Moottorimiehet ohoi!

37 jalkainen, 7,4 tn tehdasvene ja alkuperäinen rauta on paikoillaan. Vene vedessä

Itselläni saman kokoisessa ja painoisessa modernin leveärunkoisessa (=suuri märkäpinta) VP D1-30. Tehoa lähteestä riippuen 29-30HP. Teho on ainakin minun käytössäni riittänyt hyvin myös kovemmissa keleissä ja vastatuuleen.

neeluutatsaV kirjoitti:

Itselläni saman kokoisessa ja painoisessa modernin leveärunkoisessa (=suuri märkäpinta) VP D1-30. Tehoa lähteestä riippuen 29-30HP. Teho on ainakin minun käytössäni riittänyt hyvin myös kovemmissa keleissä ja vastatuuleen.

Lue lisää

Tuon kokoisissa on tehtaan "hinnat alkaen" koneena yleensä 19 hv pannu, jonka tilalle toki useimmat ostajat raksivat listasta tuon seuraavan kokoluokan koneen.

Tyynessä ja kevyessä tuulessa teho riittää. Pitää päästä tuulisesta ( 10 m/s) satamasta vastatuuleen kunnolla ulos ja toisaalta olisi kiva tyynessä ajaa pienellä kaasulla kohtalaista vauhtia.

Luin samanlaisesta veneestä, johon oli Majorkalla laitettu Beta 35 hp. Asennusfirma sanoi tyynessä menevät 2200 rpm 7 kn, 2800 rpm koneen maksimikierrokset, joten kova vastatuuli ja iso aallokko pysäyttää veneen.

3,8 m leveä vene, joten ei ihan mikään puikko edes nykymittapuun mukaan.

Meinaan lähteä vähän pidemmällä käymään, joten virtakin voi joskus olla ongelma pikkukoneelle.

Konneella kirjoitti:

Tyynessä ja kevyessä tuulessa teho riittää. Pitää päästä tuulisesta ( 10 m/s) satamasta vastatuuleen kunnolla ulos ja toisaalta olisi kiva tyynessä ajaa pienellä kaasulla kohtalaista vauhtia.

Luin samanlaisesta veneestä, johon oli Majorkalla laitettu Beta 35 hp. Asennusfirma sanoi tyynessä menevät 2200 rpm 7 kn, 2800 rpm koneen maksimikierrokset, joten kova vastatuuli ja iso aallokko pysäyttää veneen.

3,8 m leveä vene, joten ei ihan mikään puikko edes nykymittapuun mukaan.

Meinaan lähteä vähän pidemmällä käymään, joten virtakin voi joskus olla ongelma pikkukoneelle.

Lue lisää

Jos vene pysähtyy kovaan vastatuuleen, ei syy ole liian pienessä tehossa, vaan nollaan tippuvassa potkurin propulsiohyötysuhteessa. Siihen auttaa suurempi halkaisija, tilanteeseen sopiva nousu sekä oikea välityssuhde.
Vastavirtaan auttaa joko suurempi runkonopeus tai pitempi aika hitaammalla vauhdilla. Konetehon suurentaminen lisää olennaisesti polttoaineen kulutusta tuottamatta lisäarvoa vastavirtaan ajettaessa.
Vastavirta on siis ongelma vesilinjan pituudesta johtuen, eikä konetehon puutteesta.

Pyrkivät mitoittamaan potkurin niin, että jaksaa kiertää täydet kierrokset vaihde päällä. Tämä toki järkevää siinä mielessä, että saadaan myös täys teho ulos koneesta. Pienempi kone tarkoittaa siis pienempää potkuria samassa veneessä. Venehän pistää hanttiin saman verran riippumatta koneesta.

Nyt kun olen tutkinut moottoreiden teho/vääntö/kulutus -käyriä, minusta vaikuttaisi siltä, että isommalla koneella päästään pienempään kulutukseen normaalissa tyynen kelin matka-ajossa. Johtuuko tämä siitä, että isommassa koneessa on parempi vääntö ja voidaan käyttää isompaa potkuria, jonka hyötysuhde on parempi?

En kyllä ajatellut koko palloa kiertää vastavirtaan konetta huudattaen. Lyhyitä matkoja pitäisi jaksaa puskea. Silloin ei kulutuksella ole niin väliä kunhan menee eteenpäin. Vastavirtaanhan voi huonolla tuurilla sisältyä kaupanpäälle vasta tuuli, jolloin pikkukoneella menee taaksepäin.

Konneella kirjoitti:

Tyynessä ja kevyessä tuulessa teho riittää. Pitää päästä tuulisesta ( 10 m/s) satamasta vastatuuleen kunnolla ulos ja toisaalta olisi kiva tyynessä ajaa pienellä kaasulla kohtalaista vauhtia.

Luin samanlaisesta veneestä, johon oli Majorkalla laitettu Beta 35 hp. Asennusfirma sanoi tyynessä menevät 2200 rpm 7 kn, 2800 rpm koneen maksimikierrokset, joten kova vastatuuli ja iso aallokko pysäyttää veneen.

3,8 m leveä vene, joten ei ihan mikään puikko edes nykymittapuun mukaan.

Meinaan lähteä vähän pidemmällä käymään, joten virtakin voi joskus olla ongelma pikkukoneelle.

Lue lisää

En ihan ymmärtänyt tuota "2800 rpm koneen maksimikierrokset, joten kova vastatuuli ja iso aallokko pysäyttää veneen." En myöskään sitä, että 35 hv olisi "pikkukone" 7,4 tn 37-jalkaiseen, joissa tyypillisesti on 28-29 hv kone. Omassa 6 tn 35-jalkaisessa on 19 hv kone eikä siitäkään ole koskaan teho loppunut kesken. Kierroksia voi joutua nostamaan, mutta aina on tarvittaessa päästy reilusti yli 6 solmua, vaikkka potkurina on pienilapainen 15" taittolapa.

Vastavirtaan ei kai yleensä ole syytä ajaa sen kovempaa kuin muutenkaan veteen nähden ajetaan. Ohjattavuus tulee nopeudesta veteen, joten virta ei siihen vaikuta. Kaipa tuo vene kulkee 8 solmua sillä 35 hv koneella? Tuoko 50 hv sitten puoli solmua lisää?

Ihan hölynpölyä, että uusi samantehoinen kone olisi tehokkaampi kuin vanha. Kierroksetkaan eivät tuohon vaikuta, kun kierrosten mukana vaihtuu myös välitys tai vähintään potkuri. Potkurin optimaalinen koko ja kierrosluku tulee moottorin tehosta ja veneen nopeudesta. Yleensä purjeveneisiin kohtuullisella teholla saa riittävän suuren potkurin eli suurempi ei suinkaan ole yleisesti parempi.

Konneella kirjoitti:

Pyrkivät mitoittamaan potkurin niin, että jaksaa kiertää täydet kierrokset vaihde päällä. Tämä toki järkevää siinä mielessä, että saadaan myös täys teho ulos koneesta. Pienempi kone tarkoittaa siis pienempää potkuria samassa veneessä. Venehän pistää hanttiin saman verran riippumatta koneesta.

Nyt kun olen tutkinut moottoreiden teho/vääntö/kulutus -käyriä, minusta vaikuttaisi siltä, että isommalla koneella päästään pienempään kulutukseen normaalissa tyynen kelin matka-ajossa. Johtuuko tämä siitä, että isommassa koneessa on parempi vääntö ja voidaan käyttää isompaa potkuria, jonka hyötysuhde on parempi?

En kyllä ajatellut koko palloa kiertää vastavirtaan konetta huudattaen. Lyhyitä matkoja pitäisi jaksaa puskea. Silloin ei kulutuksella ole niin väliä kunhan menee eteenpäin. Vastavirtaanhan voi huonolla tuurilla sisältyä kaupanpäälle vasta tuuli, jolloin pikkukoneella menee taaksepäin.

Lue lisää

"Pyrkivät mitoittamaan potkurin niin, että jaksaa kiertää täydet kierrokset vaihde päällä. Tämä toki järkevää siinä mielessä, että saadaan myös täys teho ulos koneesta. Pienempi kone tarkoittaa siis pienempää potkuria samassa veneessä. Venehän pistää hanttiin saman verran riippumatta koneesta. "

Koneesi ei taatusti ota samoja kierroksia kaasu pohjassa ja vaihde päällä tyynessä ja sellaisessa vastatuulessa jossa nyt kertomasi mukaan etenet takaperin. Vene ei siis todellakaan pistä samn verran hanttiin, mutta koneesta asia ei tietenkään riipu vaan kelistä. Niinpä molemmissa tilanteissa ei mitenkään saada täyttä tehoa käyttöön, eikä tarvitsekaan. Sehän riittää että kovassa vastatuulessa saadaan ne tehot käyttöön.
Kaikkiin koneisiin saa samalla mitoitusperusteella todella laajasta valikoimasta valita halkaisija & nousu yhdistelmän ja valikoima aajenee vielä lisää jos ottaa vertailuun myös eri välityssuhteet. Niillä on huomattava ero toisiinsa nähden siinä miten toimivat kelissä, jos mitoitusperusteena on täyden tehon saanti tyynessä.

Nykyinen potkurin halkaisija on liian pieni, jos koneesi ottaa vastatuulessa kierrokset mutta etenee silti takaperin.

Joakim1 kirjoitti:

En ihan ymmärtänyt tuota "2800 rpm koneen maksimikierrokset, joten kova vastatuuli ja iso aallokko pysäyttää veneen." En myöskään sitä, että 35 hv olisi "pikkukone" 7,4 tn 37-jalkaiseen, joissa tyypillisesti on 28-29 hv kone. Omassa 6 tn 35-jalkaisessa on 19 hv kone eikä siitäkään ole koskaan teho loppunut kesken. Kierroksia voi joutua nostamaan, mutta aina on tarvittaessa päästy reilusti yli 6 solmua, vaikkka potkurina on pienilapainen 15" taittolapa.

Vastavirtaan ei kai yleensä ole syytä ajaa sen kovempaa kuin muutenkaan veteen nähden ajetaan. Ohjattavuus tulee nopeudesta veteen, joten virta ei siihen vaikuta. Kaipa tuo vene kulkee 8 solmua sillä 35 hv koneella? Tuoko 50 hv sitten puoli solmua lisää?

Ihan hölynpölyä, että uusi samantehoinen kone olisi tehokkaampi kuin vanha. Kierroksetkaan eivät tuohon vaikuta, kun kierrosten mukana vaihtuu myös välitys tai vähintään potkuri. Potkurin optimaalinen koko ja kierrosluku tulee moottorin tehosta ja veneen nopeudesta. Yleensä purjeveneisiin kohtuullisella teholla saa riittävän suuren potkurin eli suurempi ei suinkaan ole yleisesti parempi.

Lue lisää

"Yleensä purjeveneisiin kohtuullisella teholla saa riittävän suuren potkurin eli suurempi ei suinkaan ole yleisesti parempi."

Jos vene pysähtyy vastatuulessa vaihde päällä kaasu pohjassa ajettaessa eikä moottorin kierrokset jää tuolloin alle 70% maksimista, on potkuri aivan liian pieni halkaisijaltaan. Jos taas kierrokset tuolloin nousee on lapapintaa liian vähän, jolloin virtaus irtoaa lavoista (sakkaa). Jos kierrokset jää alle 70% on nousu liian suuri.

suuri.potkuri kirjoitti:

"Yleensä purjeveneisiin kohtuullisella teholla saa riittävän suuren potkurin eli suurempi ei suinkaan ole yleisesti parempi."

Jos vene pysähtyy vastatuulessa vaihde päällä kaasu pohjassa ajettaessa eikä moottorin kierrokset jää tuolloin alle 70% maksimista, on potkuri aivan liian pieni halkaisijaltaan. Jos taas kierrokset tuolloin nousee on lapapintaa liian vähän, jolloin virtaus irtoaa lavoista (sakkaa). Jos kierrokset jää alle 70% on nousu liian suuri.

Lue lisää

Jos vene pysähtyy vastatuulessa vaihde päällä, tilanne on tietysti erittäin huono. En ole koskaan ollut tuollaisessa tilanteessa, vaikka veneissäni on ollut vain n. 3hv/tonni. Molemmilla on ajettu ainakin 15 m/s vastatuuleen ongelmitta.

Veneen ollessa paikallaan eli paaluvedossa moottorin kierrokset ovat purjeveneissä lähes samat kuin täydessä vauhdissa. Esimerkiksi tässä testissä 10/12 potkuria otti 3000 rpm tai enemmän paaluvedossa. Ne kaksi, jotka eivät ottaneet, kiersivät täydessä vauhdissakin vain 3000 rpm ja ottivat paaluvedossa 2650 ja 2800 rpm. Kyse oli 30 hv koneen 16-17" potkureista. Suuri osa kolmilapaisia:
http://www.klapschroef.nl/foto/14.pdf

Tuo 70% lukema on täyttä huuhaata.

Joakim1 kirjoitti:

Jos vene pysähtyy vastatuulessa vaihde päällä, tilanne on tietysti erittäin huono. En ole koskaan ollut tuollaisessa tilanteessa, vaikka veneissäni on ollut vain n. 3hv/tonni. Molemmilla on ajettu ainakin 15 m/s vastatuuleen ongelmitta.

Veneen ollessa paikallaan eli paaluvedossa moottorin kierrokset ovat purjeveneissä lähes samat kuin täydessä vauhdissa. Esimerkiksi tässä testissä 10/12 potkuria otti 3000 rpm tai enemmän paaluvedossa. Ne kaksi, jotka eivät ottaneet, kiersivät täydessä vauhdissakin vain 3000 rpm ja ottivat paaluvedossa 2650 ja 2800 rpm. Kyse oli 30 hv koneen 16-17" potkureista. Suuri osa kolmilapaisia:
http://www.klapschroef.nl/foto/14.pdf

Tuo 70% lukema on täyttä huuhaata.

Lue lisää

70% on se lukema, minkä alle koneen vääntö yleensä alkaa laskea. Siksi on hyvin olennaista, jos koneella ei päästä edes sinne asti.

36 heppaisilla on jo todella iso ero paaluvedossa 16 tuuman ja 20 tuuman potkurin halkaisijoilla, jos molemmille on nousu ja välitys sovitettu koneeseen. Siispä aloittajan veneellä on alimittainen potkurin halkaisija, koska vauhti loppuu vastaisessa. Sen suurentaminen kuitenkin edellyttää paljon suurempaa vääntömomenttia (isommalla koneella tai vaihteiston alennusta suurentamalla), ja jos on akselivetoinen pitää tarkistaa että akseli sen myös kestää.

Hops hops. Ensinäkin painotan sanaa aallokko. Kova vastatuuli Saaristomeren suojaisissa olosuhteissa ei pysäytä varmaan mitään sisäkoneella varustettua purjenenettä. Mutta kyllä tosiasia on, että vastatuuleen ajettaessa kaikissa nopeus putoaa. Mutta, mutta. Iso aallokko, jollaista ei oiken täällä Suomen rannikolla tapaa, tappaa kyllä vauhdin. Itämerelläkin on useita satamia, joista 35 jalkainen vene 19 heppaisella koneella ei tuulen ja aallokon yltyessä edes mene ulos. Joskus on vielä niin ikävästi, että ruopattu väylä satamaan on niin kapea, ettei puhettakaan kryssimisestä millään veneellä. Tilannetta ei yhtään helpota, jos satama on joessa joka virtaa merelle päin ja vastaan painaa reipastuuli ja sen myötä korkea, jyrkkä ja lyhyt aalto. Ja jos joku ei tajua, niin aallonmurjajien jälkeen ollaan avomeriolosuhteissa.

Vastavirtaan ei yleensä todellakaan ole tarvetta ajaa vedensuhteen normaalia matkanopeutta kovempaa, paitsi jos virta vaikkapa sen verran kova, että eteneminen pohjansuhteen vain 1 kn enemmän ja sitten kova tuuli ottaa senkin solmun vielä pois ja puuskat päälle.

En ole missään veneissäni huomannut, että moottorin ääni jotenkin muuttuisi veneen lähes pysähtyessä aaltoon. Jauhaa siis samoilla kierroksilla. Nyt 4. Purkkari, jossa sisäkone.

Tottakai olosuhteet vaikuttaa siihen, paljonko vene pistää etenemistä hanttiin absoluuttisesti. Mutta sillä, minkäläinen kone on ei ole vaikutusta. Siitähän tässä oli kyse. Turha koko asiaa olisi edes käsitellä, jos vasta myrskyssä ja tyynessä veneen vastus olisi sama.

Potkuritesti on mielenkiintoinen.

