Palstalla on keskustelu
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14514786/ositus-ja-jaamisto
Ko. kysymyksen otsikko on niin harhaanjohtavasti valittu, että itse asia selviää vasta ko. keskustelussa. Luulen, että moni asiasta paljon tietävä ei ole vaivautunut ko. keskustelua seuraamaan. Siksi laitan ko. keskustelun ydinasiasta tähän uuden topikin, koska asian oikea laita jäi minua vaivaamaan.
Kysymys on siitä, voidaanko puolisoiden keskinäisellä omistusoikeustestamentilla syrjäyttää toisen puolison testamentilla saaman perinnön ehto, jonka mukaan perinnönsaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön.
Otetaan tähän esimerkki:
Ajatellaan vaikka, että tässä on henkilöt A, B, C, D ja E.
A on jo aiemmin kuollut henkilö, jolta B peri omaisuutta (omistusoikeuksin).
Tähän perintöön B:n puolisolla C:llä ei ole A:n testamentin mukaan avio-oikeutta.
B ja puolisonsa C olivat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin.
Nyt B on kuollut.
B:llä ja C:llä on yhteiset lapset D ja E.
Tämän B:n ja C:n keskinäisen omistusoikeustestamentin mukaan D ja E saavat vain lakiosan.
Kummassakaan testamentissa ei ole toissijaisuusmääräyksiä.
Ajatellaanpa, että B:n omaisuuden arvo on ilman edellämainittua perintöä 300 000 €. B:n A:lta saadun perinnön arvo on 50 000 €. C:n omaisuuden arvo on 100 000 €. C:llä ei ole omaisuutta, johon B:llä ei olisi avio-oikeutta.
Tässä ei oteta kantaa, onko perintö rahaa vai jotakin muuta.
- - -
Tehdäänkö erottelu JA ositus? Ja miten?
Miten A:ta saatu perintö vaikuttaa tasinkoon vai vaikuttaako?
Eli mitä saa C ja mikä osuus on tasinkoa ja mikä mahdollista perintöä?
ja mitä saa lapset D ja E?
- - -
En ole linkittämäni keskustelun aloittaja, vaan osallistuin keskusteluun. Itse olisin henkilökohtaisesti sitä mieltä, että keskinäisen testamentin ehdon ei tulisi syrjäyttää A:n testamentin ehtoa, mutta luettuani kirjoituksia sieltä täältä, alkoi tuntumaan, että se voisi sen siltikin tehdä. Jos se voi syrjäyttää kyseisen ehdon, olisiko toissijaismääräys auttanut asiaa eli toteuttanut A:n määräämän ehdon?
Muitakin ko. keskusteluun osallistui, mutta haluaisin että useampi palstan lukija kommentoisi. Ja mielellään perustellusti (lain kohdin tai pätevän kirjallisuuden perusteella; itsellä kun noita lakikirjoja ei turhan paljon hyllyssä notku...).
Netissä asiasta löytyy kyllä jo mielipiteitä, mutta ovat keskenään vastakkaisia, enkä ole vielä vakuuttunut siitä, mikä on oikea vastaus.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14514786/ositus-ja-jaamisto
Ko. kysymyksen otsikko on niin harhaanjohtavasti valittu, että itse asia selviää vasta ko. keskustelussa. Luulen, että moni asiasta paljon tietävä ei ole vaivautunut ko. keskustelua seuraamaan. Siksi laitan ko. keskustelun ydinasiasta tähän uuden topikin, koska asian oikea laita jäi minua vaivaamaan.
Kysymys on siitä, voidaanko puolisoiden keskinäisellä omistusoikeustestamentilla syrjäyttää toisen puolison testamentilla saaman perinnön ehto, jonka mukaan perinnönsaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön.
Otetaan tähän esimerkki:
Ajatellaan vaikka, että tässä on henkilöt A, B, C, D ja E.
A on jo aiemmin kuollut henkilö, jolta B peri omaisuutta (omistusoikeuksin).
Tähän perintöön B:n puolisolla C:llä ei ole A:n testamentin mukaan avio-oikeutta.
B ja puolisonsa C olivat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin.
Nyt B on kuollut.
B:llä ja C:llä on yhteiset lapset D ja E.
Tämän B:n ja C:n keskinäisen omistusoikeustestamentin mukaan D ja E saavat vain lakiosan.
Kummassakaan testamentissa ei ole toissijaisuusmääräyksiä.
Ajatellaanpa, että B:n omaisuuden arvo on ilman edellämainittua perintöä 300 000 €. B:n A:lta saadun perinnön arvo on 50 000 €. C:n omaisuuden arvo on 100 000 €. C:llä ei ole omaisuutta, johon B:llä ei olisi avio-oikeutta.
Tässä ei oteta kantaa, onko perintö rahaa vai jotakin muuta.
- - -
Tehdäänkö erottelu JA ositus? Ja miten?
Miten A:ta saatu perintö vaikuttaa tasinkoon vai vaikuttaako?
Eli mitä saa C ja mikä osuus on tasinkoa ja mikä mahdollista perintöä?
ja mitä saa lapset D ja E?
- - -
En ole linkittämäni keskustelun aloittaja, vaan osallistuin keskusteluun. Itse olisin henkilökohtaisesti sitä mieltä, että keskinäisen testamentin ehdon ei tulisi syrjäyttää A:n testamentin ehtoa, mutta luettuani kirjoituksia sieltä täältä, alkoi tuntumaan, että se voisi sen siltikin tehdä. Jos se voi syrjäyttää kyseisen ehdon, olisiko toissijaismääräys auttanut asiaa eli toteuttanut A:n määräämän ehdon?
Muitakin ko. keskusteluun osallistui, mutta haluaisin että useampi palstan lukija kommentoisi. Ja mielellään perustellusti (lain kohdin tai pätevän kirjallisuuden perusteella; itsellä kun noita lakikirjoja ei turhan paljon hyllyssä notku...).
Netissä asiasta löytyy kyllä jo mielipiteitä, mutta ovat keskenään vastakkaisia, enkä ole vielä vakuuttunut siitä, mikä on oikea vastaus.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Jos olisit vähän muitakin palstan tuoreita keskusteluja seurannut, et ehkä olisi niin ymmälläsi kuin nyt vaikutat olevan. Tässä neljä päivää sitten kirjoittamani kommentti keskusteluun "Avio-oikeus / leski" http://keskustelu.suomi24.fi/t/14507587/avio-oikeus-leski#comment-86732665 Sen aloitan toteamalla "Ei ole monimutkaista" ja saman voi sanoa sinulle!
- - - - - - - - -
Ei ole monimutkaista.
Ensinnä - ylempänä olevan esimerkin 2 mukaisesti - A:n kuoltua toimitetaan omaisuuden ositus. Lainaan esimerkin tähän:
2. X:n testamentin mukaan A:n puolisolla B:llä ei ole avio-oikeutta X:ltä jäävään perintöön.
Ositus A/B
A avio-oikeuden alaiset varat 80.000, avio-oikeudesta vapaat varat 100.000
B avio-oikeuden alaiset varat 50.000
A antaa B:lle tasinkoa (80.000 50.000) : 2 - 50.000 = 15.000
- A pitää 65.000 100.000 = 165.000
- B pitää 50.000 saa 15.000 = 65.000
Jos A on testamentannut omaisuutensa lakiosia lukuun ottamatta leskelleen B:lle, testamentti koskee sitä A:n jäämistöä 165.000, joka hänelle on osituksessa muodostunut. (Se, että jäämistöön kuuluu myös A:n avio-oikedesta vapaata omaisuutta, ei vaikuta A:n perinnön jakautumiseen. Siihen vaikuttaisi vain X:n testamentin toissijaismääräys, jollaista ei ole.) Jäämistöstä puolet 82.500 menee lakiosiin ja toinen puoli 82.500 testamentin nojalla leskelle.
- - - - - - - - - -
Tosiaan. En viittaamasi keskustelun otsikosta tajunnut, että koski samanlaista tilannetta. Eipä ilmeisesti sitä ollut huomannut myöskään sen keskustelun aloittaja, johon viittasin. Tai sitten hän oli sama keskustelun aloittaja, eikä ymmärtänyt tuon aiemman keskustelun lopputulosta.
Pitkä ja polveileva oli nimittäin tuokin keskustelu, johon viittasit.
Tuli vain mieleen, että tällaista tilannetta ei monikaan vanhempi tule ajatelleeksi testamenttia tekiessään. Tarkoitan, että ei osata ottaa huomiota mahdollisen keskinäisen testamentin vaikutuksia, vaan ajatellaan, että avio-oikeus poistamalla leski ei pääse kyseiseen perintöön milään käsiksi. Merkitystä varsinkin, jos alkuperäinen testamentin tekijä haluaa nimenomaan tietyn omaisuuden pysyvän suvussa ainakin sen parin sukupolven verran.
Puolisot voivat omaisuuden osituksessa kyllä sopia siitä, että testamentilla saatuun omaisuuteen sovelletaan avio-oikeutta, mutta koska keskinäinen testamentti ei ole juridisesti sopimus, niin vastaavanlainen määräys jää siltä osin tehottomaksi.
Joten vastaus kysymykseen siitä, voidaanko puolisoiden keskinäisellä omistusoikeustestamentilla syrjäyttää toisen puolison testamentilla saaman perinnön ehto, jonka mukaan perinnönsaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön, on siis ei.
siis.....
kun luin keskustelun, johon 00530 viittasi, sain sen käsityksen, että koska puolisoilla oli ollut keskinäinen testamentti, tuo ensiksi kuolleen puolison aiemmin saaman ei-avio-oikeuden alaisen perinnön määrää ei otettu mukaan osituslaskelmaan, mutta ko. perinnön määrä vaikutti kuitenkin jäämistön määrään ja koska oli olemassa keskinäinen testamentti, leski peri tavallaan tuotakin omaisuutta. Ja että mikäli tuohon aiempaan perintöön oikeuttavassa testamentissa olisi ollut kyseisen ehdon lisäksi toissijaismääräys esimerkiksi aiemman kuolleen puolison rintaperillisten hyväksi, leski ei olisi saanut mitään kyseisestä perinnöstä.
Keneen tässä nyt sitten oikein pitäisi luottaa????
Siihen caseen en ole ottanut varsinaisesti kantaa, vaan kommentoin pelkästään Aarnio-Kankaan oppien perusteella tilannetta, sikäli mikäli problematiikkaan edes selvää vastausta on olemassa, koska kuitenkin avioehdon poistava testamenttimääräys olisi kuitenkin otettava tulkinnallisesti huomioon. Sinänsä se olisi kyllä perustellumpaa jättää avio-oikeuden poissulkeminen sopimuksenvaraiseksi ositusosapuolille, myös leski-kuolinpesänosakkaat positiossa, jolloin se suojelisi paremmin avio-oikeuden ulkopuolelle määrättyä omaisuuserää sopimuksettomassa tilanteessa, mutta toisaalta mahdollistaisi testamentin tulkinnalla omaisuuden arvomääräisen siirron leskelle. Tämä tietty enempi spekulaatiota, sillä en ole perehtynyt millään muotoa vallitsevaan oikeuskäytäntöön aiheesta ja voihan olla, että näissä mennään siitä missä aita on matalin.
"Puolisot voivat omaisuuden osituksessa kyllä sopia siitä, että testamentilla saatuun omaisuuteen sovelletaan avio-oikeutta, mutta koska keskinäinen testamentti ei ole juridisesti sopimus, niin vastaavanlainen määräys jää siltä osin tehottomaksi. "
Puolisot kyllä voivat koska tahansa avioehtosopimuksin vaikuttaa siihen mikä on avio-oikeudenalaista omaisuutta ja siten osituksessa mukana tai ulkona mutta pitää huomata, että osituksessa sovelletaan vain avioehtosopimusta, joka on tehty ennen ositusperustetta. Eli eivät voi ihan miten tahansa vapaasti sopia osituksessa mitkä varat huomioivat. Se osapuoli, joka olisi saamassa tasinko, voi kyllä olla vaatimatta osaksi tai kokonaan tasinkoa ja se ei ole ongelma mutta "yli" maksettu tasinko on kyllä vaarassa, mutta tuo on taas eri asia.
Viimeistään verottaja, laskiessaan mahdollisia luovutusvoittoja tai varainsiirtoveroja laskee miten asiat olisi pitänyt lain mukaan tehdä. No ei nyt vitosen takia mutta siis...
Kyllä kyllä, voidaan poissulkea nimenomaan sopimuksella, se lienee selvää, mutta millä tavoin tämä avaa itse kysymystä testamentin oikeusvaikutuksesta.
käytit vain niin kummallista sanamuotoa, että siitä voisi joku ymmärtää väärin.
En vain ymmärrä mikä on mielestäsi epäselvää tuossa?
"koska kuitenkin avioehdon poistava testamenttimääräys olisi kuitenkin otettava tulkinnallisesti huomioon"
Mitähän jargonia tuo on?!
Esimerkissäni A oli saanut testamentilla 100.000, mihin testamenttiehdon mukaan B:llä ei ollut avio-oikeutta. Olkoon tuo 100.000 A:n ainoa omaisuus ja B:n omaisuus 0, joten omaisuuden erottelun tulos on: A = 100.000 / B = 0.
A voi, jollei rintaperillisten lakiosasta muuta johdu, testamentata B:lle (tai kenelle tahansa!) 50.000 tai vaikka koko 100.000. Näin tehdessään hän EI "poista avioehtoa", sillä koko 100.000 on hänen vapaasti määrättävissään (lakiosapoikkeuksin).
Aloittajan esimerkki omaani sovellettuna menisi näin:
X:n testamentin mukaan A:n puolisolla B:llä ei ole avio-oikeutta X:ltä jäävään perintöön (50.000). A kuolee. A on testamentannut koko jäämistönsä B:lle lasten a1 ja a2 lakiosia lukuun ottamatta.
Ositus A:n kuolinpesä / B
A avio-oikeuden alaiset nettovarat 300.000 avio-oikeudesta vapaat varat 50.000
B avio-oikeuden alaiset nettovarat 100.000
A antaa B:lle tasinkoa (300.000 100.000) : 2 - 100.000 = 100.000
- A pitää 200.000 50.000 = 250.000
- B pitää 100.000 saa 100.000 = 200.000
A:n jäämistö on siten 250.000. KOKO tuo jäämistö lankeaa perinnöksi perintökaaren säännösten mukaisesti. Jollei A:n testamentista muuta johtuisi, KOKO jäämistön 250.000 saisivat A:n lapset a1 ja a2. Tässä tapauksessa a1 ja a2 saavat kumpainenkin lakiosana 62.500. Loppuosa 187.500 menee A:n testamentin mukaisesti B:lle.
Ei siinä mitään "avioehdon poistamista" ole tehty, ei konkreettisesti eikä tulkinnallisesti.
Minun osaltani rautalangan vääntö saa riittää, meni perille tai ei.
"koska kuitenkin avioehdon poistava testamenttimääräys olisi kuitenkin otettava tulkinnallisesti huomioon"
Mitähän jargonia tuo on?!
Esimerkissäni A oli saanut testamentilla 100.000, mihin testamenttiehdon mukaan B:llä ei ollut avio-oikeutta. Olkoon tuo 100.000 A:n ainoa omaisuus ja B:n omaisuus 0, joten omaisuuden erottelun tulos on: A = 100.000 / B = 0.
A voi, jollei rintaperillisten lakiosasta muuta johdu, testamentata B:lle (tai kenelle tahansa!) 50.000 tai vaikka koko 100.000. Näin tehdessään hän EI "poista avioehtoa", sillä koko 100.000 on hänen vapaasti määrättävissään (lakiosapoikkeuksin).
Aloittajan esimerkki omaani sovellettuna menisi näin:
X:n testamentin mukaan A:n puolisolla B:llä ei ole avio-oikeutta X:ltä jäävään perintöön (50.000). A kuolee. A on testamentannut koko jäämistönsä B:lle lasten a1 ja a2 lakiosia lukuun ottamatta.
Ositus A:n kuolinpesä / B
A avio-oikeuden alaiset nettovarat 300.000 avio-oikeudesta vapaat varat 50.000
B avio-oikeuden alaiset nettovarat 100.000
A antaa B:lle tasinkoa (300.000 100.000) : 2 - 100.000 = 100.000
- A pitää 200.000 50.000 = 250.000
- B pitää 100.000 saa 100.000 = 200.000
A:n jäämistö on siten 250.000. KOKO tuo jäämistö lankeaa perinnöksi perintökaaren säännösten mukaisesti. Jollei A:n testamentista muuta johtuisi, KOKO jäämistön 250.000 saisivat A:n lapset a1 ja a2. Tässä tapauksessa a1 ja a2 saavat kumpainenkin lakiosana 62.500. Loppuosa 187.500 menee A:n testamentin mukaisesti B:lle.
Ei siinä mitään "avioehdon poistamista" ole tehty, ei konkreettisesti eikä tulkinnallisesti.
Minun osaltani rautalangan vääntö saa riittää, meni perille tai ei.
"koska kuitenkin avioehdon poistava testamenttimääräys olisi kuitenkin otettava tulkinnallisesti huomioon"
Mitähän jargonia tuo on?!
Esimerkissäni A oli saanut testamentilla 100.000, mihin testamenttiehdon mukaan B:llä ei ollut avio-oikeutta. Olkoon tuo 100.000 A:n ainoa omaisuus ja B:n omaisuus 0, joten omaisuuden erottelun tulos on: A = 100.000 / B = 0.
A voi, jollei rintaperillisten lakiosasta muuta johdu, testamentata B:lle (tai kenelle tahansa!) 50.000 tai vaikka koko 100.000. Näin tehdessään hän EI "poista avioehtoa", sillä koko 100.000 on hänen vapaasti määrättävissään (lakiosapoikkeuksin).
Aloittajan esimerkki omaani sovellettuna menisi näin:
X:n testamentin mukaan A:n puolisolla B:llä ei ole avio-oikeutta X:ltä jäävään perintöön (50.000). A kuolee. A on testamentannut koko jäämistönsä B:lle lasten a1 ja a2 lakiosia lukuun ottamatta.
Ositus A:n kuolinpesä / B
A avio-oikeuden alaiset nettovarat 300.000 avio-oikeudesta vapaat varat 50.000
B avio-oikeuden alaiset nettovarat 100.000
A antaa B:lle tasinkoa (300.000 100.000) : 2 - 100.000 = 100.000
- A pitää 200.000 50.000 = 250.000
- B pitää 100.000 saa 100.000 = 200.000
A:n jäämistö on siten 250.000. KOKO tuo jäämistö lankeaa perinnöksi perintökaaren säännösten mukaisesti. Jollei A:n testamentista muuta johtuisi, KOKO jäämistön 250.000 saisivat A:n lapset a1 ja a2. Tässä tapauksessa a1 ja a2 saavat kumpainenkin lakiosana 62.500. Loppuosa 187.500 menee A:n testamentin mukaisesti B:lle.
Ei siinä mitään "avioehdon poistamista" ole tehty, ei konkreettisesti eikä tulkinnallisesti.
Minun osaltani rautalangan vääntö saa riittää, meni perille tai ei.
"Tässä tapauksessa a1 ja a2 saavat kumpainenkin lakiosana 62.500. Loppuosa 187.500 menee A:n testamentin mukaisesti B:lle."
Tarkistus:
Loppuosa (250.000 - 2 x 62.500 =) 125.000 menee A:n testamentin mukaisesti B:lle.
"Mitähän jargonia tuo on?!"
Esimerkiksi sitä, että jos vaikka olisi ollut kyseessä Maijan ja Matin keskinäinen testamentti, jolla he tarkoittaisivat kumota vanhempiensa testamenttimääräyksen avio-oikeuden poissulkemisesta ja jolloin siinä tapauksessa että vaikka Matti sattuisi kuolemaan ensin, niin tämän perusteella Maija saisi omistukseensa Matin vanhempien testamentilla luovuttaman sukukartanon, vaikka Matin vanhemmat eivät olisi tätä halunneet ja juuri sen vuoksi olivat tehneet testamenttiinsa Matin puolison avio-oikeuden poissulkevan ehdon, mutta jos pitäydytään tuossa Aarnio-Kankaan opissa siitä, että testamentti ei ole sopimus, niin päästään siihen mitä yritin sanoa, jolloin Matin ja Maijan keskinäistä testamenttia tulisi tulkita siitä lähtökohdasta, että Matti voi testamentata Maijalle sukukartanon arvon verran, jos rahkeet riittää, mutta ei itse sukukartanoa, koska se oli tarkoitettu pysyvän Matin suvussa, mutta tästä huolimatta leski eli Maija ja Matin kuolinpesän osakkaat voisivat sopimuksin määrätä Matin sukukartanon siirtymisestä Maijalle.
Olkoon nyt vielä kerta kiellon päälle, vaikka asia ei näytä millään perille menevän! Siis:
xxxx/"koska kuitenkin avioehdon poistava testamenttimääräys olisi kuitenkin otettava tulkinnallisesti huomioon"
Mitähän jargonia tuo on?!
Esimerkissäni A oli saanut X:ltä testamentilla 100.000, mihin X:n testamenttiehdon mukaan B:llä ei ollut avio-oikeutta. Olkoon tuo 100.000 A:n ainoa omaisuus ja B:n omaisuus 0, joten omaisuuden erottelun tulos on: A = 100.000 / B = 0./xxxx
= = = = = = = =
Olkoonpa A:n ainoa omaisuus nyt sitten se X:ltä testamentilla saatu sukukartano, arvoltaan 1.000.000. Tähän B:llä ei X:n testamentin mukaan ole avio-oikeutta. B:n oma varallisuus on 0.
Jos A ja B eroaisivat, A pitäisi kartanonsa eikä antaisi B:lle mitään tasinkona. (Jos B:llä olisi ollut avio-oikeus kartanoon, hän olisi saanut A:lta tasinkoa 500.000.)
Jos avioliiton aikana A kuolee ensin, A:n jäämistö (osituksen jälkeen) käsittää kartanon (1.000.000), ja B:n varat, kun hän ei tasinkoa saa, ovat nolla (0). Jos avioliitto olisi lapseton, B perisi kartanon (1.000.000), jollei A:n testamentista muuta johtuisi. B:n kuoltua B:n pesä (kartano, jos se on tallella, B kun on voinut sen myydäkin) jaettaisiin A:n toissijaisten perillisten kesken. B:n perilliset jäisivät tässä jaossa nollille (X:n testamenttiehdon vaikutuksesta).
Jos (lapseton) A oli testamentannut kartanonsa omistusoikeudella B:lle, niin siihen hänellä oli täysi oikeus; B saisi kartanon täyteen omistukseensa. Millään X:n tai A:n testamentin tulkinnalla B:ltä ei voitaisi kartanoa viedä A:n sukulaisille, vaan nämä jäisivät nuolemaan näppejään. B:n kuoltua kartano siirtyisi perintönä B:n sukulaisille.
Jos X olisi muuta halunnut, hänen olisi tullut lisätä testamenttiinsa toissijaismääräys: "Kartanon perii A ja A:n kuoltua X:n veljenpoika C". Pelkkä toissijaismääräyskin - ilman avio-oikeuden pois sulkemista - olisi tähän tarkoitukseen riittänyt, mutta ei X:n testamenttiin sisältynyt B:n avio-oikeuden pois sulkeminen. X:n olisi kannattanut selvittää asia ennen testamenttinsa laatimista asiantuntijalla.
Kirjoitin sen minkä kirjoitin, ei ehkä ollut ihan ykköspäivä, mutta tuskin nuo pilkuntarkat osituslaskelmatkaan on sen enempää vaivan väärtti, tämä nyt pelkästään välihuomautuksena ja itse asian vierestä todettuna.
"pilkuntarkat osituslaskelmatkaan"
Jos asia aukea sinulle "pilkuntarkalla" osituslaskelmallakaan, niin ei sitten millään. Hukkaan menoahan jo ennakoinkin.Mutta se siitä.
Ottamatta kantaa siihen kuka on eniten oikeassa tai väärässä niin kommentoin kuitenkin laskelmia eli minun mielestäni nimenomaan laskelmat usein avaavat asiaa pelkkiä sanoja paremmin.
Olennainen kysymys on kai : jaetaanko perintöä testamentin mukaan myös avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta vai meneekö se suoraan vainajan rintaperillisille? Onko kenelläkään tietoa mistään vastaavasta oikeustapauksesta tms.
Tämä esittämäsi kysymys on tiviaali. Se, onko omaisuus avio-oikeudesta vapaata vai ei, ei vaikuta siihen, kenelle mainittu omaisuus menee PERINTÖNÄ.
Tuo on niin päivänselvä asia (että menee perintönä A:n testamentin mukaan siinä kuin muukin jäämistö), ettei sellaista asiaa varmasti ole koskaan ylitetty oikeuteen viedä! Juuri tuota "olennaista kysymystä" olen koettanut teikäläisille esimerkkien avulla selventää. Koetahan sinäkin lukea ja ymmärtää paremmin lukemasi.
Usko jo, että toissijaismääräys olisi muuttanut tilanteen, jos sellainen olisi X:n testamentissa ollut, mutta EI siinä nyt ollut avio-oikeutta koskeva ehto.
Sä olet kyllä todella huono selittämään näitä asioita sellaiselle, joka lakia ei tunne. Siitä se johtuu, että muut ei ymmärrä.
Tuota en usko. Jos ei havaintoesitys mene perille, niin ei sitten mikään. Mutta toki voit olla mitä mieltä haluat.
Ikäänkuin tuota samaa ei pystyisi kertomaan helppotajuisemmin, tämmöistä tyyliä ole nähnyt missään muualla, että kun kysytään jotain, jonka aivan hyvin voisi selostaa auki, niin siihen päräytetään heti täysi ositutslaskelma eteen kaikkine variaatioineen, että luepa tuosta vastaus.
Oletko jotenkin vajaa, kun aivosi lakkaavat toimimasta numeroita nähdessäsi? Lieneekö matikkapääsi päässyt pikkuisena paleltumaan? Siltä ainakin vahvasti vaikuttaa. Ja millähän palstoilla lienetkään vieraillut aiemmin? No, tämä onkin lakipalsta, minkä takia täällä voi saada, jos onni on myötä, myös eksakteja eikä vain mutu-tuntumalla annettuja "sinne päin"-vastauksia. Mutta hieman älliä lakivastauksen oikea ymmärtäminen saattaa lukijalta vaatia. Tuoreet uutiset valitettavasti kertovat, että kansan lukemisen taito on mennety alaspäin kuin lehmän häntä. Siitä sinun ongelmassasikin ilmeisesti on kysymys.
Asiaan. Ap eli nikulanväki esitti seuraavan kysymyksen:
= = = = = = = =
Ajatellaanpa, että B:n omaisuuden arvo on ilman edellämainittua perintöä =>300 000 €<=. B:n A:lta saadun perinnön arvo on =>50 000 €<=. C:n omaisuuden arvo on =>100 000 €<=. C:llä ei ole omaisuutta, johon B:llä ei olisi avio-oikeutta.
Tässä ei oteta kantaa, onko perintö rahaa vai jotakin muuta.
Tehdäänkö erottelu JA ositus? Ja miten?
Miten A:ta saatu perintö vaikuttaa tasinkoon vai vaikuttaako?
=>Eli mitä saa C ja mikä osuus on tasinkoa ja mikä mahdollista perintöä?
ja mitä saa lapset D ja E?<=
= = = = = = = = =
Kun kysymykseen sitten vastataan kertomalla mitä euroissa kukin saa, niin sinä pölvästi taivastelet: "kun kysytään jotain, jonka aivan hyvin voisi selostaa auki, niin siihen päräytetään heti täysi ositutslaskelma eteen kaikkine variaatioineen, että luepa tuosta vastaus."
Sinä siis olisit "selostanut auki" ilman konkretiaa eli ap:n antamia lukuja, että "luepa tuosta vastaus!" Ihan tosissasiko uskot noin? Ja sellainen selostusko sitten olisi ollut "helppotajuinen"? HAH! Salli mun nauraa! (Hohotan jutuillesi, sallitpa tai et.)
Olennainen kysymys oli nähdäkseni tämä "Kysymys on siitä, voidaanko puolisoiden keskinäisellä omistusoikeustestamentilla syrjäyttää toisen puolison testamentilla saaman perinnön ehto, jonka mukaan perinnönsaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön.", eikä siihen vastaamiseen mitään osituslaskelmaa tarvita, vaikka arvatenkin se voi kammeta lopputulosta puoleen taikka toiseen varsin radikaalisti tapauksesta riippuen, mutta sitä olen tässä peräänkuuluttanut, että olisi perusteltu ensin itse ongelman ydin lakiin nojaten ja sitten sen mukaan asetettu käytetyt premissit siihen kalkyyliin. Näin sen kuuluisi mennä, ensin avataan juridinen ongelma, sitten perustellaan lakiviittauksin ja vasta lopuksi sovelletaan tapaukseen.
Näyttää siltä, että olet vähän ulalla siitä, mitä aikaisemmin on jo moneen kertaan selvitetty tuosta olennaisesta kysymyksestä. Nm. niksulanväki nimittäin avasi uudenkeskustelun aiheesta, josta juuri oli käyty pitkähkö keskustelu. http://keskustelu.suomi24.fi/t/14507587/avio-oikeus-leski
niksulanväki:
"Kysymys on siitä, voidaanko puolisoiden keskinäisellä omistusoikeustestamentilla syrjäyttää toisen puolison testamentilla saaman perinnön ehto, jonka mukaan perinnönsaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön."
Tuohon kysymykseen oli aiemmassa keskustelussa, johon 1. kommentissani viittasin, annettu jo monen vastaajan toimesta vastaus. Kun mikään pelkkä sanallinen selitys ei tuntunut menevän perille, puolestani osallistuin keskusteluun mielestäni selventävän esimerkin avulla. Tuon aikaisemman keskustelun esimerkin lainasin ensin sellaisenaan ja sitten numerollisesti niksulanväen esittämään tapaukseen sovellettuna. Kaikille asia ei näytä avautuvan vieläkään (joten ei se avaudu millään konstilla!), mutta ainakin niksulanväki tuntuu nimenomaan asiaan konkretiaa tuovan esimerkin avulla saaneen ymmärrettävän vastauksen kysymykseensä. Kas näin:
niksulanväki:
" Ottamatta kantaa siihen kuka on eniten oikeassa tai väärässä niin kommentoin kuitenkin laskelmia eli minun mielestäni nimenomaan laskelmat usein avaavat asiaa pelkkiä sanoja paremmin."
