Voiko kuolinpesä vaatia lakiosaa, jos vainaja olisi siihen oikeutettu ja vaatimusaika 6 kk ei ole vielä kulunut? Mitä vaikuttaa perittävän testamentissa oleva ei-avio-oikeutta lakiosaan ts. kenelle lakiosa kuuluu: perittävän rintaperilliselle vai hänen rintaperillisilleen?
Kenelle lakiosa?
Nippeli12
15321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vainaja ei ole saamassa lakiosaa koska?
Koska perittävällä ja hänen puolisollaan on keskinäinen on hallinto-oikeustestamentti koko omaisuudelle, ts. lakiosan saa vain jos vaatii.
Oikeus vaatia lakiosaa siirtyy rintaperillisen kuoleman jälkeen hänen oikeudenomistajilleen. Vaatimuksen voivat siis esittää kuolinpesän osakkaat yhdessä.
Lakiosa tulee saada rasitteista vapaana eli ilman hallintaoikeutta.
Entäpä, jos perittävän viidestä lapsesta yksi on sitä mieltä, ettei lakiosaa halua?
Eikö 88989 osaa vastata? Jääkö lakiosa saamatta, kun kaikki osakkaat eivät sitä yhdessä vaadi?
Ehkä vastauksen ajankohta viittaa "aamu-unisuuteen". Tuo yksi ei vaan vaadi lakiosaansa niin asia sillä selvä. Huomaa että lakiosiansa vaatii kukin itse, ei kuolinpesänä. Menkää teettämään paperit asiantuntijalla.
"Huomaa että lakiosiansa vaatii kukin itse."
Niinpä. Mutta sinulta jäi huomaamatta tai ymmärtämättä se, mitä 88989 kirjoitti: "Vaatimuksen voivat siis esittää kuolinpesän osakkaat yhdessä."
Jos nimittäin viidesta osakkaasta vain neljä esittää vaatimuksen, kuolinpesän osakkaat eivät esitä vaatimusta YHDESSÄ (= 5/5).
Kuolinpesän osakkaat voivat päättää kuolinpesän asioista vain yhdessä = kaikki ovat samaa mieltä. Mitä siis 88989 tarkoitti sanomalla "yhdessä"? Menikö sinulle kaaliin?
Eipä näy 88989 osaavan vastata siihen, miten lakiosan käy, jos yksi viidestä lapsenlapsesta ei haluakaan lakiosaa vaatia. Jos vaatimuksen nimittäin voivat tehdä vain kaikki lapset (5/5) YHDESSÄ, kuten 88989 kaksi päivää sitten kirjoitti.
Perittävän rintaperilliselle kuuluu aina laki osa.... ellei ole syyllistynyt murhaan tai vastaavaan törkeyteen se voidaan evätä.
"Voiko kuolinpesä vaatia lakiosaa, jos vainaja olisi siihen oikeutettu ja vaatimusaika 6 kk ei ole vielä kulunut?"
Jos henkilö A on ollut elossa vainajan P kuollessa ja tämän jälkeen A kuolee oikeus vaatia lakiosaa on A:n kuolinpesällä. Sijaantuloa A:n jälkeläisille ei tapahdu, vaikka todellisuudessa he lopulta saattavat tuon lakiosan saada. Tämän takia kaikkien A:n perillisten tulee yhdessä vaatia A:n lakiosaa P:n jälkeen.
"Mitä vaikuttaa perittävän testamentissa oleva ei-avio-oikeutta lakiosaan ts. kenelle lakiosa kuuluu: perittävän rintaperilliselle vai hänen rintaperillisilleen?"
Lakiosan johdosta testamentti on mitätön siltäosin kun se loukkaa lakiosaa, eli myös vapaaomaisuus määräys mitätöityy ja lakiosa saaminen on vain varallisuuserä kuolinpesässä kuten muutkin ja osituksen piirissä.
Asia on täysin eri jos A on kuollut ennen P:tä silloin A:n lakimääräiset perilliset ovat sijaantulijoita P:n kuolinpesssä suoraan, eikä An kp liity asiaa mitenkään.
Lakiosaa voi vaatia tässä tilanteessa yksikin pesän osakas. Tämä johtuu siitä, että kannettakin pesän hyväksi voi ajaa yksikin osakas. Jos muut ei halua osaansa, voivat he luopua siitä sitten muiden hyväksi.
PK 18:2,2
Osakkaalla on oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi; haastattakoon kuitenkin muut osakkaat asiassa kuultaviksi. Hänellä on oikeus saada pesästä korvaus kuluistaan, mikäli oikeudenkäynnillä pesään saadut varat tähän riittävät tai se muutoin harkitaan kohtuulliseksi.
"Lakiosan johdosta testamentti on mitätön siltäosin kun se loukkaa lakiosaa"
Testamentti ei ole osaksikaan mitätön, vaan sanotuilta osin tehoton.