Purkkareissa tuskin kannattaa edes miettiä tuota oletettua "verorajaa", en nimittäin usko, että siitä tulee ainoa kriteeri verolle. Pienen vedon voisin lyödä, että jos sitä veroa nyt ylipäätään tulee, niin samantyyppisellä rajauksella kuin rekisteröinti eli myös veneen pituus vaikuttaa.

raskas.potkuri kirjoitti:

70% on se lukema, minkä alle koneen vääntö yleensä alkaa laskea. Siksi on hyvin olennaista, jos koneella ei päästä edes sinne asti.

36 heppaisilla on jo todella iso ero paaluvedossa 16 tuuman ja 20 tuuman potkurin halkaisijoilla, jos molemmille on nousu ja välitys sovitettu koneeseen. Siispä aloittajan veneellä on alimittainen potkurin halkaisija, koska vauhti loppuu vastaisessa. Sen suurentaminen kuitenkin edellyttää paljon suurempaa vääntömomenttia (isommalla koneella tai vaihteiston alennusta suurentamalla), ja jos on akselivetoinen pitää tarkistaa että akseli sen myös kestää.

Lue lisää

No ei tuo 70% edes päde väännön laskemiselle. Tässä ensimmäisenä mieleen tullut tuon kokoluokan purjeveneissä yleinen moottori: http://www.marinepartsexpress.com/prodbull06/D2-40.pdf
Huipputeho 3200 rpm. Suurin vääntö 1800 rpm kohdalla eli alle 60% edellisestä. Vielä 1200 rpm kohdalla vääntö on sama kuin huipputeholla, mutta toki selvästi vähemmän kuin 1800 rpm:ssä.

Jos potkurin kierrokset laskevat purjeveneessä 70% tasolle paaluvedossa, on potkuri aivan liian raskas ja kaukana optimista.

Potkurin halkaisijan kasvattaminen ei paranna paaluvetoa, ellei potkuri ole selvästi alikokoinen. Tuossa eilen antamassani linkissä parhaat paaluvedot tulivat 16" potkureilla, vaikka mukana oli 17". Tässä toinen testi:http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf

Yksi paaluvedossa parhaista on 2-lapainen 15" taittolapa, vaikka testissä on mukana useita 16-17" 3-lapaisia (kiinteitä, taitto- ja kääntölapaisia). Ko. testissä mootorina oli 21 hv ja erona edelliseen se, että paaluveto tehtiin täydellä kaasulla eikä 3000 rpm, joka oli täysi kaasu vain kahdella potkurilla.

Hitaammin pyörivällä (selkeästi suurempi välitys siis) suuremmalla potkurilla saataisiin kyllä suurempi paaluveto, mutta samalla huippunopeus laskisi ja polttoaineen kulutus matkanopeudella kasvaisi.

Konneella kirjoitti:

Hops hops. Ensinäkin painotan sanaa aallokko. Kova vastatuuli Saaristomeren suojaisissa olosuhteissa ei pysäytä varmaan mitään sisäkoneella varustettua purjenenettä. Mutta kyllä tosiasia on, että vastatuuleen ajettaessa kaikissa nopeus putoaa. Mutta, mutta. Iso aallokko, jollaista ei oiken täällä Suomen rannikolla tapaa, tappaa kyllä vauhdin. Itämerelläkin on useita satamia, joista 35 jalkainen vene 19 heppaisella koneella ei tuulen ja aallokon yltyessä edes mene ulos. Joskus on vielä niin ikävästi, että ruopattu väylä satamaan on niin kapea, ettei puhettakaan kryssimisestä millään veneellä. Tilannetta ei yhtään helpota, jos satama on joessa joka virtaa merelle päin ja vastaan painaa reipastuuli ja sen myötä korkea, jyrkkä ja lyhyt aalto. Ja jos joku ei tajua, niin aallonmurjajien jälkeen ollaan avomeriolosuhteissa.

Vastavirtaan ei yleensä todellakaan ole tarvetta ajaa vedensuhteen normaalia matkanopeutta kovempaa, paitsi jos virta vaikkapa sen verran kova, että eteneminen pohjansuhteen vain 1 kn enemmän ja sitten kova tuuli ottaa senkin solmun vielä pois ja puuskat päälle.

En ole missään veneissäni huomannut, että moottorin ääni jotenkin muuttuisi veneen lähes pysähtyessä aaltoon. Jauhaa siis samoilla kierroksilla. Nyt 4. Purkkari, jossa sisäkone.

Tottakai olosuhteet vaikuttaa siihen, paljonko vene pistää etenemistä hanttiin absoluuttisesti. Mutta sillä, minkäläinen kone on ei ole vaikutusta. Siitähän tässä oli kyse. Turha koko asiaa olisi edes käsitellä, jos vasta myrskyssä ja tyynessä veneen vastus olisi sama.

Potkuritesti on mielenkiintoinen.

Lue lisää

Olen ollut tuolla veneellä Pohjanmerellä, Ruotsin länsirannikolla sekä useita kertoja Bornholmissa ja Gotlannissa. Vielä ei ole tullut vastaan keliä, jossa koneella ei olisi tarvittaessa päässyt reilusti yli 6 solmua. Toki on tullut kelejä, joissa olen nostanut kierroksia normaalista 2500 rpm matkavauhdista. Varaa on aina 3350 rpm saakka. Kovemmassa tuulessa tulee tietysti purjehdittua eikä ajettua koneella, mutta kyllä koneellakin on ajettu kohtuu suuressa aallokossa.

Koneen kasvattaminen ei merkittävästi kasvata huippunopeutta. Oman veneeni huippunopeus on 7,2 solmua. Normaali matkavauhti on 6 solmua, mutta hiukan kierroksia nostamalla voi ajaa 6,8 solmua aivan yhtä lailla. Dieseliä kuluu silloin tuplasti ja matka ei juuri nopeudu. Jos tarvetta on, ei ole mitään syytä pelätä kierrosten käyttöä. Kyllä diesel kestää täydellä kaasulla ajoa hyvin pitkään ja 80-90% kierroksia mahdollisesti jopa paremmin kuin alhaisia matkakierroksia.

37-jalkaiset vastaavat kulkevat n. 7,5 solmua vajaan 30 hv koneilla. Vaikkapa Vene 1/2005:n FG37, Elan 37 ja X-37 kulkivat noilla 7.4-7,7 solmua. Hiukan suurempi Dehler 38 taas vastaavasti 8,2 solmua 40 hv koneella. Saare 38 ja Xc-38 55 hv koneilla saman verran (8,3 ja 8,1 solmua). Nuo kaksi jälkimmäistä painoi punnittuna jo 9 tonnia.

Vesilinjat minun veneessä ja noissa 37-jalkaisissa n. 10 m, noissa kolmessa 38-jalkaisessa n. 10,5 m.

Vanhempia 37-jalkaisia oli vaikkapa Vene 1/1992. Siinä Bavaria 370 kulki 43 hv koneella 7,8 solmua, Inferno 37 33 hv koneella 7,5 solmua ja X-372 28 hv koneella 7,3 solmua. Vesilinjat vajaat 10 m.

Raskaammista vastaavasti HR37 ja Najad 380 kulkivat 8,1 ja 7,6 solmua 53 hv koneilla. Molemmat painoivat punnittuna 10 tonnia ja vesilinja hiukan yli 10 m.

Yhteenvetona 7 solmua pääsee jo alle 20 hv koneella, 30 hv riittää 7,5 solmun paikkeille ja 8 solmun ylitys vaatii 50 hv. 36 hv -> 50 hv ei siis tuo montaa kymmenystä lisää vauhtia, ehkä 0,2-0,3 solmua.

Joakim1 kirjoitti:

No ei tuo 70% edes päde väännön laskemiselle. Tässä ensimmäisenä mieleen tullut tuon kokoluokan purjeveneissä yleinen moottori: http://www.marinepartsexpress.com/prodbull06/D2-40.pdf
Huipputeho 3200 rpm. Suurin vääntö 1800 rpm kohdalla eli alle 60% edellisestä. Vielä 1200 rpm kohdalla vääntö on sama kuin huipputeholla, mutta toki selvästi vähemmän kuin 1800 rpm:ssä.

Jos potkurin kierrokset laskevat purjeveneessä 70% tasolle paaluvedossa, on potkuri aivan liian raskas ja kaukana optimista.

Potkurin halkaisijan kasvattaminen ei paranna paaluvetoa, ellei potkuri ole selvästi alikokoinen. Tuossa eilen antamassani linkissä parhaat paaluvedot tulivat 16" potkureilla, vaikka mukana oli 17". Tässä toinen testi:http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf

Yksi paaluvedossa parhaista on 2-lapainen 15" taittolapa, vaikka testissä on mukana useita 16-17" 3-lapaisia (kiinteitä, taitto- ja kääntölapaisia). Ko. testissä mootorina oli 21 hv ja erona edelliseen se, että paaluveto tehtiin täydellä kaasulla eikä 3000 rpm, joka oli täysi kaasu vain kahdella potkurilla.

Hitaammin pyörivällä (selkeästi suurempi välitys siis) suuremmalla potkurilla saataisiin kyllä suurempi paaluveto, mutta samalla huippunopeus laskisi ja polttoaineen kulutus matkanopeudella kasvaisi.

Lue lisää

Testissä on toki mahdollista saada 16 tuumaisella parempi paaluveto kuin toisen merkin 17 tuumaisella, mutta jos verrattaankin saman merkin samoja malleja eri halkaisijalla ja nousulla, on suurempi halkaisija paaluvedossa parempi silloin, kun kummallakin potkurilla saa samalla koneella samat kierrokset.
Tällä on tietysti vaikutusta kulutukseen matkanopeudella, siinä hommassa jokin potkurikoko on optimi ja mihin suuntaan tahansa poiketaan niin kulutus kasvaa samalla vauhdilla.
Laitetaan tähän vielä kertaus potkuritestien linkeistä ketjua seuraaville:
http://www.yachtingmonthly.com/gear/folding-and-feathering-propeller-test-29807
http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf
http://www.klapschroef.nl/foto/14.pdf
Viimeisessä on vähintäänkin virheellinen yksikkö paaluvedossa, todellinen paaluvetokyky lienee kymmenkertainen ilmoitettuun verrattuna.

36 hp koneella pitäisi saada vähintään 4KN paaluvedossa, potkuria tarkoitukseen optimoimalla 5kN onnistuu kohtuu helpolla pienellä kulutuksen kasvulla matkavauhdissa. 6kN pudottaa sitten jo huippunopeutta ratkaisevasti ja kulutus kasvaa matkavauhdilla jo todella paljon. Mikäli paaluveto jää alle 3kN joko koneesta ei irtoa luvattuja tehoja tai potkuri on todella surkea. Jälkimmäinen ei edellytä koneen vaihtoa isompaan vaan paremman potkurin hankintaa.

On sulla ihme vene! Miksi minä en koskaan näe tuollaisia? Eikä mun kavereillakaan ole tuollaisia, jotka painavat pienellä koneella vastatuuleen miten haluavat? Muuten, kovassa myötätuulessa ei taida myöskään mennä sitte sen kovempaa koneella. Eräänlainen vakionopeussäädin näköjään.

Onko noi matkavauhtja vai huppuja? Selvyyden vuoksi en ole huippunopeutta hakemassa. Itse ajelen normaalisti 6,5 -6,8 solmua. Itsekkin purjehdin ana kun tuulee, mutta kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin konetta tarvitaan satamasta ulosajamiseen ja silloin on välillä sellainen tilanne, että ei voi purjehtia vaikka tuulisi kuinka paljon tahansa.

Muuten iso aallokko on vähän suhteellista, minusta metrin kahden aallokko ei ole vielä mainitsemisen arvoinen.

Olihan tässä keskustelussa jotain hyvääkin. Lopulta kuitenkin päättyi tyypillisesti hiekkalaatikkokeskusteluun. "Mun vene kulkee kovempaa kuin teidän muiden yhteensä."

Nyt siis ostan 20 hv koneen, koska kulkee sillä 7 solmua, myös vasta tuuleen ja virtaan. Säästynellä rahoilla voin ostaa uuden kipparinlakin.

Konneella kirjoitti:

On sulla ihme vene! Miksi minä en koskaan näe tuollaisia? Eikä mun kavereillakaan ole tuollaisia, jotka painavat pienellä koneella vastatuuleen miten haluavat? Muuten, kovassa myötätuulessa ei taida myöskään mennä sitte sen kovempaa koneella. Eräänlainen vakionopeussäädin näköjään.

Onko noi matkavauhtja vai huppuja? Selvyyden vuoksi en ole huippunopeutta hakemassa. Itse ajelen normaalisti 6,5 -6,8 solmua. Itsekkin purjehdin ana kun tuulee, mutta kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin konetta tarvitaan satamasta ulosajamiseen ja silloin on välillä sellainen tilanne, että ei voi purjehtia vaikka tuulisi kuinka paljon tahansa.

Muuten iso aallokko on vähän suhteellista, minusta metrin kahden aallokko ei ole vielä mainitsemisen arvoinen.

Olihan tässä keskustelussa jotain hyvääkin. Lopulta kuitenkin päättyi tyypillisesti hiekkalaatikkokeskusteluun. "Mun vene kulkee kovempaa kuin teidän muiden yhteensä."

Nyt siis ostan 20 hv koneen, koska kulkee sillä 7 solmua, myös vasta tuuleen ja virtaan. Säästynellä rahoilla voin ostaa uuden kipparinlakin.

Lue lisää

Minusta tämä on ollut keskimääräistä ketjua huomattavasti parempi keskustelu. Vaikka täällä olisi huippuasiantuntija maailman merille kaikkiin olosuhteisiin, niin häntä ei kuitenkaan uskottaisi. Tässä ketjussa on kerrottu paljon omista kokemuksista moottorin ja voimansiirron osalta eikä niitä voi kuin soveltaa omiin tarpeisiin.

Tehoja tarvitaan, kun aallokko ja tuuli panevat vastaan. Tilanne on varmasti eri sisäjärvillä (Itämeri) ja valtamerillä. Mutta sekään ei liene hyvä, että laittaa veneeseen tosituhdin pannun, joka normiolosuhteissa kulkee niin kevyellä, ettei sylinterilämmöt nouse.

Sillä ei ole merkitystä, kulkeeko vene 6,2 vai 6,3 solmua. Merkitys on siinä, millainen veneen, pannun ja voimansiirron yhdistelmä on saavuttaakseen 6,2 solmua.

Mitä isomman koneen laittaa niin sitä isompi potkuri ja enemmän kulkuvastusta purjehtiessa, joten kannattaa sekin varmaan huomioida.

Konneella kirjoitti:

On sulla ihme vene! Miksi minä en koskaan näe tuollaisia? Eikä mun kavereillakaan ole tuollaisia, jotka painavat pienellä koneella vastatuuleen miten haluavat? Muuten, kovassa myötätuulessa ei taida myöskään mennä sitte sen kovempaa koneella. Eräänlainen vakionopeussäädin näköjään.

Onko noi matkavauhtja vai huppuja? Selvyyden vuoksi en ole huippunopeutta hakemassa. Itse ajelen normaalisti 6,5 -6,8 solmua. Itsekkin purjehdin ana kun tuulee, mutta kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin konetta tarvitaan satamasta ulosajamiseen ja silloin on välillä sellainen tilanne, että ei voi purjehtia vaikka tuulisi kuinka paljon tahansa.

Muuten iso aallokko on vähän suhteellista, minusta metrin kahden aallokko ei ole vielä mainitsemisen arvoinen.

Olihan tässä keskustelussa jotain hyvääkin. Lopulta kuitenkin päättyi tyypillisesti hiekkalaatikkokeskusteluun. "Mun vene kulkee kovempaa kuin teidän muiden yhteensä."

Nyt siis ostan 20 hv koneen, koska kulkee sillä 7 solmua, myös vasta tuuleen ja virtaan. Säästynellä rahoilla voin ostaa uuden kipparinlakin.

Lue lisää

Eipä noissa Joakimin havainnoissa mun mielestä mitään erikoista ole, vastaavat varsin hyvin omia kokemuksia. Viime talvena moottori vaihtui kaksikymppisestä kolmikymppiseen, mutta ei sen takia, että vanhasta olisi tehot loppuneet kesken. Vanha vain oli "vanhaa rautaa" ja samantehoinen uusi olisi vaatinut suuremmat muutokset moottoripukkiin. Ja 25 hv versio oli samanmittainen kaksikymppisen kanssa. Oma vene on aikalailla samankokoinen kuin Joakimin.

Potkuri säilyi samana, mutta moottorin ja siis samalla potkurin max kierrosluku puolitoistakertaistui. Huippunopeus kasvoi odotetusti ehkä jopa 0,3 solmua. Nyt kovempaan vasta-aaltoon mennään samoilla kierroksilla kuin ennenkin, mutta maksimiin verrattuna pienemmällä osateholla.

