Jos kerään hakkuun jäljiltä polttopuuksi jonkun verran järeimpiä männyn oksia, täytyykö niiden kaarna rikkoa kuivumista varten?
Tyhmä kysymys
kuivaakovailahoaa
990
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei tarvitse. on hyvä että joku kerää niitä tarpeeseensa.
Juuri tulin metsästä Mallusjärvellä ja näkymät ovat sielläkin aika järkyttävät. Metsät ovat surkean näköisiä raiskioita, valtavat risukot, kiviä ja kantoja, ojia, raskaiden koneiden puolimetriä syviä ajouria, paikoin jätetty jopa puolitoistametriä korkeita kantoja järeille puille. Maasto on likimain kulkukelvotonta ryteikköä. Melkein minne tahansa Mäntsälän, Pukkilan, Hautjärven ja muiden ympäristökuntien alueilla käynkin, sama järkytys odottaa. Hakkuut ovat viime vuosina olleet kovat ja jälki on kuin jättimäinen myrsky olisi pyyhkäissyt metsien yli = täystuho. No, omistajat ovat niistä muutaman euron saaneet ja seuraavia saakin odottaa 70 - 100 vuotta.
Tosi hyvä jos saa joku hyödyksi muutettua edes osan tuosta tuhosta.
Entäs koivuranka?
Oma kokemus on, että ilman aisaamista koivu pehmenee valtavan nopeasti. Jopa yhdessä kesässä koivu muuttuu sisältä mosaiikkimaiseksi.
Taida puun kasvust pal tietää :)
Luepa vaikka Huovisen "Puukansan tarina " niin vähä viisastut :)
Muuten ensimmäiset harvennustulot metsästä saadaan jo 20-25 vuoden kuluttua hakkuusta :)
Aloittajalle sanon et ei tarvii männynoksii kuoria, kuivuu kyllä klapinakin ja omaa lähes koivun lämpöarvon :)
Pihlajalla on koivua parempi lämpöarvo?
Lämpöarvohan on miltei sama kaikilla puilla jos käytämme mittayksikkönä kiloa :)
Oikeassa olet. Kiloa kohti kaikilla puilla on sama lämpöarvo. Erot ovat minimaalisia!
Entä, jos käytämme mittayksikkönä tilavuusmittaa?
Tietysti silloin kevyempää puuta pitää uuniin mättää isompi pino jos kosteus on sama :)
Tuoltahan saa jonkinlaista tietoa vertilun pohjaksi :
http://www.halkoliiteri.com/?id=170