Onko osituksella ja jäämistöllä eroa? Jos on, mitä. Kiitos
Ositus ja jäämistö
erotus
16228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jäämistö on se, mitä vainajalta jää perillisille perittäväksi.
Mikäli vainaja oli naimisissa, täytyy vielä tehdä joko omaisuuden erottelu tai ositus.
Seuraavassa tekstissä, joka on allaolevalta sivulta suoraan lainattu, asia kerrotaan selkeästi:
http://www.minilex.fi/a/jäämistön-määrittäminen-ja-ositus
Eli:
"Jäämistöä määritettäessä huomioon otetaan se, oliko perittävä vainaja kuollessaan avioliitossa vai ei. Jos hän ei ole ollut naimisissa kuollessaan, jäämistön määrittäminen on verrattain helppoa. Reaalijäämistön arvo saadaan tällöin selville vähentämällä netto-omaisuudesta velat. Eli toisin sanoen, vainajan kaikesta omaisuudesta vähennetään hänen velkansa ja näin saadaan selville jäämistön suuruus.
Jos perittävä sen sijaan oli kuollessaan naimisissa, jäämistön määrittely on monimutkaisempaa. Mikäli puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, toimitetaan omaisuuden erottelu. Jäämistön määrittämiseksi siis erotetaan toisistaan ensin kuolleen puolison omaisuus ja lesken omaisuus. Ensin kuolleen puolison omaisuus muodostaa tällöin hänen jäämistönsä.
Mikäli puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, on jäämistön määrittämiseksi tehtävä omaisuuden ositus. Syynä tähän on luonnollisesti avio-oikeus. Osituksessa määräytyy se, mikä on perittävälle tuleva avio-osa ja näin hänen jäämistönsä. Osituslaskelmiin vaikuttaa myös se, onko jommankumman osapuolen mahdollisesti suoritettava tasinkoa toiselle osapuolelle. Tasingon tarkoituksena on puolisoille tulevan omaisuuden tasaaminen.
On kuitenkin huomattava se, että lain mukaan leski voi kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona kuolleen puolison perillisille, mikäli osituslaskelma osoittaa lesken olevan tasinkovelvollinen. Tätä oikeutta nimitetään lesken tasinkoprivilegiksi. Se vaikuttaa selvästi lakiosan suuruuteen siten, että jos leski haluaa vedota tasinkoprivilegiinsä, lakiosaa määrättäessä ei oteta huomioon leskeltä tulevaa tasinkoa. Lakiosa muodostuu tällöin alhaisemmaksi arvoltaan, kun tätä laskennallista lisäystä ei oteta huomioon."
Haluaisin vielä tarkennuksen: Kuuluuko jäämistöön sekä avio-oikeudellisen yhteisomistuksen puolikas että avio-oikeudesta vapaa vainajan omaisuus vai pelkästään yhteisomistuksen puolikas?
Siis hetkinen mitä tarkoitat?
Avio-oikeudellinen yhteisomistus? Mitä sillä tarkoitat?
Kumpikin omistaa oman omaisuutensa kunnes avioliitto purkautuu eron tai kuoleman takia.
Tuntuu, että sinulla on joku keissi, jota mietit. Olisi helpompi vastata, jos annat joitakin lisätietoja.
Kerro nyt ihan esimerkki, eli onko avioehtoa vai ei, onko mahdollinen avioehto vain eron varalle vai myös kuoleman varalle ja onko vainaja puolisoista varakkaampi vai köyhempi.
Olisi helpompi vastata.
On siis kuolinpesä ja vainajalla avio-oikeudesta vapaa perintö (perittävän hallintaoikeustestamentin määräämä). On rintaperillisiä ja vainajalla ja leskellä on keskinäinen omistusoikeustestamentti. Jaetaanko perintö vain yhteisomistuksen puolikkaasta vai myös tuo avio-oikeudesta vapaa perintö?
"perittävän hallintaoikeustestamentin määräämä"
Siis kenellä oli hallinta ja kenellä omistus testamentin mukaan?
Ahaa, siis tarkoitatko, että tämä vainaja on aiemmin perinyt jotain joltakin ja tämä joku on määrännyt, että kyseinen perintö on avio-oikeudesta vapaa? Eli että tämän vainajan vaimolla/nyt leskellä ei ole kyseiseen perintöön oikeutta testamenttimääräyksen vuoksi?!
Ja sitten tällä vainajalla on ollut puolisonsa kanssa keskinäinen omistusoikeustestamentti, jonka mukaan määrätään, että tämän vainajan omaisuus menee (ensin?) leskelle?!
Onko jotain toissijaisuusmääräyksiä
a) tuossa ensimmäisessä perinnössä, jonka vainaja sai?
b) pariskunnan keskinäisessä omistusoikeustestamentissa?
Ja muuten, ihan mielenkiinnon vuoksi, miksi alkuperäinen kysymyksesi oli, mitä eroa on jäämistöllä ja osituksella? Tarkoitan, kun vertaan sitä myöhempiin kysymyksiisi, niin en oikein ymmärrä.... vai onko joku puhunut jotain näistä kahdesta asiasta, etkä oikein pysynyt kärryillä?
On nimenomaan puhuttu osituksesta ja jäämistöstä eri asioina, ristiin rastiin.
Toissijaismääräyksiä ei ole kummassakaan testamentissa.
Omistusoikeustestamentin mukaan lakiosat menevät rintaperillisille, loput leskelle.
Täytyy vähän pureskella tätä asetelmaa ja kerrata vielä.
Ajatellaan vaikka, että tässä on henkilöt A, B, C, D ja E.
A on tämä jo aiemmin kuollut "joku", jolta B peri omaisuutta (omistusoikeuksin).
Tähän perintöön B:n puolisolla C:llä ei ole A:n testamentin mukaan avio-oikeutta.
B ja puolisonsa C olivat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin.
Nyt B on kuollut.
B:llä (ja C:llä ?) on (yhteiset?) lapset D ja E.
Tämän B:n ja C:n keskinäisen omistusoikeustestamentin mukaan D ja E saavat (tässä vaiheessa?) vain lakiosan, joka on siis puolet siitä, mitä he saisivat perintönä ilman tuota keskinäisen testamentin ehtoa.
Okei, nyt siis pitäisi saada selville, mikä on se B:n jäämistö, mistä lasketaan D:n ja E:n perinnöt eli lakiosien euromäärä.
Kun yritän miettiä jotain vastausta, tulee mieleen monia kysymyksiä (jotka ovat varmasti myös juuri niitä aloittajan miettimiä kysymyksiä):
Voiko B keskinäisen testamentin myötä ohittaa A:n testamentin määräyksen vai onko tuo A:lta saatu perintö menevä kokonaisuudessaan suoraan D:lle ja E:lle (A:n tahdon mukaisesti)?
Oliko B vai C varakkaampi puolisoista? Siis sellainenkin tuli mieleen, että miten tosiaan lasketaan se perinnön määrä, josta lakiosuudet lasketaan: Jos C varakkaampi, hänhän voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa B:n perillisille. Ja onko myös C:llä jotain omaisuutta, johon B:llä ei ollut avio-oikeutta?
Tuota tuota......
Nyt ei ole varmaa tietoa, mutta saattaapi olla niin, että tässä tapauksessa keskinäinen testamentti ohittaa tämän A:n testamenttimääräyksen. Avioerossa tilanne olisi erilainen. Muihin kysymyksiin en osaa ottaa kantaa, koska en tiedä, onko C varakkaampi ja aikooko käyttää tasinkoprivilegia.
B on varakkaampi ilman tuota perintöäkin. C:llä ei ole mitään avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.
Ensin ositetaan B ja C aviovarallisuus aivan normaalisti. A:lta saatu omaisuus on osituksessa vapaaomaisuutta, eikä vaikuta tasinkoon mitenkään.(paitsi jos VO velkaa olisi enemmän)
Osituksen jälkeen tiedetään B kp:n jäämistö, tästä sitten maksetaan lakiosat niille, jotka vaativat (vai menikö testamentin mukaan suoraan lapsille) ja lopun leski C saa perintönä testamentilla.
Eli avio-oikeus määräys toimii täysin tarkoituksensa mukaisesti ja leski ei saa avio-oikeuden nojalla A:n perinnöstä mitään. Vaan maksaa tuosta perintöveroa, jos perintö on tarpeeksi suuri.
Ihan+vaan+villinä+"arveluna"+tässä+heitän+seuraavanlaisen+lopputuloksen+tähän+pohdiskeluun+eli+että+kunkin+perillisen+(2+kpl+eli+D,+E)+lakiosuus+tässä+tapauksessa+olisi:
10-9 oli ehtinyt kommentoida sillä välin kun valmistelin kommenttiani enkä nähnyt kyseistä kommenttia ennen kuin laitoin oman viimeisimpäni.
Mutta mitens on 10-9, kun esim. löysin eräältä sivulta tällaisen tekstin:
(http://www.minilex.fi/a/avio-oikeus-on-puolison-oikeus-toisen-puolison-omaisuuteen)
"Puolisot voivat vapaasti vaikuttaa siihen, onko heillä avio-oikeutta toistensa omaisuuteen ja kuinka laaja avio-oikeus on. Avio-oikeuden poissulkeminen voi tapahtua avioehtosopimuksen nojalla tai ositussopimuksessa. Myös sivullinen voi testamentissa, lahjakirjassa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä määrätä, että saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen. Tällaiset määräykset ovatkin yhä suositumpia avioerojen yleistyessä. Vanhemmat määräävät monesti lapselleen suunnatun lahjoituksen tai testamentin yhteydessä, että saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen. Tällä he haluavat varmistaa, että mahdollisen eron sattuessa omaisuus ei joudu ulkopuolisen käsiin. Puolisot voivat kuitenkin keskinäisessä suhteessaan olla noudattamatta testamentissa tai lahjakirjassa olevaa avio-oikeusmääräystä. Tällöin heidän tulee kuitenkin ottaa huomioon esimerkiksi mahdolliset velkojat."
Tämän mukaan A:ta saatu omaisuus vaikuttaisi tasinkoon, vai mitä?
Tuota nyt en ihan ymmärrä mitä kysyt.
Aviopuolisot voivat koska tahansa tehdä avioehtosopimuksen, jolla myös vapaaehdoin saatu omaisuus määrätään aviovarallisuudeksi tai aviovarallisuus vapaaomaisuudeksi.
Jos osapuolet kuitenkin ilman sopimusta jättävät tuollaisen ehdon noudattamatta tai tekevät sen vain siirtääkseen varoja velkojia vahingoittaakseen toiselle osapuolelle tasingon nimissä, takaisinsaantilaissa on säädetty ne tilanteet, joissa ositus perääntyy mutta nuo eivät liity normaaliin jäämistöositukseen.
Käytännössä tuollaisen vapaaomaisuus ehdon "unohtaminen" voi johtaa ongelmiin verottajan kanssa. No ainakaan vielä verottaja ei ole ollut liian innokas mutta rajansa kaikella.
Siis lähinnä mietin tekstin pohjalta, tarkoittaako siinä sanottu "keskinäisessä suhteessaan" ym. että voivat tehdä keskinäisen testamentin, joka "syrjäyttäisi" tuon A:n testamentin ehdon.
Tämä on meikäläiselle ihan uusi keissi ja netistä löytyi kannatusta kummallekin vaihtoehdolle: sille, että keskinäinen testamentti ei kumoa tai kumoaa tuon ei-avio-oikeutta ehdon.
10-9, mihin lainkohtaan tai kirjallisuuteen viittaisit tämän perustellaksesi? Haluaisin vain löytää kohdan vastaisen varalle.
Alkuperäinen kysyjä; tsekkaa esimerkiksi keskustelu
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14516373/keskinainen-omistusoikeustestamentti-ja-perinto