Pitkä kokemus on toisestakin veneestä, joka on 40-jalkainen ja yli 8-tonninen. Sen 42-hevosvoimaisella on pärjännyt kaikilla maailman merillä. Jatkuvaa tehoa koneelle sallitaan 39 hv. Olisikohan kahva ollut pohjassa oikein kertaakaan vuosikymmenien aikana, ehkä joskus hiekasta irroittautumiseen. Ei siis minulle valkene tarve pienemmässä veneessä tuota suurempaan moottoriin. Panosta mieluummin hyvään potkuriin. Siis sellaiseen, jonka testitulokset sanovat sen olevan hyvä.

raskas.potkuri kirjoitti:

Testissä on toki mahdollista saada 16 tuumaisella parempi paaluveto kuin toisen merkin 17 tuumaisella, mutta jos verrattaankin saman merkin samoja malleja eri halkaisijalla ja nousulla, on suurempi halkaisija paaluvedossa parempi silloin, kun kummallakin potkurilla saa samalla koneella samat kierrokset.
Tällä on tietysti vaikutusta kulutukseen matkanopeudella, siinä hommassa jokin potkurikoko on optimi ja mihin suuntaan tahansa poiketaan niin kulutus kasvaa samalla vauhdilla.
Laitetaan tähän vielä kertaus potkuritestien linkeistä ketjua seuraaville:
http://www.yachtingmonthly.com/gear/folding-and-feathering-propeller-test-29807
http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf
http://www.klapschroef.nl/foto/14.pdf
Viimeisessä on vähintäänkin virheellinen yksikkö paaluvedossa, todellinen paaluvetokyky lienee kymmenkertainen ilmoitettuun verrattuna.

36 hp koneella pitäisi saada vähintään 4KN paaluvedossa, potkuria tarkoitukseen optimoimalla 5kN onnistuu kohtuu helpolla pienellä kulutuksen kasvulla matkavauhdissa. 6kN pudottaa sitten jo huippunopeutta ratkaisevasti ja kulutus kasvaa matkavauhdilla jo todella paljon. Mikäli paaluveto jää alle 3kN joko koneesta ei irtoa luvattuja tehoja tai potkuri on todella surkea. Jälkimmäinen ei edellytä koneen vaihtoa isompaan vaan paremman potkurin hankintaa.

Lue lisää

Ranskalaiset käyttävät yleensä yksikköä daN, mutta tuosta testistä etuliite deka on selvästikin unohtunut. Luvut pitää siis kertoa kymmenellä.

Potkurin suurentaminen vaikuttaa aika rajallisesti paaluvetoon. Laskin potkurinmitoitusohjelmalla tuon YM:n testin tapauksen. Siis YM20 1:2,6 välityksellä. 16x11 potkurille sain paaluvedoksi 2,7 kN kierroksilla 3080. Testissä ei kierroksia kerrota, mutta laskemani työntövoima oli sama kuin parhaat mitatut. Vastaavasti sain 14x13 potkurilla 2,4 kN 3240, 18x9,5 2,8 kN 2870 ja 18x9 2,9 kN 3000. Aika mitätön on siis ero 16"->18". Tuo 18x9 on jo hiukan huonompi täydellä teholla ja selvästi huonompi matkavauhdilla. 1 kN 6 solmua tapauksessa tuo 18x9 ottaa koneesta 10% enemmän tehoa kuin 16x11 ja kierrokset ovat 100 rpm korkeammat.

Sitten D2-40 koneelle 2,19 välityksellä ja 20x10 potkurilla sain paaluvedoksi 4,25 kN. Tiuhemmalla 2,63-välityksellä ja 20x13 potkurilla 4,35 kN. Tuolla välityksellä ja 20x10 potkurilla 4,9 kN, mutta silloin kierrokset paaluvedossa jo 3182 rpm ja vauhdissa ei koneesta saada läheskään täyttä tehoa. Kun kahdella edellisellä sai 3,5 ja 3,7 kN 7,7 solmun vauhdissa, tuolla vain 2,2 kN kierrosten rajoittuessa 3200 rpm:ään. 7 solmun vauhdissakin vain 2,5 kN.

Eli 40 hv koneella ei saa mielekkäästi paaluvetoa 5 kN, vaan parhaimmillaan hiukan yli 4 kN. 36 hv koneella tietysti hiukan vähemmän.

Konneella kirjoitti:

On sulla ihme vene! Miksi minä en koskaan näe tuollaisia? Eikä mun kavereillakaan ole tuollaisia, jotka painavat pienellä koneella vastatuuleen miten haluavat? Muuten, kovassa myötätuulessa ei taida myöskään mennä sitte sen kovempaa koneella. Eräänlainen vakionopeussäädin näköjään.

Onko noi matkavauhtja vai huppuja? Selvyyden vuoksi en ole huippunopeutta hakemassa. Itse ajelen normaalisti 6,5 -6,8 solmua. Itsekkin purjehdin ana kun tuulee, mutta kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin konetta tarvitaan satamasta ulosajamiseen ja silloin on välillä sellainen tilanne, että ei voi purjehtia vaikka tuulisi kuinka paljon tahansa.

Muuten iso aallokko on vähän suhteellista, minusta metrin kahden aallokko ei ole vielä mainitsemisen arvoinen.

Olihan tässä keskustelussa jotain hyvääkin. Lopulta kuitenkin päättyi tyypillisesti hiekkalaatikkokeskusteluun. "Mun vene kulkee kovempaa kuin teidän muiden yhteensä."

Nyt siis ostan 20 hv koneen, koska kulkee sillä 7 solmua, myös vasta tuuleen ja virtaan. Säästynellä rahoilla voin ostaa uuden kipparinlakin.

Lue lisää

Esimerkkinä voimista kirjasta Principles of Yacht Design. Siinä on 8 tn 40-jalkainen vene esimerkkinä. Vastus tyynessä 7 solmussa 1300 N, 8 solmussa 2750 N ja 8,5 solmussa 4000 N. 21 hv YM20 siis veisi sitä selvästi yli 7 solmua ja vastaavasti 40 hv D2-40 hiukan yli 8 solmua.

Pohjanmeren ko. veneelle pahimmassa aallokossa (korkein ei ole pahin!) maksimaalinen lisävastus on kirjan mukaan 730 N. 15 m/s vastatuulesta tulee lisäksi tuulenvastusta 7 solmussa 1327 N, 8 solmussa 1400 N ja 8,5 solmussa 1439 N. Kokonaisvastus siis pahimmassa aallokossa ja 15 m/s vastatuulessa 7 solmun nopeudella 3357 N, 8 s 4880 N ja 6169 N.

21 hv koneella työntövoima 7 solmussa on n. 2,2 kN, joten tuossa kelissä ei enää 7 solmua pääse. Työntövoima on kuitenkin suurempi kuin aallokon ja tuulen lisävastus yhteensä, joten eteenpäin päästään. Lisäksi työntövoima kasvaa hiukan nopeuden hyytyessä.

40 hv koneella työntövoima on 7 solmun nopeudessa hiukan enemmän kuin vastus eli vene kulkisi edelleen yli 7 solmua.

Koska vastus tyynessä kasvaa (ja laskee!) noin jyrkästi, tuuli ja aallokko eivät hirveästi vaikuta huippunopeuteen. Pienillä kierroksilla matkanopeutta ajettaessa ne toki vaikuttavat merkittävästi, koska työntövoima ja vastus tyynessä ovat pieniä. Tuo kuitenkin korjaantuu lisäämällä kierroksia.

Omassa veneessäni vastus on n. 700 N 6 solmun matkanopeudella ja tuolloin kierrokset 2500 rpm. Nostamalla kierrokset 3000 rpm:ään työntövoima tuplaantuu. Täydellä kaasulla työntövoima on melkein 3-kertainen. Koska vene on pienempi ja keveympi kuin tuo esimerkkivene, tuo 1200 N reservi varmaankin jo riittäisi 6 solmun ylläpitoon tuossa Pohjanmeren pahimmassa aallokossa ja 15 m/s vastatuulessa.

Joakim1 kirjoitti:

Esimerkkinä voimista kirjasta Principles of Yacht Design. Siinä on 8 tn 40-jalkainen vene esimerkkinä. Vastus tyynessä 7 solmussa 1300 N, 8 solmussa 2750 N ja 8,5 solmussa 4000 N. 21 hv YM20 siis veisi sitä selvästi yli 7 solmua ja vastaavasti 40 hv D2-40 hiukan yli 8 solmua.

Pohjanmeren ko. veneelle pahimmassa aallokossa (korkein ei ole pahin!) maksimaalinen lisävastus on kirjan mukaan 730 N. 15 m/s vastatuulesta tulee lisäksi tuulenvastusta 7 solmussa 1327 N, 8 solmussa 1400 N ja 8,5 solmussa 1439 N. Kokonaisvastus siis pahimmassa aallokossa ja 15 m/s vastatuulessa 7 solmun nopeudella 3357 N, 8 s 4880 N ja 6169 N.

21 hv koneella työntövoima 7 solmussa on n. 2,2 kN, joten tuossa kelissä ei enää 7 solmua pääse. Työntövoima on kuitenkin suurempi kuin aallokon ja tuulen lisävastus yhteensä, joten eteenpäin päästään. Lisäksi työntövoima kasvaa hiukan nopeuden hyytyessä.

40 hv koneella työntövoima on 7 solmun nopeudessa hiukan enemmän kuin vastus eli vene kulkisi edelleen yli 7 solmua.

Koska vastus tyynessä kasvaa (ja laskee!) noin jyrkästi, tuuli ja aallokko eivät hirveästi vaikuta huippunopeuteen. Pienillä kierroksilla matkanopeutta ajettaessa ne toki vaikuttavat merkittävästi, koska työntövoima ja vastus tyynessä ovat pieniä. Tuo kuitenkin korjaantuu lisäämällä kierroksia.

Omassa veneessäni vastus on n. 700 N 6 solmun matkanopeudella ja tuolloin kierrokset 2500 rpm. Nostamalla kierrokset 3000 rpm:ään työntövoima tuplaantuu. Täydellä kaasulla työntövoima on melkein 3-kertainen. Koska vene on pienempi ja keveympi kuin tuo esimerkkivene, tuo 1200 N reservi varmaankin jo riittäisi 6 solmun ylläpitoon tuossa Pohjanmeren pahimmassa aallokossa ja 15 m/s vastatuulessa.

Lue lisää

Nyt sotii Joakimin teorialaskelmat pahasti kokemustani vastaan. Et todellakaan pysty ajamaan 6 solmun nopeudella 15m/s vastatuuleen 35ft/ 6 tonnin veneellä ja 20 hv moottorilla. Et ylipäänsä pääse eteenpäin aallokossa vaikka ryminä unohdettaisiin. Murtuva aallokko alkaa olla aika kauheaa ja ne pysäyttää veneen- vaikka laskelmasi "newtonit" näyttääkin aalloille ihmeellisen pieniä lukuja.
Purjeiilakin olisi 35 kts apparenttia, aika pska keli.

Joakim1 kirjoitti:

Ranskalaiset käyttävät yleensä yksikköä daN, mutta tuosta testistä etuliite deka on selvästikin unohtunut. Luvut pitää siis kertoa kymmenellä.

Potkurin suurentaminen vaikuttaa aika rajallisesti paaluvetoon. Laskin potkurinmitoitusohjelmalla tuon YM:n testin tapauksen. Siis YM20 1:2,6 välityksellä. 16x11 potkurille sain paaluvedoksi 2,7 kN kierroksilla 3080. Testissä ei kierroksia kerrota, mutta laskemani työntövoima oli sama kuin parhaat mitatut. Vastaavasti sain 14x13 potkurilla 2,4 kN 3240, 18x9,5 2,8 kN 2870 ja 18x9 2,9 kN 3000. Aika mitätön on siis ero 16"->18". Tuo 18x9 on jo hiukan huonompi täydellä teholla ja selvästi huonompi matkavauhdilla. 1 kN 6 solmua tapauksessa tuo 18x9 ottaa koneesta 10% enemmän tehoa kuin 16x11 ja kierrokset ovat 100 rpm korkeammat.

Sitten D2-40 koneelle 2,19 välityksellä ja 20x10 potkurilla sain paaluvedoksi 4,25 kN. Tiuhemmalla 2,63-välityksellä ja 20x13 potkurilla 4,35 kN. Tuolla välityksellä ja 20x10 potkurilla 4,9 kN, mutta silloin kierrokset paaluvedossa jo 3182 rpm ja vauhdissa ei koneesta saada läheskään täyttä tehoa. Kun kahdella edellisellä sai 3,5 ja 3,7 kN 7,7 solmun vauhdissa, tuolla vain 2,2 kN kierrosten rajoittuessa 3200 rpm:ään. 7 solmun vauhdissakin vain 2,5 kN.

Eli 40 hv koneella ei saa mielekkäästi paaluvetoa 5 kN, vaan parhaimmillaan hiukan yli 4 kN. 36 hv koneella tietysti hiukan vähemmän.

Lue lisää

"Siis YM20 1:2,6 välityksellä. 16x11 potkurille sain paaluvedoksi 2,7 kN kierroksilla 3080. "

jos laitetaan kaksi tuollaista konetta ja potkuria, saadaan paaluvedoksi 5,4 kN samoilla kierroksilla.
Yhdellä tuplatehoisella 40 hp koneella päästään ihan samaan, kun halkaisija kerrotaan sqrt2:lla ja alennetaan välitystä siten että lavan kärjen kehävauhti pysyy samana.
Siis halkaisja = 1,4142*16" = 22,6", välitys 3,68 ja nousu siten että koneella samat kierrokset. Tällöin nousu lienee noin 15,5".
Kun tingitään hiukan paaluvedosta 5,4 kN => 5 kN, saavutetaan olennaisesti parempi taloudellisuus ja hiukan parempi huippunopeus. Esim halkaisja 22" välitys 3,6 ja nousu siten että paaluvedoksi tulee tuo 5 kN.

raskas.potkuri kirjoitti:

"Siis YM20 1:2,6 välityksellä. 16x11 potkurille sain paaluvedoksi 2,7 kN kierroksilla 3080. "

jos laitetaan kaksi tuollaista konetta ja potkuria, saadaan paaluvedoksi 5,4 kN samoilla kierroksilla.
Yhdellä tuplatehoisella 40 hp koneella päästään ihan samaan, kun halkaisija kerrotaan sqrt2:lla ja alennetaan välitystä siten että lavan kärjen kehävauhti pysyy samana.
Siis halkaisja = 1,4142*16" = 22,6", välitys 3,68 ja nousu siten että koneella samat kierrokset. Tällöin nousu lienee noin 15,5".
Kun tingitään hiukan paaluvedosta 5,4 kN => 5 kN, saavutetaan olennaisesti parempi taloudellisuus ja hiukan parempi huippunopeus. Esim halkaisja 22" välitys 3,6 ja nousu siten että paaluvedoksi tulee tuo 5 kN.

Lue lisää

Riippuu miten potkurin mitoittaa. Asentamalla kaksi 21 hv konetta rinnan paaluveto tietysti tuplaantuu, mutta samalla koneet menevät rajoittimeen tyynessä, koska työntövoima tuplaantuu myös entisellä huippunopeudella.

Sama juttu koskee sitä yhtä 40 hp konetta, joka ei siis aivan ole tuplatehoinen. Lisäksi ongelmaksi tulee välityssuhde, jollaista ei yleensä ole saatavilla. Laskemalla tuon D2-40:n vääntökäyrän mukaisesti 3,68 välityssuhteella ja ko. potkurilla pääsisi 5,1 kN työntövoimaan. Tuon huippukierrokset ovat 3200 ja YM20 3600, joten parempi vertailukohta olisi 3,27 välitys, jolla työntövoima jäisi vieleä alhaisemmaksi. Suurin saatavilla oleva välitys on 2,63 ko. koneeseen. Toisena vaihtoehtona 2,14. S-vetolaitteessa ainoa vaihtoehto 2,19.

seppomartti kirjoitti:

Nyt sotii Joakimin teorialaskelmat pahasti kokemustani vastaan. Et todellakaan pysty ajamaan 6 solmun nopeudella 15m/s vastatuuleen 35ft/ 6 tonnin veneellä ja 20 hv moottorilla. Et ylipäänsä pääse eteenpäin aallokossa vaikka ryminä unohdettaisiin. Murtuva aallokko alkaa olla aika kauheaa ja ne pysäyttää veneen- vaikka laskelmasi "newtonit" näyttääkin aalloille ihmeellisen pieniä lukuja.
Purjeiilakin olisi 35 kts apparenttia, aika pska keli.

Lue lisää

Tuo aallokkovastus ei ole minun laskemani, vaan otettu ehkä arvostetuimmasta purjevenesuunnittelukirjasta. On minulla omakin ohjelma, jolla noita voi laskea. Sen mukaan veneeni vastus 6 solmun nopeudessa on eri tuulissa ja niiden "äärettömässä" ajassa ja pituudessa muodostamassa aallokossa on seuraavat. Mukana on siis sekä tuulen että aallokon aiheuttama vastus.

Tyyni 620 N
5 m/s 840 N
10 m/s 1540 N
12 m/s 1670 N
15 m/s 1780 N

Koneella ei ole tullut pidempään kokeiltua pahimipia kelejä, mutta kyllähän purjeilla vielä pääsee tuossa 15 m/s tuulessa normaaliin n. 5 solmun VMG:hen eli 6,5 solmun kryssivauhti ihan OK nousukulmaan, ainakin Itämerellä 3 m merkitsevässä aallokonkorkeudessa. Toki helposti käy niin, ettei sopivia trimmejä löydy ja vauhti tippuu selvästi alle 6 solmun.

Koneella olen ajanut 28-jalkaisella 7 hv dieselillä Kotkan Portilta Kalbådalle tuollaisessa kelissä, kun isopurje hajosi Kotkan Portin ja Suursaaren välissä. Kyllä silläkin matka eteni ihan kohtuullisesti (4 solmua?, en muista tarkemmin, tuosta on yli 20 vuotta). Sääliksi kyllä kävi sitä gastia, joka joutui ko. pätkällä käymään vessassa, joka oli keulalaipiossa. Toki paljon paremmin kulki Kalbådan jälkeen, kun tuuli oli sen verran sivulta, että saimme fokan ylös.

Musta tuntuu, että arvioit tuulen nopeuden vähintäänkin kaksinkertaiseksi siitä, mitä se todellisuudessa on. Se selittäisi monta asiaa tässä ketjussa

Konneella kirjoitti:

Musta tuntuu, että arvioit tuulen nopeuden vähintäänkin kaksinkertaiseksi siitä, mitä se todellisuudessa on. Se selittäisi monta asiaa tässä ketjussa

Veneessäni on tuulimittari. Se näyttää yleensä vähemmän kuin viralliset tuulimittaukset, varsinkin Jussarön, Tulliniemen ja Russarön. Ovat ilmeisesti korkeammalla kuin veneeni (16,5 m). Vaikkapa Jussaröstä sanotaankin tuulta mitattavan 39 m korkeudelta. Ilmeisesti mitään korjausta ei tehdä viralliseen 10 m korkeuteen? Kahdesta muusta ei korkeutta suoraan sanota, mutta vaikuttaa olevan samaa luokkaa. Esim Tulliniemessä vajaa 10 m 25 m korkean rakennuksen katon yläpuolella.

Seppomarttihan jo kertoi, että "pienellä" koneella on pärjätty hyvin monta vuotta maailman merillä ja uuten veneeseen tulee hänen kokemuksellaan suhteessa vielä pienempi. Kertoisitko sinä nyt sitten oikeasti sen paikan ja kelin, jossa kaasu pohjassa vene ei ole liikkunut? Tiedänpä sitten pysyä poissa noista, ainakin koneella.

Ilmeisesti Swan 37 S&S on myös jäänyt monta kertaa maailmalla satamaan jumiin alimittaisen koneensa takia? Vakiona tuossa 7 tonnin veneessä on ollut 25 hv:
http://www.classicswan.org/swan_37.php
Sama kone myös Swan 43:ssa
http://www.classicswan.org/swan_43.php
38:ssa 20 hv:
http://www.classicswan.org/swan_38.php
48:ssa on viimeisiin yksilöihin laitettu 61 hv kone alkuperäisen 36 hv tilalle:
http://www.classicswan.org/swan_48.php
Baltic 39:ssä 23 hv
http://www.balticyachts.fi/wp-content/uploads/2016/08/Specification-45.pdf
Baltic 38:ssa vuonna 1985 30 hv kone:
http://www.classicswan.org/swan_48.php
Baltic 40:ssä vuonna 1992 43 hv:
http://www.balticyachts.fi/wp-content/uploads/2016/08/Specification-44.pdf

Wanhat Swanit ja Baticit ovat matkaveneinä TÄYSIN yliarvostettuja, monet niistä tunnistaa äänestä, Bukh-Bukh-Bukh.... Alimitoitetut moottorit ja vinssit pitkin kansia.

Ja tuossa sun 28:ssa oli myös tuulimittari?

Jos et ole havaintoaseman välittömässä läheisyydessä, et voi olettaa, että tuulen voimakkuus on sama. Esimerkiksi viimeviikonloppuna Hangossa tuuli puhalsi havaintoaseman mukaa 14-15 m/s ja Vänössä samaan aikaan vain 8-9 m/s. Seurailin tuota kun satuin sielläpäin olemaan.

Pari esimerkkiä. Niinkin kotoisa paikka kuin Kalmarin salmi. Siinä vielä päästiin 5,5 - 6 kn. Suunnilleen saman kokoin Malö kulki meidän kanssa samaa matkaa, KAIKKI muut oli tunnissa jätetty niin ettei erottanut kuka oli kuka. Mukana tunnettu 37 jalkainen 29 hv:n koneella.

Paikka jossa meillä meno hyytyi, on Puolassa. Kierrettiin Helin niemi. Ranta madaltuu niin, että vastaan vyöryi 3-4 m korkea lyhyt aalto. Vauhti putosi välillä solmuun. Siihen vajaaseen kymmeneen mailiin meni pari tuntia, en katsonut kelloa. Länteen kun käänty, meni upeasti purjeilla.

En kyllä ymmärrä mistä tuollainen kimpaantuminen. Teoria sulla varmaan on hallussa, mutta välillä vaikuttaa etet merellä olisi käynytkään.

tuu.kattomaan kirjoitti:

Eipä noissa Joakimin havainnoissa mun mielestä mitään erikoista ole, vastaavat varsin hyvin omia kokemuksia. Viime talvena moottori vaihtui kaksikymppisestä kolmikymppiseen, mutta ei sen takia, että vanhasta olisi tehot loppuneet kesken. Vanha vain oli "vanhaa rautaa" ja samantehoinen uusi olisi vaatinut suuremmat muutokset moottoripukkiin. Ja 25 hv versio oli samanmittainen kaksikymppisen kanssa. Oma vene on aikalailla samankokoinen kuin Joakimin.

Potkuri säilyi samana, mutta moottorin ja siis samalla potkurin max kierrosluku puolitoistakertaistui. Huippunopeus kasvoi odotetusti ehkä jopa 0,3 solmua. Nyt kovempaan vasta-aaltoon mennään samoilla kierroksilla kuin ennenkin, mutta maksimiin verrattuna pienemmällä osateholla.

Pitkä kokemus on toisestakin veneestä, joka on 40-jalkainen ja yli 8-tonninen. Sen 42-hevosvoimaisella on pärjännyt kaikilla maailman merillä. Jatkuvaa tehoa koneelle sallitaan 39 hv. Olisikohan kahva ollut pohjassa oikein kertaakaan vuosikymmenien aikana, ehkä joskus hiekasta irroittautumiseen. Ei siis minulle valkene tarve pienemmässä veneessä tuota suurempaan moottoriin. Panosta mieluummin hyvään potkuriin. Siis sellaiseen, jonka testitulokset sanovat sen olevan hyvä.

Lue lisää

Mikäli vaihdoit 20 hp:stä 25 hp:seen ja samalla potkuri säilyi samana, mutta moottorin ja siis samalla potkurin max kierrosluku puolitoistakertaistui. Niin 1,25 kertaisella teholla 1,5 kertaiset kierrokset tarkoittavat vääntömomentin 0,83 kertaistumista, eli samalla potkurilla suuremmilla kierroksilla tarvittaisiin pienempi vääntömomentti. Kuulostaa ihmeeltä siten kuin käsitettä uskonnossa käytetään.

Mikäli vaihdoit 20 hp:stä 30 hp:seen ja samalla potkuri säilyi samana, mutta moottorin ja siis samalla potkurin max kierrosluku puolitoistakertaistui. Niin vääntömomentti säilyi ennallaan, mikä sekin on melkoinen ihme suuremmilla kierroksilla.

Joakim1 kirjoitti:

Riippuu miten potkurin mitoittaa. Asentamalla kaksi 21 hv konetta rinnan paaluveto tietysti tuplaantuu, mutta samalla koneet menevät rajoittimeen tyynessä, koska työntövoima tuplaantuu myös entisellä huippunopeudella.

Sama juttu koskee sitä yhtä 40 hp konetta, joka ei siis aivan ole tuplatehoinen. Lisäksi ongelmaksi tulee välityssuhde, jollaista ei yleensä ole saatavilla. Laskemalla tuon D2-40:n vääntökäyrän mukaisesti 3,68 välityssuhteella ja ko. potkurilla pääsisi 5,1 kN työntövoimaan. Tuon huippukierrokset ovat 3200 ja YM20 3600, joten parempi vertailukohta olisi 3,27 välitys, jolla työntövoima jäisi vieleä alhaisemmaksi. Suurin saatavilla oleva välitys on 2,63 ko. koneeseen. Toisena vaihtoehtona 2,14. S-vetolaitteessa ainoa vaihtoehto 2,19.

Lue lisää

Saman muotoisilla potkureilla samoilla lavan kärkinopeuksilla potkurin työntövoima samassa nopeudessa pitäisi mennä mittakaavan neliössä, kuten pinta-alatkin.
Sinä kuitenkin sait laskuissasi sen vähenemään 2*2,7 kN :stä 5,1 kN.
Miksi?
Jos koneteho hieman vähenee 2*21hp >= 40 hp sen pitäisi parantaa hyötysuhdetta lähellä paaluvetotilannetta, eli työntövoima laskee suhteessa vähemmän. Yhden koneen pitäisi siis päästä suhteessa tehoon parempaan tulokseen paaluvedossa kuin kahden pienemmän, jos potkurit on skaalattu noin.

raskas.potkuri kirjoitti:

Saman muotoisilla potkureilla samoilla lavan kärkinopeuksilla potkurin työntövoima samassa nopeudessa pitäisi mennä mittakaavan neliössä, kuten pinta-alatkin.
Sinä kuitenkin sait laskuissasi sen vähenemään 2*2,7 kN :stä 5,1 kN.
Miksi?
Jos koneteho hieman vähenee 2*21hp >= 40 hp sen pitäisi parantaa hyötysuhdetta lähellä paaluvetotilannetta, eli työntövoima laskee suhteessa vähemmän. Yhden koneen pitäisi siis päästä suhteessa tehoon parempaan tulokseen paaluvedossa kuin kahden pienemmän, jos potkurit on skaalattu noin.

Lue lisää

Katsoin tarvittavan vääntömomentin ko. moottorin vääntökäyrältä. Tuo 2,7 kN vaati välitysten ja häviöiden jälkeen 47 Nm, jonka YM20 antaa 3080 rpm:llä. Se neliöjuuri kahdella skaalattu potkuri ottaisi samoilla kierroksilla tuplamomentin eli 94 Nm, mutta D2-40:n momentti on noin suuri tai suurempi vain 1700-2100 rpm alueella. Tuolla 3080:ssä se on enään 88 Nm. Tehokäyrien mukaan D2-40 huipputeho on 39 hv ja YM20 lähes 22 hv. YM20 teho on yli 21 hv 3200-3600 rpm ja 20 hv 3000 rpm. D2-40:llä taas tehokäyrä alkaa heti laskea 3200 rpm huipusta/maksimista.

Varmasti joku toinen 40 hv kone olisi lähempänä tai voi myös hyvin olla, että käyrät eivät vastaa todellisuutta.

Konneella kirjoitti:

Wanhat Swanit ja Baticit ovat matkaveneinä TÄYSIN yliarvostettuja, monet niistä tunnistaa äänestä, Bukh-Bukh-Bukh.... Alimitoitetut moottorit ja vinssit pitkin kansia.

Ja tuossa sun 28:ssa oli myös tuulimittari?

Jos et ole havaintoaseman välittömässä läheisyydessä, et voi olettaa, että tuulen voimakkuus on sama. Esimerkiksi viimeviikonloppuna Hangossa tuuli puhalsi havaintoaseman mukaa 14-15 m/s ja Vänössä samaan aikaan vain 8-9 m/s. Seurailin tuota kun satuin sielläpäin olemaan.

Pari esimerkkiä. Niinkin kotoisa paikka kuin Kalmarin salmi. Siinä vielä päästiin 5,5 - 6 kn. Suunnilleen saman kokoin Malö kulki meidän kanssa samaa matkaa, KAIKKI muut oli tunnissa jätetty niin ettei erottanut kuka oli kuka. Mukana tunnettu 37 jalkainen 29 hv:n koneella.

Paikka jossa meillä meno hyytyi, on Puolassa. Kierrettiin Helin niemi. Ranta madaltuu niin, että vastaan vyöryi 3-4 m korkea lyhyt aalto. Vauhti putosi välillä solmuun. Siihen vajaaseen kymmeneen mailiin meni pari tuntia, en katsonut kelloa. Länteen kun käänty, meni upeasti purjeilla.

En kyllä ymmärrä mistä tuollainen kimpaantuminen. Teoria sulla varmaan on hallussa, mutta välillä vaikuttaa etet merellä olisi käynytkään.

Lue lisää

Oliko nuo ilmoittamasi ongelmatilanteiden nopeudet pohjan vai veden suhteen? Kaasu pohjassa, normaalilla matkakierroksilla vai jotain siltä väliltä? Kummassakaan vauhti ei siis kuitenkaan tippunut kovinkaan alhaiseksi.

Huomaa, etten ole väittänyt vauhdin pysyvän alkuunkaan samana samoilla kierroksilla, vaan, että kierroksia kunnolla nostamalla vauhdin saa pidettyä kohtuullisena vielä varsin ikävässä kelissä. Siis sellaisesssa, jossa minulle ei ainakaan tulisi mieleen ajaa koneella, jos purjehtiminen on vaihtoehto. Eli tarpeen tullen pääsee siitä ahtaasta paikasta läpi vaikka kaasu pohjassa, jos keli on sellainen, että sinne on ylipäätänsä mitään järkeä mennä.

Kalmarin salmessa on tullut pariin kertaan ajettua täysin pläkässä koneella, muuten on aina purjehdittu. Tuossahan on jonkin verran virtaa tyypillisesti.

Tuosta tuulimittarista vs. FMI:n mittaukset kiinnitin huomiota, kun viime vuonna purjehdin Tammisaaren edustalta ulkoväylää Hankoon. Ennen lähtöä katsoin, että kaikissa kolmessa vastatuulta on keskituulena 12-13 m/s. Olin liikkeellä tyttären kanssa kahdestaan, joten lähdimme pelkällä fokalla kryssimään. Tuulimittari ei kertaakaan näyttänyt yli 11 m/s. vaan pyöri reilussa 9 m/s keskimäärin. Hangossa vielä katsoin asemien historiatiedoista, että noissa tuulta oli ollut koko ajan se 12-13 m/s. No kyllähän sitä fokallakin pääsi, mutta paremmin olisi mennyt reivaamattomalla isolla ja fokalla.

Konneella kirjoitti:

Wanhat Swanit ja Baticit ovat matkaveneinä TÄYSIN yliarvostettuja, monet niistä tunnistaa äänestä, Bukh-Bukh-Bukh.... Alimitoitetut moottorit ja vinssit pitkin kansia.

Ja tuossa sun 28:ssa oli myös tuulimittari?

Jos et ole havaintoaseman välittömässä läheisyydessä, et voi olettaa, että tuulen voimakkuus on sama. Esimerkiksi viimeviikonloppuna Hangossa tuuli puhalsi havaintoaseman mukaa 14-15 m/s ja Vänössä samaan aikaan vain 8-9 m/s. Seurailin tuota kun satuin sielläpäin olemaan.

Pari esimerkkiä. Niinkin kotoisa paikka kuin Kalmarin salmi. Siinä vielä päästiin 5,5 - 6 kn. Suunnilleen saman kokoin Malö kulki meidän kanssa samaa matkaa, KAIKKI muut oli tunnissa jätetty niin ettei erottanut kuka oli kuka. Mukana tunnettu 37 jalkainen 29 hv:n koneella.

Paikka jossa meillä meno hyytyi, on Puolassa. Kierrettiin Helin niemi. Ranta madaltuu niin, että vastaan vyöryi 3-4 m korkea lyhyt aalto. Vauhti putosi välillä solmuun. Siihen vajaaseen kymmeneen mailiin meni pari tuntia, en katsonut kelloa. Länteen kun käänty, meni upeasti purjeilla.

En kyllä ymmärrä mistä tuollainen kimpaantuminen. Teoria sulla varmaan on hallussa, mutta välillä vaikuttaa etet merellä olisi käynytkään.

Lue lisää

Kymmenen mailia parissa tunnissa, siis keskimäärin 5 kn. Sanotaanko tuota hyytymiseksi? Varmasti pahassa vasta-aallokossa nopeus joskus putoaa rajusti, entä sitten, kun heti perään taas mennään kuten ennenkin. Tapahtuuhan aivan sama joskus purjehtiessakin. En todellakaan ymmärrä ongelmaa.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo aallokkovastus ei ole minun laskemani, vaan otettu ehkä arvostetuimmasta purjevenesuunnittelukirjasta. On minulla omakin ohjelma, jolla noita voi laskea. Sen mukaan veneeni vastus 6 solmun nopeudessa on eri tuulissa ja niiden "äärettömässä" ajassa ja pituudessa muodostamassa aallokossa on seuraavat. Mukana on siis sekä tuulen että aallokon aiheuttama vastus.

Tyyni 620 N
5 m/s 840 N
10 m/s 1540 N
12 m/s 1670 N
15 m/s 1780 N

Koneella ei ole tullut pidempään kokeiltua pahimipia kelejä, mutta kyllähän purjeilla vielä pääsee tuossa 15 m/s tuulessa normaaliin n. 5 solmun VMG:hen eli 6,5 solmun kryssivauhti ihan OK nousukulmaan, ainakin Itämerellä 3 m merkitsevässä aallokonkorkeudessa. Toki helposti käy niin, ettei sopivia trimmejä löydy ja vauhti tippuu selvästi alle 6 solmun.

Koneella olen ajanut 28-jalkaisella 7 hv dieselillä Kotkan Portilta Kalbådalle tuollaisessa kelissä, kun isopurje hajosi Kotkan Portin ja Suursaaren välissä. Kyllä silläkin matka eteni ihan kohtuullisesti (4 solmua?, en muista tarkemmin, tuosta on yli 20 vuotta). Sääliksi kyllä kävi sitä gastia, joka joutui ko. pätkällä käymään vessassa, joka oli keulalaipiossa. Toki paljon paremmin kulki Kalbådan jälkeen, kun tuuli oli sen verran sivulta, että saimme fokan ylös.

Lue lisää

Olipa kirjan tieto kuinka arvostetusta lähteestä tahansa niin siitä johtamasi tulos, että ajat 18-21 hv koneella 35ft veneellä "Pohjanmeren pahimmassa aallokossa 15 m/s vastatuulen 6s nopeudella" ei vastaa kokemustani. 35 ft veneelläni 3 pyttyisellä 28-30hv VP:llä nopeus putoaa murtuvassa aallossa 1-2 solmuun, eikä kiiihdy 6s nopeuteen ennen kuin seuraava aalto jysähtää. Purjeilla pärjää ja etenee jotenkin, vaikken omista yhtä suorituskykyistä kryssivenettä. 38ft veneellä kaipaan 2. Reivin isoon ja n. 15m2 fokan ja nopeus on 5.5-6 s. Muttei tulisi mieleenkään ajaa koneella.
Hatusta vetäen luulen, että sovellat jotain murtumattomasta aallosta saatua vastusarvoa kovempaan keliin virheellisesti. Tuuleenhan konevoimalla puskee aina mutta iso murtuva aalto pysäyttää veneen hethessä- siis vastus täytyy silloin olla huomattavasti suurempi. Ja sinun laskelmissa aaltovastus on vain n. puolet tuulivastuksesta. Siinä kohdassa on jotain pielessä.
Saattaisit ehkä löytää tähän kohtaan die Yachtin testin 1-2 v sitten, missä mitattiin etenemistä vastatuuleen konevoimalla, pelkällä genoalla, pelkällä isolla, molemmilla purjeilla ja iso kone. Mitattiin vmg, kiihtyvyyksiä ja kallistusta. Tuuli taisi olla samaa luokkaa, vene ehkä Bava 37ft kruiseri 40hv koneella. Pohjanmeren kurjan aallokon sijaan Kieler Förde.

seppomartti kirjoitti:

Olipa kirjan tieto kuinka arvostetusta lähteestä tahansa niin siitä johtamasi tulos, että ajat 18-21 hv koneella 35ft veneellä "Pohjanmeren pahimmassa aallokossa 15 m/s vastatuulen 6s nopeudella" ei vastaa kokemustani. 35 ft veneelläni 3 pyttyisellä 28-30hv VP:llä nopeus putoaa murtuvassa aallossa 1-2 solmuun, eikä kiiihdy 6s nopeuteen ennen kuin seuraava aalto jysähtää. Purjeilla pärjää ja etenee jotenkin, vaikken omista yhtä suorituskykyistä kryssivenettä. 38ft veneellä kaipaan 2. Reivin isoon ja n. 15m2 fokan ja nopeus on 5.5-6 s. Muttei tulisi mieleenkään ajaa koneella.
Hatusta vetäen luulen, että sovellat jotain murtumattomasta aallosta saatua vastusarvoa kovempaan keliin virheellisesti. Tuuleenhan konevoimalla puskee aina mutta iso murtuva aalto pysäyttää veneen hethessä- siis vastus täytyy silloin olla huomattavasti suurempi. Ja sinun laskelmissa aaltovastus on vain n. puolet tuulivastuksesta. Siinä kohdassa on jotain pielessä.
Saattaisit ehkä löytää tähän kohtaan die Yachtin testin 1-2 v sitten, missä mitattiin etenemistä vastatuuleen konevoimalla, pelkällä genoalla, pelkällä isolla, molemmilla purjeilla ja iso kone. Mitattiin vmg, kiihtyvyyksiä ja kallistusta. Tuuli taisi olla samaa luokkaa, vene ehkä Bava 37ft kruiseri 40hv koneella. Pohjanmeren kurjan aallokon sijaan Kieler Förde.

Lue lisää

Oliko tuo kokemus kaasu pohjassa, matkakierroksilla vai jotain siltä väliltä?

Viittaatko ehkä 14/2016 Yachtissa olleeseen juttuun? Siinä verrattiin kahhta Oceanis 34.2 Yanmar 3YM30 koneella, purjeilla ja sekoituksella vastatuuleen Palma de Mallorcan edustalla. En löytänyt mainintaa tuulen voimakkuudesta enkä aallokon korkeudesta. Vastatuuleen koneella ajo sanottiin olevan hyvin epämukavaa.

Koneella kulki vastatuuleen pohjan suhteen seuraavasti:
1500 rpm 2,0 kn
2000 rpm 3,3
2500 4,4
3000 6,0
3400 6,7

Vene-lehden testissä Oceanis 34 kulku pienemmällä YM20:llä
2500 5,3
3800 7,3

Tuossa kirjassa mainitaan vastuslaskennan perustuvan Delftissä aaltomallilla laskettuu vastukseen. Oman ohjelmani aaltovastus taas perustuu aaltoaltaassa tehtyihin mittauksiin. En osaa sanoa miten ne huomioivat murtuvia aaltoja.

raskas.potkuri kirjoitti:

Testissä on toki mahdollista saada 16 tuumaisella parempi paaluveto kuin toisen merkin 17 tuumaisella, mutta jos verrattaankin saman merkin samoja malleja eri halkaisijalla ja nousulla, on suurempi halkaisija paaluvedossa parempi silloin, kun kummallakin potkurilla saa samalla koneella samat kierrokset.
Tällä on tietysti vaikutusta kulutukseen matkanopeudella, siinä hommassa jokin potkurikoko on optimi ja mihin suuntaan tahansa poiketaan niin kulutus kasvaa samalla vauhdilla.
Laitetaan tähän vielä kertaus potkuritestien linkeistä ketjua seuraaville:
http://www.yachtingmonthly.com/gear/folding-and-feathering-propeller-test-29807
http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf
http://www.klapschroef.nl/foto/14.pdf
Viimeisessä on vähintäänkin virheellinen yksikkö paaluvedossa, todellinen paaluvetokyky lienee kymmenkertainen ilmoitettuun verrattuna.

36 hp koneella pitäisi saada vähintään 4KN paaluvedossa, potkuria tarkoitukseen optimoimalla 5kN onnistuu kohtuu helpolla pienellä kulutuksen kasvulla matkavauhdissa. 6kN pudottaa sitten jo huippunopeutta ratkaisevasti ja kulutus kasvaa matkavauhdilla jo todella paljon. Mikäli paaluveto jää alle 3kN joko koneesta ei irtoa luvattuja tehoja tai potkuri on todella surkea. Jälkimmäinen ei edellytä koneen vaihtoa isompaan vaan paremman potkurin hankintaa.

Lue lisää

Vielä yksi, Segeln Magazin, 10/2008: Gegen den Strom - 11 strömungsgünstige Propeller im Test
http://old.segeln-magazin.de/GegendenStrom.pdf

Yachting Monthly, May 2009: The ultimate propeller test
http://www.yachtingmonthly.com/gear/folding-and-feathering-propeller-test-29807
http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf

Voile Magazine, Avril 2009: 12 hélices à la torture
http://www.klapschroef.nl/foto/14.pdf

Kannattaa ladata PDF:t omalle koneelle talteen ja ottaa nettisivuista kuvakaappaukset, koska internetissä mikään ei ole ikuista.

Joakim1 kirjoitti:

Oliko tuo kokemus kaasu pohjassa, matkakierroksilla vai jotain siltä väliltä?

Viittaatko ehkä 14/2016 Yachtissa olleeseen juttuun? Siinä verrattiin kahhta Oceanis 34.2 Yanmar 3YM30 koneella, purjeilla ja sekoituksella vastatuuleen Palma de Mallorcan edustalla. En löytänyt mainintaa tuulen voimakkuudesta enkä aallokon korkeudesta. Vastatuuleen koneella ajo sanottiin olevan hyvin epämukavaa.

Koneella kulki vastatuuleen pohjan suhteen seuraavasti:
1500 rpm 2,0 kn
2000 rpm 3,3
2500 4,4
3000 6,0
3400 6,7

Vene-lehden testissä Oceanis 34 kulku pienemmällä YM20:llä
2500 5,3
3800 7,3

Tuossa kirjassa mainitaan vastuslaskennan perustuvan Delftissä aaltomallilla laskettuu vastukseen. Oman ohjelmani aaltovastus taas perustuu aaltoaltaassa tehtyihin mittauksiin. En osaa sanoa miten ne huomioivat murtuvia aaltoja.

Lue lisää

Aalto altaassa?

Oma kokemukseni täsmää täysin mitä Seppomartti kirjoittaa.

Mitä sitten joku järviveneilijä kirjoitti Itämeren aallosta verrattuna valtameren aaltoon, niin itselläni ei ole kokemusta Englantia kauempaa. Silloin oli hirveä keli, aallot melkein peitti taivaan... Eiku todellisuudessa oli melkein pläkä, joten se siitä. Mutta, juttelin saksalaisen purjehtijan kanssa Pärnussa (oleellista tietää paikka, koska se lisää katu-uskottavuutta, Naantali veisi uskottavuuden kokonaan). Niin, siis saksalainen oli käynyt veneellään Karibialla. Väitti, että aallokko valtamerellä on helppo, väitti Otämeren aaltoa helvetilliseksi. Itse ajattelin vain ajaa satamasta ulos. Täytyy lähteä Atlantille katsomaan kun ei satu saman kokoista aaltoallasta olemaan kotinurkilla.

Vielä tuohon aaltosimulontiin sen verran, että nuo mallien aallot vastaa tilannetta, jossa tuuli on tyyntynyt js ajetaan vasten maininkia, ja siitähän nyt ei ollut kyse.

Konneella kirjoitti:

Aalto altaassa?

Oma kokemukseni täsmää täysin mitä Seppomartti kirjoittaa.

Mitä sitten joku järviveneilijä kirjoitti Itämeren aallosta verrattuna valtameren aaltoon, niin itselläni ei ole kokemusta Englantia kauempaa. Silloin oli hirveä keli, aallot melkein peitti taivaan... Eiku todellisuudessa oli melkein pläkä, joten se siitä. Mutta, juttelin saksalaisen purjehtijan kanssa Pärnussa (oleellista tietää paikka, koska se lisää katu-uskottavuutta, Naantali veisi uskottavuuden kokonaan). Niin, siis saksalainen oli käynyt veneellään Karibialla. Väitti, että aallokko valtamerellä on helppo, väitti Otämeren aaltoa helvetilliseksi. Itse ajattelin vain ajaa satamasta ulos. Täytyy lähteä Atlantille katsomaan kun ei satu saman kokoista aaltoallasta olemaan kotinurkilla.

Vielä tuohon aaltosimulontiin sen verran, että nuo mallien aallot vastaa tilannetta, jossa tuuli on tyyntynyt js ajetaan vasten maininkia, ja siitähän nyt ei ollut kyse.

Lue lisää

Niin yleensä mittaukset tehdään pienoismalleissa. Maailmalla on monta testiallasta, joissa voidaan tehdä erilaisia aallokkoja ja mitata vastusta ja liikettä. Täydessä mittakaavassa mittauksia tehdään hyvin vähän.

EI nuo aaltosimulaatiot vastaa vanhaa maininkia, mutta murtuvia aaltoja ei noissa yleensä ole. Tässä aika paljon asiasta kappaleessa 6.5:
https://www.nap.edu/read/5870/chapter/45

Tuolla on myös laskentadataa entisestä Americas Cup -luokasta kahdessa eri aallokossa 0-17 solmun tuulessa. San Diegon aallokossa vastus ei noussut tuolla alueella koskaan yli 6% tyyneen verrattuna. Täysin kehittyneessä aallokossa (ääretön aika ja pituus) vastus kasvoi n. 15% 17 solmun tuulessa. Tuolloin merkitsevä aallonkorkeus on n. 2 m. Ko. artikkelin mukaan simulointi vastaa erinomaisesti todellisuutta ko. alueella, mutta ei toimi yhtä hyvin kovissa tuulissa ja murtuvissa aalloissa.

Kumipaan teistä ei ole vielä vastannut kaasun asentoa/kierroksia ko. tilanteissa eikä esittänyt tilannetta, jossa ei pääse lainkaan eteenpäin. Tässä video, jossa mennäään varsin pienillä kierroksilla yli murtuvien aaltojen:
https://www.youtube.com/watch?v=ml5wBgV7iMs

Joakim1 kirjoitti:

Oliko tuo kokemus kaasu pohjassa, matkakierroksilla vai jotain siltä väliltä?

Viittaatko ehkä 14/2016 Yachtissa olleeseen juttuun? Siinä verrattiin kahhta Oceanis 34.2 Yanmar 3YM30 koneella, purjeilla ja sekoituksella vastatuuleen Palma de Mallorcan edustalla. En löytänyt mainintaa tuulen voimakkuudesta enkä aallokon korkeudesta. Vastatuuleen koneella ajo sanottiin olevan hyvin epämukavaa.

Koneella kulki vastatuuleen pohjan suhteen seuraavasti:
1500 rpm 2,0 kn
2000 rpm 3,3
2500 4,4
3000 6,0
3400 6,7

Vene-lehden testissä Oceanis 34 kulku pienemmällä YM20:llä
2500 5,3
3800 7,3

Tuossa kirjassa mainitaan vastuslaskennan perustuvan Delftissä aaltomallilla laskettuu vastukseen. Oman ohjelmani aaltovastus taas perustuu aaltoaltaassa tehtyihin mittauksiin. En osaa sanoa miten ne huomioivat murtuvia aaltoja.

Lue lisää

Noi venelehden mittaus testit on kyllä puutaheinää.... et 34 oceanis kulkisi yhtä kovaa kuin 380najad joka on 10% nopeampi purjein ja jolla on yli 2kertaa tehokkaampi kone..
373 najad (sama runko) menee heittämällä 8.5solmua gps 54hp yanmarilla olen ollut kyydissä....

Kyllä nyt taas tietoviisaat täällä kirjoittaa kaikkea puuta heinää voi teitä surkeita raukkoja.
Lukekaa vaikka Laignsin yliopiston tutkielma purjeveneiden tehoista nyt alkajaisiksi.

Saalar kirjoitti:

Kyllä nyt taas tietoviisaat täällä kirjoittaa kaikkea puuta heinää voi teitä surkeita raukkoja.
Lukekaa vaikka Laignsin yliopiston tutkielma purjeveneiden tehoista nyt alkajaisiksi.

Lue lisää

Voisitko liittää linkin, koska Google ei löytänyt?

Pulleaperä kirjoitti:

Noi venelehden mittaus testit on kyllä puutaheinää.... et 34 oceanis kulkisi yhtä kovaa kuin 380najad joka on 10% nopeampi purjein ja jolla on yli 2kertaa tehokkaampi kone..
373 najad (sama runko) menee heittämällä 8.5solmua gps 54hp yanmarilla olen ollut kyydissä....

