanasti kirjotettu...voimia sinne!

Äänestä

Miltosfääristä pukkaa taas zhaissea. Ooh ja sit mä tulin ja muuta herkkää teinituubaa.

Äänestä

Olen samanlaisessa tilanteessa...voimia sullekkin

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hopelesslover kirjoitti:

Oon pitkään kaivannut läheisyyttä. Oli se sitten seksiä, halailua tai pelkkää pussailua. Mutta ei vakavaa suhdetta. En oo valmis itteeni sillä taas satuttaan, mut hellyyttä ja välittämistä, sitä mä kaipaan.

Sit tapahtui maaginen ilta. Kutsuin sut meille, se oli eka kerta kun sua paremmin tapasin. Olit avoin, katteltiin leffaa sylikkäin. Rakastin sitä, rakastin naisellista tuoksua, pehmeyttä, ja sitä jännitystä jonka toit.

Päätit nukkua kanssani, koska et halunnut mun ajavan niin myöhään sua kotiin. Pidin söpönä sitä että välitit, ja jännittävänä sitä, että tulen nukkumaan kanssasi.

Jotain tapahtui, aloimme suudella, pureskella ja nuolla toistemme kauloja. Rakastit miten suutelin vatsaasi, tai herkästi nuolin korviasi. Kun siihen päälle vielä tukistin, käsiäsi pitelin kun suutelin, sekä varovasti sua kuristin, olit myyty. Halusit minua, ja tunsin sen kun hyökkäsit kaulaani kiinni, suutelit vatsaani, kiusoittelit. Olit niin kaunis...nännilävistyksesi oli yllätys, enkä ollut uskoa miten hyvät muodot omasit. Sen lisäksi olit nätti. Söpöt pienet huulet, kihara lyhyt tukka ja suuret valloittavat silmät. Siinä hetkessä, halusin elää ikuisesti. Olin taas haluttu ja rakastettu.

Koko yön suutelimme, mutta seksiä emme harrastaneet. Se teki illastamme herkän. Rakastin sitä, ja niin rakastit sinäkin. Sut kotiin heitin. Intohimoisin suudelmin sanoin sinulle heihei. Halusin sinut koko päivän takaisin syliini.

Seuraavassa keskustelussamme sovimmekin, ettemme halua vakavaa suhdetta, mutta kaikkea pientä kivaa voitaisiin tehdä. Pidin ideasta, olin onnellinen kanssasi, kun en virallisesti ollut kanssasi. Sua saisin rakastaa, eikä sitä minun maailmalle tarvitsisi kailottaa.

Muutaman päivän jälkeen, alkoi tuntumaan, että minä aloitan kaikki keskustelut. Et enää puhunut siitä miten ihana olin, tai miten seksikäs olin. Aloit ignoramaan viestejäni, etkä vastannut enää edes kysymyksiini. Tuntui kun sinua ei olisi kiinnostanut, et enää minua ollenkaan halunnut. Se oli erikoista, minulle kun olit kerennyt jo lepertelemään monenmoista. Ehkä tämä on vain jokin vaihe, tai huono päivä. Ehkä tämä käytös kohta jää meidän taakse.

Siitä on nyt viikko. Et ole soitellut, tekstannut tai muuta vastaavaa, vaikka viikko sitten väitit haluavasi kanssani asustaa. Jotta sinäkin saisit lempeä, rakkautta ja rakastaa. Olisin antanut sinun minua myös rakastaa, oi rakkautta minä niin paljo kaipaan. Mitä päässäsi tapahtuu, ajatukseni alkavat harhailemaan.

Oletko unohtanut minut? Olinko vain hetken huumaa? Olinko vain yhden yön juttu? Olitko sinä minulle vain suloinen haave?

Oli miten oli, en saa ajatuksiani sinusta. Itken itseni uneen ajatellessani sinua. En halua avata puhelintani tai lukuisia sosiaalisia medioitani, koska joudun joka kerta huomaamaan, ettet ole minua kaivannut. Se sattuu, joka aamuun herääminen on kuin lähtisi sieluaan tappamaan.

Luulin löytäneeni jotain erikoista, mutta olihan se liian hyvää ollakseen totta...sinä kai annoit minun unohtua, mutta minä...minä vieläkin rakastan sinua.

T. Poika läheisyyttä vailla

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu