Marraskuun alussa media julkaisee verohallinnon tietoihin perustuvia listoja suomalaisten tuloista. Usein listojen väitetään virheellisesti kertovan suurituloisimmat suomalaiset.
Listoissa kyllä näkyy tuloja, mutta vain veronalaisia tuloja. Todellisista tuloista verottajan julkiset tiedot eivät kerro mitään – ainakaan suurituloisimpien.
Vuosina 2000–2005 veroäyrilistojen kolmen kärkeen yltäneiden joukossa on tuloverotilastojen kestotähtiä kuten Aatos Erkko, Jorma Ollila ja Björn Wahlroos. Paljon on myös sellaisia, joille ei monena kärkisijoituksen jälkeisinä vuosina ole kertynyt verotettavaa tuloa edes sitä 150 000 euroa, jolla Helsingin Sanomien ylläpitämään verotietokantaan on päässyt.
Heitä ovat esimerkiksi JOT-Automation-yrityksen myynnillä rikastunut Veikko Lesonen, Stonesoftin myynyt Ilkka Hiidenheimo, valtavat määrät Nokiaa 2000-luvun alun huippukurssiin myynyt Timo Lehtonen, konepajansa myynyt Jorma Lillbacka, miljonääriperijä Jussi Salonoja sekä Erätukku Oy:n omistuksensa myynyt Maarit Koskelo.
Yhteistä viimeksi luetelluille on, että he ovat yhtenä tai useampana vuotena saaneet kymmenien tai jopa yli sadan miljoonan euron veronalaiset tulot. Huolimatta siitä, että rahat on luultavasti pyritty sijoittamaan tuottavasti, heidän verotettava pääomatulonsa on jäänyt useina vuosina alle 150 000 euroon.
Vaatimattomalla kolmen prosentin vuosituotollakin tällaisiin tuloihin riittäisi jo viiden miljoonan euron pääoma. Muuttuvatko loistavat liikemiehet ja -naiset täydellisiksi tunareiksi myyntivoittomiljoonat saa- tuaan? Tuskin sentään.
Salarikas Herlin
Nykyinen Suomen rikkain mies Antti Herlin ei hänkään verotilastoissa loista. Saatuaan vuonna 1999 ennakkoperintönä määräysvallan Kone Oy:ssä antaneet osakkeet, hän ei mahtunut verolistoilla edes tuhannen suurituloisimman joukkoon.
Antti Herlinin omaisuus on sittemmin kasvanut talouslehti Forbesin arvion mukaan Suomen suurimmaksi – noin kolmeen miljardiin euroon. Siitä huolimatta hän ei ole kertaakaan ollut veronalaisilla tuloilla mitaten kymmenen suurituloisimman joukossa, top-100:ssa sentään viidesti.
Mikäli Herlinin kolmen miljardin omaisuus vaihdettaisiin rahaksi ja talletettaisiin Suupohjan Osuuspankkiin määräaikaistalletuksena yhden prosentin vuosikorolla, korkotuloja olisi 30 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä summalla Herlin olisi paistatellut veroäyrilistan ykkösenä useimpina vuosina.
Herlin ei kuitenkaan ota tulojaan suoraan omalle tililleen. Hän hallitsee osakkeitaan pääasiassa kahden holdingyhtiön kautta. Holdingyhtiö on tavallinen osakeyhtiö, mutta sillä ei ole omaa liiketoimintaa, vaan sen ainoa tehtävä on omistaa jokin toinen yhtiö. Nämä yhtiöt perustettiin omistamaan Konetta jo vuosikymmeniä sitten.
Vuonna 1969 perustettu Holding Manutas ja vuonna 1974 perustettu Security Trading mahdollistivat ristiinomistuksillaan perinnön vaiheittaisen siirtämisen Pekka Herlinin lapsille perintöverot minimoiden.
Verovapaat osingot
Nykyisellään yhtiörakenne kuitenkin tarkoittaa sitä, että Suomen rikkain mies maksaa veroja vain murto-osasta tulojaan. Vuonna 2013 Antti Herlin maksoi veroja 1,82 miljoonan euron pääomatuloista. Valtaosa näistä on peräisin Koneesta, joka maksoi tuona vuonna hulppean osingon.
Herlinin hallitsema Holding Manutas Oy sen sijaan sai samana vuonna 135 miljoonan euron osingot.
Veroja yhtiö ei maksanut sentin senttiä. Tämä johtuu siitä, että pörssiyhtiön maksama osinko on verovapaata, mikäli osinkoja saava yhtiö omistaa yli kymmenen prosenttia osinkoa maksavasta yrityksestä. Vuonna 2013 Holding Manutas omisti noin 16 prosenttia Koneen osakkeista.
Herlinin toinen holdingyhtiö Security Trading omisti Koneesta vain vajaat viisi prosenttia. Näin ollen se sai osingoistaan lain mukaan 25 prosenttia verovapaana ja 75 prosenttia verotettiin silloisen yritysverokannan mukaisesti 24,5 prosentilla. Vajaan 40 miljoonan osingoista kertyi maksettavaa seitsemisen miljoonaa, ja todellinen veroprosentti oli 18,4.