Lue lisää

No ei nopeuden mittaus nyt kovinkaan vaikeaa ole, varsinkaan moottorilla. Tietysti pitää osata valita paikka, jossa ei ole liikaa tuulta ja virtaa, sekä katsoa nopeus GPS:stä eikä veneen lokista, joka voi näyttää mitä sattuu. Yachtin testissä 373 kulki koneella 8,4 s, joten 7,6 s kuulostaa aika vähältä. Toisaalta YM:n potkuritestissä nopein potkuri vei samaa yhdistelmää 7,65 s ja hitain 7,0 s. Huono potkuri tai erityisesti huonosti valittu vie helposti tuon verran nopeudesta.

Tuon Yanmar 4JH4E:n maksimikierrokset ovat 3000 ja testissä mainittiin kierroksiksi 3100. Ehkä kone oli rajoittimessa eikä kaikkia tehoja saatu ulos liian pienen potkurin takia?

Oceanis 34:n 7,3:ssa s ei ole mitään ihmeellistä. Oma veneeni kulki 7,4 s vanhalla potkurilla, vaikka se on hiukan raskaampi ja kone pari hv heikompi. Tuolle myös Vene on mitannut juuri samat 7,4 s.

Ajelen koneella normaalisti n. 2500 rpm. Tuolloin matkavauhti tyyneesä n. 7 kn. Tarpeen vaatiessa nostan kierroksia ja pahimmillaan joutuu ottamaan kaikki mitä lähtee. Veneen käytännössä pysähtyessä ( 1 kn tai jotain sinne päin) vasta-aaltoon ei moottorin ääni muutu, eli kierrokset ei laske. Nykyisellä potkurilla 16x11 ei tahdo aivan saada täyttä tehoa koneesta, eli ei kierrä vaihde päällä 3600 rpm. Laatikossa on sen verran välitystä. Olen kokeillut 15x11 potkuria, mutta oli huonompi. Kiinteä 3 lapainen kyseessä.

Pelkästään gps lukemia katselen, loki kyllä on, mutta näyttää liikaa.

Mitä tulee tuohon Tammisaaren edustaan, niin siihän ei länsituulella nouse kunnon aallokkoa vielä tuossa tuulessa.

36 heppanen pikkukone oli veneen vakiomoottori, tarjolla oli myös 48 hv isompikone. Isommalla koneella veneitä on aika vähän. 50 hv koneen on meinannut laittaa.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo aallokkovastus ei ole minun laskemani, vaan otettu ehkä arvostetuimmasta purjevenesuunnittelukirjasta. On minulla omakin ohjelma, jolla noita voi laskea. Sen mukaan veneeni vastus 6 solmun nopeudessa on eri tuulissa ja niiden "äärettömässä" ajassa ja pituudessa muodostamassa aallokossa on seuraavat. Mukana on siis sekä tuulen että aallokon aiheuttama vastus.

Tyyni 620 N
5 m/s 840 N
10 m/s 1540 N
12 m/s 1670 N
15 m/s 1780 N

Koneella ei ole tullut pidempään kokeiltua pahimipia kelejä, mutta kyllähän purjeilla vielä pääsee tuossa 15 m/s tuulessa normaaliin n. 5 solmun VMG:hen eli 6,5 solmun kryssivauhti ihan OK nousukulmaan, ainakin Itämerellä 3 m merkitsevässä aallokonkorkeudessa. Toki helposti käy niin, ettei sopivia trimmejä löydy ja vauhti tippuu selvästi alle 6 solmun.

Koneella olen ajanut 28-jalkaisella 7 hv dieselillä Kotkan Portilta Kalbådalle tuollaisessa kelissä, kun isopurje hajosi Kotkan Portin ja Suursaaren välissä. Kyllä silläkin matka eteni ihan kohtuullisesti (4 solmua?, en muista tarkemmin, tuosta on yli 20 vuotta). Sääliksi kyllä kävi sitä gastia, joka joutui ko. pätkällä käymään vessassa, joka oli keulalaipiossa. Toki paljon paremmin kulki Kalbådan jälkeen, kun tuuli oli sen verran sivulta, että saimme fokan ylös.

Lue lisää

Ainakin itse pidän kovassa kelissä kryssimistä mukavamana kuin koneella ajoa. Jos ei rahkeet riitä kryssimiseen, niin sitten on parempi mennä rantaan tai slöörailla menemään. Tietysti väärä moottorin tai potkurin mitoitus voi estää madollisuuden vastatuulen ajon moottorilla.

Täällä pohjan perällä on eräs satama täysin avoin tuulille. Oman kokemuksen mukaan aallokko siinä satama-altaan ulkopolella on usein todella hankala, jyrkkä ja korkea. Meri mataloituu, vesi on makeaa vettä ja niin pitkästi aukeaa kun Suomessa voi olla. Sen verran pitää olla potkua ja luottoa koneeseen, että siitä pääseen ulos vastatuuleen, koska länsi-lounais vastatuulet ovat vallitsevia. Mutta kovaa siinä ei monesti edes voi ajaa. Purjeiden nostoon on tilaa pian altaan ulkopuolella. Siis vaikeaa aallokkoa saattaa olla kotivesilläkin.

TS36 kirjoitti:

Ainakin itse pidän kovassa kelissä kryssimistä mukavamana kuin koneella ajoa. Jos ei rahkeet riitä kryssimiseen, niin sitten on parempi mennä rantaan tai slöörailla menemään. Tietysti väärä moottorin tai potkurin mitoitus voi estää madollisuuden vastatuulen ajon moottorilla.

Täällä pohjan perällä on eräs satama täysin avoin tuulille. Oman kokemuksen mukaan aallokko siinä satama-altaan ulkopolella on usein todella hankala, jyrkkä ja korkea. Meri mataloituu, vesi on makeaa vettä ja niin pitkästi aukeaa kun Suomessa voi olla. Sen verran pitää olla potkua ja luottoa koneeseen, että siitä pääseen ulos vastatuuleen, koska länsi-lounais vastatuulet ovat vallitsevia. Mutta kovaa siinä ei monesti edes voi ajaa. Purjeiden nostoon on tilaa pian altaan ulkopuolella. Siis vaikeaa aallokkoa saattaa olla kotivesilläkin.

Lue lisää

No pääsetkö hyvin ulos tuolta veneelläsi kovassa kelissä? Vene lienee nimimerkin mukainen eli reilut 5 tonnia painava 36 jalkainen? Mikä on koneen teho?

Koneella reilumpaan vasta-aallokkon ei kyllä ole mielekästä edetä yhtään pidempään kuin on pakko.

Joakim1 kirjoitti:

Niin yleensä mittaukset tehdään pienoismalleissa. Maailmalla on monta testiallasta, joissa voidaan tehdä erilaisia aallokkoja ja mitata vastusta ja liikettä. Täydessä mittakaavassa mittauksia tehdään hyvin vähän.

EI nuo aaltosimulaatiot vastaa vanhaa maininkia, mutta murtuvia aaltoja ei noissa yleensä ole. Tässä aika paljon asiasta kappaleessa 6.5:
https://www.nap.edu/read/5870/chapter/45

Tuolla on myös laskentadataa entisestä Americas Cup -luokasta kahdessa eri aallokossa 0-17 solmun tuulessa. San Diegon aallokossa vastus ei noussut tuolla alueella koskaan yli 6% tyyneen verrattuna. Täysin kehittyneessä aallokossa (ääretön aika ja pituus) vastus kasvoi n. 15% 17 solmun tuulessa. Tuolloin merkitsevä aallonkorkeus on n. 2 m. Ko. artikkelin mukaan simulointi vastaa erinomaisesti todellisuutta ko. alueella, mutta ei toimi yhtä hyvin kovissa tuulissa ja murtuvissa aalloissa.

Kumipaan teistä ei ole vielä vastannut kaasun asentoa/kierroksia ko. tilanteissa eikä esittänyt tilannetta, jossa ei pääse lainkaan eteenpäin. Tässä video, jossa mennäään varsin pienillä kierroksilla yli murtuvien aaltojen:
https://www.youtube.com/watch?v=ml5wBgV7iMs

Lue lisää

Kommentti tulee myöhään, sorry. Pääsin netin ääreen vasta nyt Etelä-Espanjassa kun edellinen maakontakti oli Italiassa. Lopussa tuulet loppui ja Afrikan ranta ajottain näkyvissä yli 2 vrk 2000rpm/5.8s.
Joakim kyselee käytännön esimerkkejä. Viime ajoilta tulee mieleen 35 notsin vastatuuli 600 mailia Azoreilta länteen 2014. Iso alhaalla pari vrk ja 20m2 kutterifokalla luovimista kunnes kutteristaagi pamahti poikki ylhäältä. Ei 30 hv dieselillä niissä aalloissa etene, ei tosin hirveästi purjeillakaan mutta paremmin. Pohjanmeren "pahimmat aallot" ovat varmaan vielä ikävämpiä matalilla alueilla, joissa voi olla lisäksi vastavirta. Ehkä Kanaalissa.
Joissain purjemanöövereissä ja lyhyissä tilanteissa olen huudattanut moottoriani mutten pitempään koskaan. Paljon paremmin ja korkeammalle tuuleen etenee vastaiseen moottorilla ja isopurjeella, jos tilaa on esim pojutuksen vuoksi niukasti. "Luoviminenkin" on helppoa kun vaan rattia kääntää.
Joakimin aaltomalli ja vastukset altaassa olivat murtumattomista aalloista, missä vesihiukkaset eivät liiku vaan tekevät ympyrärataa. Valtameren aallot murtuessaan totisesti liikkuu. Muistuttaa karille ajoa.

Joakim1 kirjoitti:

No pääsetkö hyvin ulos tuolta veneelläsi kovassa kelissä? Vene lienee nimimerkin mukainen eli reilut 5 tonnia painava 36 jalkainen? Mikä on koneen teho?

Koneella reilumpaan vasta-aallokkon ei kyllä ole mielekästä edetä yhtään pidempään kuin on pakko.

Lue lisää

Kyllä pääsen ulos. Kerran oli busterin tyyppinen iso jolla hinauksessa ja vastatuulta 13 m/s ja silloin piti purjehtia kotisatamaan, kun alkoi meno hyytymään. 2002 vp on tuossa.

Viittasin veneeseeni 28 jalkaiseen, johon vaihdoin liian pienen radicen potkurin 14×8. Ennen hyvä kulku vaihtui nihkeään menoon. vp2001

Paljonko sulla on akkuja, ihan mielenkiinnosta kyselen. Mitä muuta latausta kuin koneen laturi, siis merellä oltaessa. Itse ajattelin kahta laturia koneeseen jo (aurinkopaneeli on myös).

Varmaan sun kokemuksella tietää, että sitä hirveetä ryskettä voi olla vaikka 10 nm, sitten päästään mukavasti purjeilla. Mulla ainakin vene menee tosi paljon mukavammin aallokkoon kun voi pitää vauhtia yllä. Nykyisen moottorin valmistajan ohjeessa lukee, että täydellä kaasulla ei suositella jaettavan kuin 1 h 12 h jaksoissa. Jatkuva käyttö max. 3000 rpm. Kovissa oloissa tuohon 10 nm pätkään menee helposti 2 h. Mietin vaan, että ei reservistä mitään haittaakaan ole. Konetta vaihtaessa lisätehon hankinta on halvinta kuitenkin.

Konneella kirjoitti:

Paljonko sulla on akkuja, ihan mielenkiinnosta kyselen. Mitä muuta latausta kuin koneen laturi, siis merellä oltaessa. Itse ajattelin kahta laturia koneeseen jo (aurinkopaneeli on myös).

Varmaan sun kokemuksella tietää, että sitä hirveetä ryskettä voi olla vaikka 10 nm, sitten päästään mukavasti purjeilla. Mulla ainakin vene menee tosi paljon mukavammin aallokkoon kun voi pitää vauhtia yllä. Nykyisen moottorin valmistajan ohjeessa lukee, että täydellä kaasulla ei suositella jaettavan kuin 1 h 12 h jaksoissa. Jatkuva käyttö max. 3000 rpm. Kovissa oloissa tuohon 10 nm pätkään menee helposti 2 h. Mietin vaan, että ei reservistä mitään haittaakaan ole. Konetta vaihtaessa lisätehon hankinta on halvinta kuitenkin.

Lue lisää

Hupiakkuja on 3x90Ah. Tulin tänään perille yli 1000nm Turkki Sisilia lähes non stop. Akkujen lataukseen kone 0 tuntia ja akut aina täytenä hydrogeneraattorilla.
Millaista kaapelia ja säädintä pitkin meinaat saada hyödynnettyä 230-240 A latausvirran?. Kahta laturia on minullekin ehdotettu, toinen pelkästään starttiakkua varten tai varalle.

Miettinyt 2 laturia koska akut 3:ssa ryhmässä. Vois jakaa niin, että toinen laturi lataa vain hupiakkuja ja toinen jaettu moottorille ja tekniikalle diodilla. En ole vielä päättänyt hankinko 2 laturia. Hydrogeneraattori on varmaan hyvä valinta. Kenen valmistajan ja paljonko tehoa?

Konneella kirjoitti:

Miettinyt 2 laturia koska akut 3:ssa ryhmässä. Vois jakaa niin, että toinen laturi lataa vain hupiakkuja ja toinen jaettu moottorille ja tekniikalle diodilla. En ole vielä päättänyt hankinko 2 laturia. Hydrogeneraattori on varmaan hyvä valinta. Kenen valmistajan ja paljonko tehoa?

Lue lisää

Minulla on ensimmäinen versio vuosien takaa Watt&Sea 500W, nykyinen myyntimalli on 300W tai 600W. Pienempi on liian pienitehoinen kun kuitenkin on jonkinmoinen investointi. Valmistajan sivuilta näet progressiivisen latauskäppyrän. Lataus alkaa jo 2 solmussa, käytännössä normaalipotkurilla alarajana olen pitänyt 4-5 s. Tuottaa 20A/6s ja 40A/8s. Uusi 600W malli siis karvan enemmän.
Toinen valmistaja on Cristec. Molemmat ovat ranskalaisia. Jälkimmäisessä oli innovaationa potkuri edessä puhtaammassa virtauksessa ja säätyvät lavat mutta oli lastentauteja, joiden voisi olettaa olevan ohi.
Muitakin markkinoille tulevia merkkejä on.

Kiitos vastauksesta.

Tässäkin ketjussa tulee ilmi sähkötaloudessa kaksi linjaa: iso akusto esim 700 Ah ja pieni tuotto esim 80W laturi. Toinen tapa on 200-300Ah akut ja monipuolinen tuotto aurinkokennolla, tuuli- ja hydrogenulla. Dieselin laturilla, polttokennolla tai generaattorilla poikkutapauksissa. Reissussa sähköautonomiaa kannattaa miettiä ja lähteitä pitää olla enemmän kuin yksi

Tätä juuri olen ajatellut. Häiritsee vain nämä moottorimyyjä kun kyselen konetta 40-50 hv luokassa, niin lähtevät tarjoamaan 35-40 hv koneita.

Nykyinen kone on myös 4- sylinterinen ja tila ei ole ongelma. Potkuri on 3-lapainen 16x11, joka menee myös vaihtoon.

Onko sinulla aurinkopaneelit ja tuuligeneraattori, vai riittääkö moottorin laturi tosiaan pitämään akut täytenä. Minulla on myös hieman yli 700 Ah akkuja 3:ssa ryhmässä 6 kpl kaikkiaan ja kaikki yli 100 Ah.

Konneella kirjoitti:

Tätä juuri olen ajatellut. Häiritsee vain nämä moottorimyyjä kun kyselen konetta 40-50 hv luokassa, niin lähtevät tarjoamaan 35-40 hv koneita.

Nykyinen kone on myös 4- sylinterinen ja tila ei ole ongelma. Potkuri on 3-lapainen 16x11, joka menee myös vaihtoon.

Onko sinulla aurinkopaneelit ja tuuligeneraattori, vai riittääkö moottorin laturi tosiaan pitämään akut täytenä. Minulla on myös hieman yli 700 Ah akkuja 3:ssa ryhmässä 6 kpl kaikkiaan ja kaikki yli 100 Ah.

Lue lisää

Mulla on Yanmar 4JH3, 56hp neloskone liki 10 tonnia painavassa veneessä. Potkurin kokoa en muista, mutta isompaa halkaisijaa ei enää oikein voisi laittaa kun se tulee liian lähelle veneen pohjaa akselivetoisessa. Se kasvattaa melua tavattomasti.

Veneessä ei ole muuta sähköntuottokeinoa kuin moottorin laturi. Non-stop -purjehduksella latausstunti pilotin työmäärästä riippuen 3-4 kertaa vuorokaudessa. Seuraan akkujen vastaanottoa ja optimoin konekierrokset sen mukaan mahdollisimman alas. Aloitus 1500 ja siitä aika pian tiputus noin 1100-900 rpm. Naftaa
ei paljoa pala siinä. Lopuksi karstat pois kierrättämällä ja sammutus.