Vielä: tceren kannattaisi joskus lainata kirjastosta vaikkapa täällä usein (myös minun taholtani) viitattu jäämistöoikeuden perusteos Suomen jäämistöoikeus I (1411 sivua painos 2009). Siitä voi jo pikaisella silmäyksellä nähdä, että havaintoesimerkit ovat peruskauraa jopa lakien asiantuntijoille tarkoitetussa tekstissä, niiden avulla kun usein lopullisesti selviää se, mitä ensin on pitkään sanallisesti selitetty.
Toki tällä palstalla kaikkien lukijoiden ymmärrys tai mielenkiinto ei riitä kaikkeen, mutta se, että havaintoesimerkki muka olisi yksinkertaisen asian monimutkaistamista, kuten täällä on esitetty, on pötypuhetta.
Todettakoon vielä, että puolisot eivät voi edes avioehtosopimuksella tehdä vaikutuksettomaksi avio-oikeuden poistavan testamentin määräystä.
Aviolittolaki 41 §
".....Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn ->avioehtosopimuksen<- perusteella ei olisi sellaista oikeutta."
Niin, oikeuskäytännössä nyt on vain sallittu monenlaista lausetta, jota alkuperäisen HE:n mukaan ei edes pitänyt sallia tai edes löydy lainsanamuodoista.
Niin, jos tarkoitat, että tuomioistuimet eivät aina noudata lakia, niin varmaankin sellaistakin tapahtuu. Lain sanamuoto on asiassa selvä.
No mitä korkki sanoo, pätee. Sanamuoto tuossa pykälässää vanhentunut. (KKO 2000:100)
Korkeimman oikeuden ratkaisut eivät ole tuomioistuimia sitovia.
Eihän ne varsinaisesti sido mutta tuppaavat tuomitsemaan samalla tavalla samanlaisia tapauksia. Eikä ne käräjä- tai hovintuomarit tykkää siitä, että heidän tuomioita muutetaan ylempänä "oikeaksi".
Mutta ainahan nuo ennakkopäätökset jostain tulevat ja KKO voi juuri sinun näkemyksen omaksua, että ei muuta kuin etsimään sopiva tapaus ja ajamaan sitä.
Todettakoon myös, että kaksi juristia on sanonut (toinen suoraan, toinen vastapuolen kertoman mukaan), että avio-oikeudesta vapaata (perinnön antajan testamentin määräys) omaisuutta ei voi saada edes testamentilla, vaan se menee suoraan (perinnön saaneen) vainajan perillisille. Näin on myös tapahtumassa piakkoin.
OK. Ovat sitten kehitelleet ihan oman lakinsa ja oikeuskäytäntönsä. Tähän voisin sanoa, että korkeimmassa oikeudessa tavataan.
Täälläkin on monenlaista säheltäjää ollut "juristiksi" itseään nimittäneissä. Olinpa kerran - aikaa sitten - oikeudessa, missä vastapuolen edustajana oli Valtiokonttorin pääjohtaja-juristi. Tuo hyväkäs ei tiennyt edes sellaista perusasiaa kuin mikä oli laillinen forum (oikeuspaikka) kyseisessä asiassa, vaan oikeussalissa paheksui sitä, että asia oli pantu vireille muussa kuin vastaajan kotipaikan oikeudessa, mikä olisi tietysti ollut vastaajalle mukavampaa.
Mutta ei hätää. Professori emeritus Erkki Aurejärvi tietää juridiikasta kaiken, ainakin omaien sanojensa mukaan. Tuppaavat vain noissa tuomioistuimissa olemaan erimieltä hänen kanssaan. No, mutta sekään estä paheksumasta erimieltä olevien tuomarien ammattitaitoa (mikä voi siis olla tottakin). Sekin mahdollisuus nimittäin on, että kaikkien juristien ammattitaito on heikkoa, mikä näkyy kaikkialla niin korkeimpia oikeusasteita myöten.
PS. Ja eihän se "oikeustiede" ole edes mitään tiedettä, vaikka toisin tekijänsä korostavat.
Ei mulla muuta.