PK 7:5.1
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta."
Mitättömyydestä päättää vain käräjäoikeus. Tehottomuus voidaan ottaa huomioon ilman tuomioistuimen myötävaikutusta.
Kyllähän lakiosa jää saamatta = eiväthän A:n perillisest suostu vaatimaan sitä yhdessä A:n lesken kanssa (yksimielinen kuolinpesä voi vaatia), koska he saavat lakiosan kuitenkin myöhemmin - ja kokonaan itselleen.
"eiväthän A:n perillisest suostu vaatimaan sitä yhdessä A:n lesken kanssa (yksimielinen kuolinpesä voi vaatia), koska he saavat lakiosan kuitenkin myöhemmin - ja kokonaan itselleen."
Saavat - tai eivät saa.
1. A:n leski B on voinut kuluttaa A:lta saamansa perinnön.
2. Jospa A:n lapset eivät olekaan A:n ja B:n yhteisiä, vaan ainoastaan A:n. Tällöin he eivät peri B:tä (ilman B:n testamenttia), vaan B:n perivät hänen omat lapsensa tahi muut sukulaisensa. Ilman lakiosaa lapset siten jäävät perinnöttä A:n jälkeen.
"Voiko kuolinpesä vaatia lakiosaa, jos vainaja olisi siihen oikeutettu ja vaatimusaika 6 kk ei ole vielä kulunut? Mitä vaikuttaa perittävän testamentissa oleva ei-avio-oikeutta lakiosaan ts. kenelle lakiosa kuuluu: perittävän rintaperilliselle vai hänen rintaperillisilleen?"
Kuolinpesä koostuu 1 tai useammasta osakkaasta,kullakin osakkaalla on oikeus vaatia lakiosuutta jos on olemassa testamentti joka sitä oikeutta loukkaa.
Esimerkki 1. Pekka kuolee,hän on tehnyt testamentin omalle vaimolleen että vaimo saa kaiken. Pekalla on 3 lasta joista yksi menehtyy ennen perukirjotuksia.Tällä lapsella joka kuoli on 2 lasta. Pekan elossa olevat 2 lasta voi vaatia lakiosuutta,samoin nämä 2 lastenlasta,lakiosavaatimus on henk.kohtanen eli se joka vaatii,myös saa.
Se että 1 lapsi jättää vaatimatta ei tarkoita sitä etteikö muut saisi jos vaativat.
Kaikki riippuu siitä että milloin tälle kuolleelle lapselle on annettu testamentti tiedoksi ja siitä että milloin hän kuoli.Jos testamentti on annettu tiedoksi ja lapsi on kuollut yli 6kk tiedoksiannosta niin silloin lakiosavaatimus ei siirry kuolleen lapselle/lapsille.
"Voiko kuolinpesä vaatia lakiosaa, jos vainaja olisi siihen oikeutettu ja vaatimusaika 6 kk ei ole vielä kulunut?"
Vaatii sen että kuolinpesän osakkaat ovat vainajan lapsia.
Toiseksi testamentti pitää antaa tiedoksi myös vainajan lapsille mikäli 6kk ei ole vielä kulunut.
Esimerkki 2.
Pekka kuolee,hän jättää kaiken naapurin pirjolle,kuolinhetkellä pekalla oli 3 lasta elossa ja 2 lastenlasta.
Testamentti annetaan tiedoksi pekan kolmelle lapselle,kaikki vaativat lakiosuutta.
Yksi lapsista kuolee,sijaan tulevat hänen lapsensa.
Mutta nyt se kiperä kysymys..annetaanko testamentti tiedoksi myös lapsille ja pitääkö heidän vaatia lakiosuutta kun se kertaalleen on jo vaadittu heidän isän toimesta..Itse olen vahvasti sitä mieltä että annetaan tiedoksi ja varmuuden vuoksi myös vaaditaan lakiosuuksia..Onko sillä merkitystä että ollaan ehditty vaatimaan lakiosuutta mutta sitten kuolema korjaa potin,onko sillä juridinen pätevyys suhteessa sijaantulijoihin.Teoriassahan heidän osaltaan ei ole olemassa testamenttia joka loukkaisi heidän lakiosuutta kun tämä kuollut isä on ehtinyt vaatimaan lakiosuutta.
Esimerkki 3.
Pekka kuolee ja jättää testamentilla kaiken niemikotisäätiölle,3 elossa olevaa lasta kuolinhetkellä,kaikille on annettu testamentti tiedoksi. kaikki kolme kakaraa ovat passiivisia eli eivät tee vaatimuksia puoleen eikä toiseen 6kk sisällä,juuri kun 6kk on kulunut niin yksi lapsista kuolee,tällä lapsella on 2 lasta,heistä tulee kuolinpesän osakkaita.
Kas kummaa,testamentti on lainvoimainen ja säätiö vie kaiken.