Ankkurissa olen välillä viikkojakin putkeen. Tuolloin tunti/vrk alkaen noin toisena tai kolmantena päivänä. Samalla tulee kuumaa vettä. Sitä ei muuten saa. Tämä seikka puoltaa konelatausta, samoin kustannustekijät. Tuuligeneraattoria en omaan käyttööni hanki ikinä, mutta aurinkopaneeli etelässä olisi ehkä hyvä. Sillä pudottaisi konelatausajan niin että vedenkuumennuksen aikana akusto täyttyy kylliksi. Tuuligenujen olen 2,5 vuoden aikana nähnyt pyörivän latausnopeuksilla maksimissaan kahden viikon ajan. Hanki siis hydrogenu mieluummin, se toimii seilatessa ja paneelit sitten ankkurissa.
Maasähkökaapeliin kannattaa hankkia suomalaisia liittimiä pykälää suurempi lisäksi. Eiköhän sähköjen puolesta sitten suju.

ariel371 kirjoitti:

Mulla on Yanmar 4JH3, 56hp neloskone liki 10 tonnia painavassa veneessä. Potkurin kokoa en muista, mutta isompaa halkaisijaa ei enää oikein voisi laittaa kun se tulee liian lähelle veneen pohjaa akselivetoisessa. Se kasvattaa melua tavattomasti.

Veneessä ei ole muuta sähköntuottokeinoa kuin moottorin laturi. Non-stop -purjehduksella latausstunti pilotin työmäärästä riippuen 3-4 kertaa vuorokaudessa. Seuraan akkujen vastaanottoa ja optimoin konekierrokset sen mukaan mahdollisimman alas. Aloitus 1500 ja siitä aika pian tiputus noin 1100-900 rpm. Naftaa
ei paljoa pala siinä. Lopuksi karstat pois kierrättämällä ja sammutus.

Ankkurissa olen välillä viikkojakin putkeen. Tuolloin tunti/vrk alkaen noin toisena tai kolmantena päivänä. Samalla tulee kuumaa vettä. Sitä ei muuten saa. Tämä seikka puoltaa konelatausta, samoin kustannustekijät. Tuuligeneraattoria en omaan käyttööni hanki ikinä, mutta aurinkopaneeli etelässä olisi ehkä hyvä. Sillä pudottaisi konelatausajan niin että vedenkuumennuksen aikana akusto täyttyy kylliksi. Tuuligenujen olen 2,5 vuoden aikana nähnyt pyörivän latausnopeuksilla maksimissaan kahden viikon ajan. Hanki siis hydrogenu mieluummin, se toimii seilatessa ja paneelit sitten ankkurissa.
Maasähkökaapeliin kannattaa hankkia suomalaisia liittimiä pykälää suurempi lisäksi. Eiköhän sähköjen puolesta sitten suju.

Lue lisää

Toki ne myllyt pyörivät useinkin, mutta silloin tavataan olla suojassa marinass ja maasähköissä kiinni. Meluhaitat ovat usein aikamoiset.

Konneella kirjoitti:

Tätä juuri olen ajatellut. Häiritsee vain nämä moottorimyyjä kun kyselen konetta 40-50 hv luokassa, niin lähtevät tarjoamaan 35-40 hv koneita.

Nykyinen kone on myös 4- sylinterinen ja tila ei ole ongelma. Potkuri on 3-lapainen 16x11, joka menee myös vaihtoon.

Onko sinulla aurinkopaneelit ja tuuligeneraattori, vai riittääkö moottorin laturi tosiaan pitämään akut täytenä. Minulla on myös hieman yli 700 Ah akkuja 3:ssa ryhmässä 6 kpl kaikkiaan ja kaikki yli 100 Ah.

Lue lisää

Mulla on 9 tonnin 11m veneessä 29 hv kone, 3 sylinteriä. Sillä on menty ongelmitta kovaankin vasta-aallokkoon vauhdin tippumatta. Oma valintasi, mutta itse en omaan veneeseeni vaihtaisi nelisylinteristä konetta. Ei saa rahalle vastinetta, tulee vain turhaa lisäpainoa. Jos sen takia joutuu vielä moottoritilaa suurentamaan, homma käy vielä vähemmän kannattavaksi

Bossu kirjoitti:

Mulla on 9 tonnin 11m veneessä 29 hv kone, 3 sylinteriä. Sillä on menty ongelmitta kovaankin vasta-aallokkoon vauhdin tippumatta. Oma valintasi, mutta itse en omaan veneeseeni vaihtaisi nelisylinteristä konetta. Ei saa rahalle vastinetta, tulee vain turhaa lisäpainoa. Jos sen takia joutuu vielä moottoritilaa suurentamaan, homma käy vielä vähemmän kannattavaksi

Lue lisää

Koneenvaihtoa miettivä aloittaja on aikeissa lähteä reissuun ja silloin ei kyllä joka paikassa pärjätä 29hp/11 tonnia -suhteella. 39 saattaisi mennä jo. Ostin aikanaan uuden 6 tonnisen veneen ja ihmettelin miksi niitä oli aiemmin myyty 29 hp koneella ja nyt suosittiin 39 hp konetta. Syynä oli se ettei vuorovesialueilla oltu oikein pärjätty 29 hp koneella. Veistämöllä oli kokemusta kymmenistä vuorovesialueille myydyistä veneyksilöistä.

Jos jostain syystä hommat viivästyvät ja joutuu ajamaan kovaan vastavirtaan, alimittainen yhdistelmä todellakin pysähtyy virtaan. Onko sillä väliä? Ei silloin jos löytyy tuore mies ruoriin ja voi pysyä merellä yhtäjaksoisesti pitkäänkin.
Jos liikkuu yksin tai ruorikelvottoman iehistön kanssa, tilanne käy tukalammaksi. Vuorovesialueilla ei uskalla nukkua veneen ollessa kulussa. Olen kahteen otteeseen joutunut tällaiseen tilanteeseen ja silloin 56 hp/10 tonnia -yhdistelmä on kuitenkin edennyt vielä 2,5-liki 3 solmua sellaisilla kierroksilla joilla konetta kärsii huudattaa. Pääsin rantaan nukkumaan, vaikka sataman kynnyksen ja kölin väliin ei enää jäänyt kuin kymmenkunta senttiä vettä.

Miksi noin sitten käy? Siksi että kaikista satamista ei pääse ulos tai niihin sisään kuin suht ylävedellä. Tämä yhdistettynä vuorovesisykliin ja paikoin erittäin toivottavaan päivänvalossa rantautumiseen asettaa vaatimuksia veneen etenemiskyvylle myös vastavirrassa.

Ariel371 kirjoitti:

Koneenvaihtoa miettivä aloittaja on aikeissa lähteä reissuun ja silloin ei kyllä joka paikassa pärjätä 29hp/11 tonnia -suhteella. 39 saattaisi mennä jo. Ostin aikanaan uuden 6 tonnisen veneen ja ihmettelin miksi niitä oli aiemmin myyty 29 hp koneella ja nyt suosittiin 39 hp konetta. Syynä oli se ettei vuorovesialueilla oltu oikein pärjätty 29 hp koneella. Veistämöllä oli kokemusta kymmenistä vuorovesialueille myydyistä veneyksilöistä.

Jos jostain syystä hommat viivästyvät ja joutuu ajamaan kovaan vastavirtaan, alimittainen yhdistelmä todellakin pysähtyy virtaan. Onko sillä väliä? Ei silloin jos löytyy tuore mies ruoriin ja voi pysyä merellä yhtäjaksoisesti pitkäänkin.
Jos liikkuu yksin tai ruorikelvottoman iehistön kanssa, tilanne käy tukalammaksi. Vuorovesialueilla ei uskalla nukkua veneen ollessa kulussa. Olen kahteen otteeseen joutunut tällaiseen tilanteeseen ja silloin 56 hp/10 tonnia -yhdistelmä on kuitenkin edennyt vielä 2,5-liki 3 solmua sellaisilla kierroksilla joilla konetta kärsii huudattaa. Pääsin rantaan nukkumaan, vaikka sataman kynnyksen ja kölin väliin ei enää jäänyt kuin kymmenkunta senttiä vettä.

Miksi noin sitten käy? Siksi että kaikista satamista ei pääse ulos tai niihin sisään kuin suht ylävedellä. Tämä yhdistettynä vuorovesisykliin ja paikoin erittäin toivottavaan päivänvalossa rantautumiseen asettaa vaatimuksia veneen etenemiskyvylle myös vastavirrassa.

Lue lisää

Edelleenkin painavan purkkarin venevauhti veden suhteen riippuu runkonopeudesta, mikä puolestaan riippuu vesilinjan pituudesta. Koneteholla ei siihen voi vaikuttaa. Pahimmillaan tuplateho lisää vauhtia 0,3 solmua, mistä ei käytännössä ole mitään hyötyä. Paljon järkevämpää olisi vaihtaa 80 cm pitempään veneeseen, sillä pääsee nimittäin kovempaa kuin tuplatehoisella 80 cm lyhyemmällä, eikä virta vaikuta asiaan yhtään mitenkään.

Runkonopeutta kirjoitti:

Edelleenkin painavan purkkarin venevauhti veden suhteen riippuu runkonopeudesta, mikä puolestaan riippuu vesilinjan pituudesta. Koneteholla ei siihen voi vaikuttaa. Pahimmillaan tuplateho lisää vauhtia 0,3 solmua, mistä ei käytännössä ole mitään hyötyä. Paljon järkevämpää olisi vaihtaa 80 cm pitempään veneeseen, sillä pääsee nimittäin kovempaa kuin tuplatehoisella 80 cm lyhyemmällä, eikä virta vaikuta asiaan yhtään mitenkään.

Lue lisää

Kun vuoroveden virtaus on vastaista veneen runkonopeuden verran, niin moottoritehon moninkertaistaminenkaan ei vie venettä eteenpäin.

Ariel371 kirjoitti:

Koneenvaihtoa miettivä aloittaja on aikeissa lähteä reissuun ja silloin ei kyllä joka paikassa pärjätä 29hp/11 tonnia -suhteella. 39 saattaisi mennä jo. Ostin aikanaan uuden 6 tonnisen veneen ja ihmettelin miksi niitä oli aiemmin myyty 29 hp koneella ja nyt suosittiin 39 hp konetta. Syynä oli se ettei vuorovesialueilla oltu oikein pärjätty 29 hp koneella. Veistämöllä oli kokemusta kymmenistä vuorovesialueille myydyistä veneyksilöistä.

Jos jostain syystä hommat viivästyvät ja joutuu ajamaan kovaan vastavirtaan, alimittainen yhdistelmä todellakin pysähtyy virtaan. Onko sillä väliä? Ei silloin jos löytyy tuore mies ruoriin ja voi pysyä merellä yhtäjaksoisesti pitkäänkin.
Jos liikkuu yksin tai ruorikelvottoman iehistön kanssa, tilanne käy tukalammaksi. Vuorovesialueilla ei uskalla nukkua veneen ollessa kulussa. Olen kahteen otteeseen joutunut tällaiseen tilanteeseen ja silloin 56 hp/10 tonnia -yhdistelmä on kuitenkin edennyt vielä 2,5-liki 3 solmua sellaisilla kierroksilla joilla konetta kärsii huudattaa. Pääsin rantaan nukkumaan, vaikka sataman kynnyksen ja kölin väliin ei enää jäänyt kuin kymmenkunta senttiä vettä.

Miksi noin sitten käy? Siksi että kaikista satamista ei pääse ulos tai niihin sisään kuin suht ylävedellä. Tämä yhdistettynä vuorovesisykliin ja paikoin erittäin toivottavaan päivänvalossa rantautumiseen asettaa vaatimuksia veneen etenemiskyvylle myös vastavirrassa.

Lue lisää

Kyllä 30hv: lla pärjää reissussakin ja polttoainetalous pysyy kurissa. Arielin veneilytapa ei ole purjeveneissä tavanomainen ja siitä johtuen myös moottoritehon vaatimus poikkeavan suuri. Olen kahdessa viime veneessä käyttänyt 3 pyttyistä vajaa 30 hv. Volvoa noin 50000 mpk/10v maailmalla. Ei ole vielä tullut vastaan tilannetta, missä teho ei olisi riittänyt. Tyvenessä saavuttaa runkonopeuden 7.5s. Sen ylittäminen vaatii niin paljon tehoa ja löpöä ettei kiinnosta. Seuraava yli 12 m pursi saa myös 3 cyl 30hv moottorin, nyt Yanmar. Vetus 4 cyl oli hetken harkinnassa. Matkaa ajan 1800-2200 rpm 5- 5.5 s jos purjehtien vauhti on alle 2 solmua.

Runkonopeutta kirjoitti:

Edelleenkin painavan purkkarin venevauhti veden suhteen riippuu runkonopeudesta, mikä puolestaan riippuu vesilinjan pituudesta. Koneteholla ei siihen voi vaikuttaa. Pahimmillaan tuplateho lisää vauhtia 0,3 solmua, mistä ei käytännössä ole mitään hyötyä. Paljon järkevämpää olisi vaihtaa 80 cm pitempään veneeseen, sillä pääsee nimittäin kovempaa kuin tuplatehoisella 80 cm lyhyemmällä, eikä virta vaikuta asiaan yhtään mitenkään.

Lue lisää

Jos purjevenessä on sellainen moottori- ja potkuriyhdistelmä joka liki maksimikuormitusta antaa runkonopeuden, vaikka 7,5 kn tyvenessä ja puhtaalla veneenpohjalla, tuollainen vene ei liiku 5 solmun vastavirrassa ja likaisella pohjalla enää minnekään. Vajaat tuplatehoisella moottorilla mennään silloin edelleen eteenpäin se 2,5 solmua.
Saan oman 10 -metrin vesilinjaisen veneen menemään koneella, puhtaalla pohjalla tyvenessä täyskaasulla liki 9 solmua. Peräaalto on silloin todella mahtava ja löpöä palaa huimasti. Merkittävän peräaallon muodostus loppuu hidastettaessa noin 7,3 solmuun ja pidän tätä vauhtia todellisena runkonopeutena. Laskennallisesti se ei ole tämä arvo.
Matkanopeutena tavallisessa tyvenessä on 6,5 solmun luokkaa ja kierrokset noin 1800. Silloin ollaan sopivasti vääntöalueella ja naftaa palaa kohtuullisen vähän, kolmisen litraa tunnissa.
Hyvällä reittisuunnittelulla ja jaksavalla miehistöllä konetehon ei tarvitse olla kummoinenkaan. Jos kuitenkin moottorinvaihtoa on tekemässä, tehoreservin hankinta ei asennettavuuden sen salliessa ole yhtään huono ajatus.
Katsoin Yanmarin taulukoita ja kolmoskoneesta nelikkoon mentäessä kulutus 2000 rpm alueella kasvaa noin 0,5 litraa/tunti. Samalla vääntöä tulee noin neljännes lisää. Hyvällä potkurioptimoinnilla mailikulutus ei siten nouse ollenkaan. Maksettavalla lisähinnalla saa sitä reserviä ja tasaisempaa käyntiä.

ariel371 kirjoitti:

Jos purjevenessä on sellainen moottori- ja potkuriyhdistelmä joka liki maksimikuormitusta antaa runkonopeuden, vaikka 7,5 kn tyvenessä ja puhtaalla veneenpohjalla, tuollainen vene ei liiku 5 solmun vastavirrassa ja likaisella pohjalla enää minnekään. Vajaat tuplatehoisella moottorilla mennään silloin edelleen eteenpäin se 2,5 solmua.
Saan oman 10 -metrin vesilinjaisen veneen menemään koneella, puhtaalla pohjalla tyvenessä täyskaasulla liki 9 solmua. Peräaalto on silloin todella mahtava ja löpöä palaa huimasti. Merkittävän peräaallon muodostus loppuu hidastettaessa noin 7,3 solmuun ja pidän tätä vauhtia todellisena runkonopeutena. Laskennallisesti se ei ole tämä arvo.
Matkanopeutena tavallisessa tyvenessä on 6,5 solmun luokkaa ja kierrokset noin 1800. Silloin ollaan sopivasti vääntöalueella ja naftaa palaa kohtuullisen vähän, kolmisen litraa tunnissa.
Hyvällä reittisuunnittelulla ja jaksavalla miehistöllä konetehon ei tarvitse olla kummoinenkaan. Jos kuitenkin moottorinvaihtoa on tekemässä, tehoreservin hankinta ei asennettavuuden sen salliessa ole yhtään huono ajatus.
Katsoin Yanmarin taulukoita ja kolmoskoneesta nelikkoon mentäessä kulutus 2000 rpm alueella kasvaa noin 0,5 litraa/tunti. Samalla vääntöä tulee noin neljännes lisää. Hyvällä potkurioptimoinnilla mailikulutus ei siten nouse ollenkaan. Maksettavalla lisähinnalla saa sitä reserviä ja tasaisempaa käyntiä.

Lue lisää

On tietenkin selvää, että jos veneeni maksiminopeus tyvenessä on 7,5s se on vastavirrassa se sama 7,5s- veden suhteen. Maailmassa on paikkoja, missä vuorovesi on voimakkaampi muttei ole yleinen ongelma.
Runkonopeuden ylittäminen kasvattaa tuolla nopeusalueella tehon tarvetta varmaan kolmannessa potenssissa. Onnistuuko 2,5 solmua tuplateholla , en tiedä eikä kiinnosta tietääkään muuta kuin akateemisessa mielessä. Joku ingenjööri voisi esittää valistuneen arvauksen.

ariel371 kirjoitti:

Jos purjevenessä on sellainen moottori- ja potkuriyhdistelmä joka liki maksimikuormitusta antaa runkonopeuden, vaikka 7,5 kn tyvenessä ja puhtaalla veneenpohjalla, tuollainen vene ei liiku 5 solmun vastavirrassa ja likaisella pohjalla enää minnekään. Vajaat tuplatehoisella moottorilla mennään silloin edelleen eteenpäin se 2,5 solmua.
Saan oman 10 -metrin vesilinjaisen veneen menemään koneella, puhtaalla pohjalla tyvenessä täyskaasulla liki 9 solmua. Peräaalto on silloin todella mahtava ja löpöä palaa huimasti. Merkittävän peräaallon muodostus loppuu hidastettaessa noin 7,3 solmuun ja pidän tätä vauhtia todellisena runkonopeutena. Laskennallisesti se ei ole tämä arvo.
Matkanopeutena tavallisessa tyvenessä on 6,5 solmun luokkaa ja kierrokset noin 1800. Silloin ollaan sopivasti vääntöalueella ja naftaa palaa kohtuullisen vähän, kolmisen litraa tunnissa.
Hyvällä reittisuunnittelulla ja jaksavalla miehistöllä konetehon ei tarvitse olla kummoinenkaan. Jos kuitenkin moottorinvaihtoa on tekemässä, tehoreservin hankinta ei asennettavuuden sen salliessa ole yhtään huono ajatus.
Katsoin Yanmarin taulukoita ja kolmoskoneesta nelikkoon mentäessä kulutus 2000 rpm alueella kasvaa noin 0,5 litraa/tunti. Samalla vääntöä tulee noin neljännes lisää. Hyvällä potkurioptimoinnilla mailikulutus ei siten nouse ollenkaan. Maksettavalla lisähinnalla saa sitä reserviä ja tasaisempaa käyntiä.

Lue lisää

"Mulla on Yanmar 4JH3, 56hp neloskone liki 10 tonnia painavassa veneessä."
"Saan oman 10 -metrin vesilinjaisen veneen menemään koneella, puhtaalla pohjalla tyvenessä täyskaasulla liki 9 solmua. "

Mittaappa nopeus uudestaan, tuollaisella väitteellä ei ole enää mitään uskottavuutta. 14 m vesilinjalla ja samalla painolla voisi kyllä onnistua, muttei mitenkään 10 m vesilinjalla, sehän vaatisi yli 150 hp tehoja. Toki jos mittaat nopeuksi GPS:llä pohjan suhteen myötävirrassa on tilanne toinen, mutta se on lähinnä tahallista harhaanjohtamista.

Konneella kirjoitti:

Tätä juuri olen ajatellut. Häiritsee vain nämä moottorimyyjä kun kyselen konetta 40-50 hv luokassa, niin lähtevät tarjoamaan 35-40 hv koneita.

Nykyinen kone on myös 4- sylinterinen ja tila ei ole ongelma. Potkuri on 3-lapainen 16x11, joka menee myös vaihtoon.

Onko sinulla aurinkopaneelit ja tuuligeneraattori, vai riittääkö moottorin laturi tosiaan pitämään akut täytenä. Minulla on myös hieman yli 700 Ah akkuja 3:ssa ryhmässä 6 kpl kaikkiaan ja kaikki yli 100 Ah.

Lue lisää

Onko asennus akselilla vai S-vetolaitteella?
Mikäli akselilla, niin tarkista ennen operaatiota minkä verran vääntöä akseli kestää, ettei tule kalliita yllätyksiä.

seppomartti kirjoitti:

On tietenkin selvää, että jos veneeni maksiminopeus tyvenessä on 7,5s se on vastavirrassa se sama 7,5s- veden suhteen. Maailmassa on paikkoja, missä vuorovesi on voimakkaampi muttei ole yleinen ongelma.
Runkonopeuden ylittäminen kasvattaa tuolla nopeusalueella tehon tarvetta varmaan kolmannessa potenssissa. Onnistuuko 2,5 solmua tuplateholla , en tiedä eikä kiinnosta tietääkään muuta kuin akateemisessa mielessä. Joku ingenjööri voisi esittää valistuneen arvauksen.

Lue lisää

Kun vauhti (kaikissa kohdissa veden suhteen mitattuna) kasvaa viidestä solmusta 7,5 solmuun, kasvaa tehontarve vähintään 3,5-kertaiseksi. Se määrä riittää vain kun aallonmuodostuksen osuus vastuksesta on molemmilla vauhdeilla mitätön, eli vesilinjassa on pituutta reilusti, ja suuri vastus syntyy suuresta märkäpinnasta tai pohjan kasvustosta.
Jos taas vauhti kasvaakin 7,5 solmusta 10 solmuun ja edellinen on lähellä runkonopeutta, on tehontarve jälkimmäisellä vauhdilla vähintäänkin 8-kertainen.
Vajaa tuplatehoinen on siis humpuukia tuollaisessa 2,5 solmun vauhdin kasvussa.

hieman.realistisuutta kirjoitti:

"Mulla on Yanmar 4JH3, 56hp neloskone liki 10 tonnia painavassa veneessä."
"Saan oman 10 -metrin vesilinjaisen veneen menemään koneella, puhtaalla pohjalla tyvenessä täyskaasulla liki 9 solmua. "

Mittaappa nopeus uudestaan, tuollaisella väitteellä ei ole enää mitään uskottavuutta. 14 m vesilinjalla ja samalla painolla voisi kyllä onnistua, muttei mitenkään 10 m vesilinjalla, sehän vaatisi yli 150 hp tehoja. Toki jos mittaat nopeuksi GPS:llä pohjan suhteen myötävirrassa on tilanne toinen, mutta se on lähinnä tahallista harhaanjohtamista.

Lue lisää

Veneen vesilinja tietysti pitenee kun perä painuu. Arvioin sen pitenevän mitatusta 10,10 metristä noin 10,60 metriin ja sen neliöjuuri on 3,2558 tuo kerrotaan luvulla 2,48= 7,91 solmua. Tuo on ylitettävissä sillä vajaalla solmulla, mutta tehontarve ja kulutus nousee noin 50%, eli 38 hp --> 56 hp.
Uimataso alkaa mennä kiinni perään siis tuolla 38 hp koneteholla tyvenessä ja puhtaalla pohjalla. Likaisella pohjalla ja vastatuulessa on reservistä apua.
Painotan sitä ettei koskaan ole tarkoituksena ajaa esim. 8 solmua, vaan olosuhteista riippumatta kyettävä etenemään kunnolla, neljää solmua, edes kolmea.
14-metrin vesilinjalla, noin 16 metrisillä pursilla ajetaan ihan jo matkanopeutta 10 solmua.

Ariel371 kirjoitti:

Veneen vesilinja tietysti pitenee kun perä painuu. Arvioin sen pitenevän mitatusta 10,10 metristä noin 10,60 metriin ja sen neliöjuuri on 3,2558 tuo kerrotaan luvulla 2,48= 7,91 solmua. Tuo on ylitettävissä sillä vajaalla solmulla, mutta tehontarve ja kulutus nousee noin 50%, eli 38 hp --> 56 hp.
Uimataso alkaa mennä kiinni perään siis tuolla 38 hp koneteholla tyvenessä ja puhtaalla pohjalla. Likaisella pohjalla ja vastatuulessa on reservistä apua.
Painotan sitä ettei koskaan ole tarkoituksena ajaa esim. 8 solmua, vaan olosuhteista riippumatta kyettävä etenemään kunnolla, neljää solmua, edes kolmea.
14-metrin vesilinjalla, noin 16 metrisillä pursilla ajetaan ihan jo matkanopeutta 10 solmua.

Lue lisää

Nykyveneissä vesilinjan pitenemisen olettaminen ei yleensä toimi. Pysty perä vain hautautuu syvemmälle kun koneelle annetaan lisää kauroja runkonopeuden seutuvilla.

Jos vanhaan purjeveneeseen koneen vaihdat niin turha siitä nyt on trafille mitään ilmoittaa.

ytrytrytr kirjoitti:

Jos vanhaan purjeveneeseen koneen vaihdat niin turha siitä nyt on trafille mitään ilmoittaa.

Lain mukaan se nyt kuitenkin vaan pitää ilmoittaa.

10-14 kirjoitti:

Lain mukaan se nyt kuitenkin vaan pitää ilmoittaa.

Lain mukaan pitää pyöräillessäkin käyttää kypärää, sinun mielestäsi se ei ole tarpeen.

lain.mukaan kirjoitti:

Lain mukaan pitää pyöräillessäkin käyttää kypärää, sinun mielestäsi se ei ole tarpeen.

Noissa on ero. Vesikulkuneuvorekisteriä koskevien määräysten rikkomisesta on säädetty rangaistus. Pyöräilykypärän käytöstä ei.

10-14 kirjoitti:

Lain mukaan se nyt kuitenkin vaan pitää ilmoittaa.

Kukapa sitä tulee tarkastamaan minkä kokoinen kone sinun purkkarissasi on.
Täällä taas on niitä tyypillisiä suomalaisia jotka on niin älyttömän lain kuuliaisia, verratkaapas muihin euroopan maihin kuinka lakeja noudatetaan.

10-14 kirjoitti:

Noissa on ero. Vesikulkuneuvorekisteriä koskevien määräysten rikkomisesta on säädetty rangaistus. Pyöräilykypärän käytöstä ei.

Onhan noissa se ero. Mutta koska kiinnijäämisen riski moottorinvaihdosta siitä ilmoittamatta on käytännössä nolla, on se erokin nolla. Periaatteellista eroa ei ole.

10-14 kirjoitti:

Noissa on ero. Vesikulkuneuvorekisteriä koskevien määräysten rikkomisesta on säädetty rangaistus. Pyöräilykypärän käytöstä ei.

Kannattaa ilmoittaa vain, jos vaihtaa yli 50-heppaisesta pienempään. Kannattaa ehkä ilmoittaa vaihtaneensa näin päin, vaikkei olisi mitään tehnytkään. Samalla kannattaa irrottaa tyyppikilpi.

periaatteessa.ei kirjoitti:

Onhan noissa se ero. Mutta koska kiinnijäämisen riski moottorinvaihdosta siitä ilmoittamatta on käytännössä nolla, on se erokin nolla. Periaatteellista eroa ei ole.

Nimenomaan periaatteellinen erokin löytyy. Säätämällä yhden asian rangaistavaksi ja jättämällä toisesta rangaistavuuden pois lainsäätäjä nimenomaan erottelee toisistaan pakottavan normin ja suosituksen.
Venerekisterin tietojen täsmällinen ylläpito on pakottava normi. Pyöräilykypärän käyttö on pelkkä suositus.

10-14 kirjoitti:

Nimenomaan periaatteellinen erokin löytyy. Säätämällä yhden asian rangaistavaksi ja jättämällä toisesta rangaistavuuden pois lainsäätäjä nimenomaan erottelee toisistaan pakottavan normin ja suosituksen.
Venerekisterin tietojen täsmällinen ylläpito on pakottava normi. Pyöräilykypärän käyttö on pelkkä suositus.

Lue lisää

Sanotaanko kypärälaissa jossian, että se on vain suositus. Erilaisista rikkomuksista saa tietenkin eritasoisia rangaistuksia, mutta yhtäkaikki ne ovat rikkomuksia.

10-14 kirjoitti:

Nimenomaan periaatteellinen erokin löytyy. Säätämällä yhden asian rangaistavaksi ja jättämällä toisesta rangaistavuuden pois lainsäätäjä nimenomaan erottelee toisistaan pakottavan normin ja suosituksen.
Venerekisterin tietojen täsmällinen ylläpito on pakottava normi. Pyöräilykypärän käyttö on pelkkä suositus.

Lue lisää

Kyllä se on siellä aivan samallainen määräys kuten muutkin pykälät. Eivät vain ole alkaneet sen rikkomisesta rankaisemaan.
Tässä oli joku päivä sitten oli hesarissa juttu Austraaliasta, jossa kypärättä ajosta saa sakot. On kuulemma siellä vakavat päävammat vähentyneet kypärän käytön myötä.
Sikäläinen alan ihminen ihaili Suomen kypärälain tulkintaa ovelaksi, sillä näin saadaan tuloksia ilman tyypillisiä ihmisten vastareaktioita jyrkkiin lakeihin.

Uutisoinnissa oli hiljattain että Suomessa fillarkypärälaista oltaisiin luopumassa, hyvä niin. Veneverokin saattaa peruuntua kokonaan.

Mmoan kirjoitti:

Kyllä se on siellä aivan samallainen määräys kuten muutkin pykälät. Eivät vain ole alkaneet sen rikkomisesta rankaisemaan.
Tässä oli joku päivä sitten oli hesarissa juttu Austraaliasta, jossa kypärättä ajosta saa sakot. On kuulemma siellä vakavat päävammat vähentyneet kypärän käytön myötä.
Sikäläinen alan ihminen ihaili Suomen kypärälain tulkintaa ovelaksi, sillä näin saadaan tuloksia ilman tyypillisiä ihmisten vastareaktioita jyrkkiin lakeihin.

Lue lisää

Ei siinä ole kyse tulkinnasta tai että "eivät vain ole alkaneet rankaisemaan" jutusta vaan siitä, että kyseistä määräystä ei ole säädetty rangaistavaksi rikkeeksi vaan pelkäksi suositukseksi. En rupea selittämään tarkemmin, kysy joltain pätevältä juristilta, mitä sana "yleensä" aiheuttaa.

kumma.tulkinta kirjoitti:

Sanotaanko kypärälaissa jossian, että se on vain suositus. Erilaisista rikkomuksista saa tietenkin eritasoisia rangaistuksia, mutta yhtäkaikki ne ovat rikkomuksia.

Vastataan nyt vielä sinullekin: se sana "yleensä" tekee ko. kohdasta suosituksen. Ilman ko. sanaa kyseessä olisi pakottava määräys, jonka rikkomisesta voitaisiin rangaista. Logiikka ei jostain syystä tunnu aina ihmisille aukeavan, mutten jaksa nyt selittää tarkemmin.

10-14 kirjoitti:

Ei siinä ole kyse tulkinnasta tai että "eivät vain ole alkaneet rankaisemaan" jutusta vaan siitä, että kyseistä määräystä ei ole säädetty rangaistavaksi rikkeeksi vaan pelkäksi suositukseksi. En rupea selittämään tarkemmin, kysy joltain pätevältä juristilta, mitä sana "yleensä" aiheuttaa.

Lue lisää

Oikeassa olet. Minäkin luulin että sillä olisi ollut kovempi painoarvo. Ei ihme että jopa pallon toiselta puolelta tullaan ihmettelemään tälläistä "lakia".

10-14 kirjoitti:

Vastataan nyt vielä sinullekin: se sana "yleensä" tekee ko. kohdasta suosituksen. Ilman ko. sanaa kyseessä olisi pakottava määräys, jonka rikkomisesta voitaisiin rangaista. Logiikka ei jostain syystä tunnu aina ihmisille aukeavan, mutten jaksa nyt selittää tarkemmin.

Lue lisää

Pakottavan määräyksen rikkomisesta ei suinkaan aina voida rangaista, vaan ainoastaan silloin kun se on säädetty rangastavaksi. Esim jos oikeus määrää oikeudessa hävinneen maksamaan korvauksia ja oikeudenkäyntikulut on kyseessä pakottava määräys ilman mitään "yleensä" lisäystä, muttei maksamatta jättämisestä voida rangaista ellei sitä ole säädetty rangasitavaksi. Eikä varaton henkilö tule mitään maksamaan vaikka rangaistus olisi säädettykin. Pakottava määräys ei siis aina toteudu.
Toisinaan pakottavan määräyksen rikkomisesta seuraa uhkasakon määrääminen, mikä ei ole rangaistus.

Mistä ostit Vetuksen?

Ei sul sit mittää asiaa ollu?