Uudistettu osinkovero
Samana vuonna 2013 hallitus päätti laskea yhtiöveron 20 prosenttiin.
Nyt Koneellakin on varaa maksaa entistä enemmän osinkoja. Holding Manutas saa osinkonsa edelleen verotta, ja myös Security Tradingin verorasitus keveni tuntuvasti.
Jos kansantalous ei verouudistuksella ampaissutkaan kasvuun, Herlinin varallisuuden kasvua se ainakin avittaa.
Herlin rahastikin Koneesta ennätysosingot vuosina 2012–2015. Samaan aikaan hän osti Sanoman osakkeita yhtiöidensä salkkuihin. Viime helmikuussa Sanoma-omistukset koottiin Holding Manutas -yhtiöön, jotta omistus nousi yli kymmenen prosentin. Näin Herlin saa Sanomankin osingot Manutas-yhtiöönsä verovapaana.
Osakepotti tekee Herlinistä myös toiseksi suurimman omistajan Sanomassa. Suurin omistaja Jane ja Aatos Erkon säätiö on kuitenkin passiivinen sijoittaja, joten hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Herlin.
Isännän ääntä muun muassa Helsingin Sanomia julkaisevassa yhtiössä käyttää nyt entisen Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon paikalla nykyinen Suomen rikkain mies An
Listoissa kyllä näkyy tuloja, mutta vain veronalaisia tuloja. Todellisista tuloista verottajan julkiset tiedot eivät kerro mitään – ainakaan suurituloisimpien.
Vuosina 2000–2005 veroäyrilistojen kolmen kärkeen yltäneiden joukossa on tuloverotilastojen kestotähtiä kuten Aatos Erkko, Jorma Ollila ja Björn Wahlroos. Paljon on myös sellaisia, joille ei monena kärkisijoituksen jälkeisinä vuosina ole kertynyt verotettavaa tuloa edes sitä 150 000 euroa, jolla Helsingin Sanomien ylläpitämään verotietokantaan on päässyt.
Heitä ovat esimerkiksi JOT-Automation-yrityksen myynnillä rikastunut Veikko Lesonen, Stonesoftin myynyt Ilkka Hiidenheimo, valtavat määrät Nokiaa 2000-luvun alun huippukurssiin myynyt Timo Lehtonen, konepajansa myynyt Jorma Lillbacka, miljonääriperijä Jussi Salonoja sekä Erätukku Oy:n omistuksensa myynyt Maarit Koskelo.
Yhteistä viimeksi luetelluille on, että he ovat yhtenä tai useampana vuotena saaneet kymmenien tai jopa yli sadan miljoonan euron veronalaiset tulot. Huolimatta siitä, että rahat on luultavasti pyritty sijoittamaan tuottavasti, heidän verotettava pääomatulonsa on jäänyt useina vuosina alle 150 000 euroon.
Vaatimattomalla kolmen prosentin vuosituotollakin tällaisiin tuloihin riittäisi jo viiden miljoonan euron pääoma. Muuttuvatko loistavat liikemiehet ja -naiset täydellisiksi tunareiksi myyntivoittomiljoonat saa- tuaan? Tuskin sentään.
Salarikas Herlin
Nykyinen Suomen rikkain mies Antti Herlin ei hänkään verotilastoissa loista. Saatuaan vuonna 1999 ennakkoperintönä määräysvallan Kone Oy:ssä antaneet osakkeet, hän ei mahtunut verolistoilla edes tuhannen suurituloisimman joukkoon.
Antti Herlinin omaisuus on sittemmin kasvanut talouslehti Forbesin arvion mukaan Suomen suurimmaksi – noin kolmeen miljardiin euroon. Siitä huolimatta hän ei ole kertaakaan ollut veronalaisilla tuloilla mitaten kymmenen suurituloisimman joukossa, top-100:ssa sentään viidesti.
Mikäli Herlinin kolmen miljardin omaisuus vaihdettaisiin rahaksi ja talletettaisiin Suupohjan Osuuspankkiin määräaikaistalletuksena yhden prosentin vuosikorolla, korkotuloja olisi 30 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä summalla Herlin olisi paistatellut veroäyrilistan ykkösenä useimpina vuosina.
Herlin ei kuitenkaan ota tulojaan suoraan omalle tililleen. Hän hallitsee osakkeitaan pääasiassa kahden holdingyhtiön kautta. Holdingyhtiö on tavallinen osakeyhtiö, mutta sillä ei ole omaa liiketoimintaa, vaan sen ainoa tehtävä on omistaa jokin toinen yhtiö. Nämä yhtiöt perustettiin omistamaan Konetta jo vuosikymmeniä sitten.
Vuonna 1969 perustettu Holding Manutas ja vuonna 1974 perustettu Security Trading mahdollistivat ristiinomistuksillaan perinnön vaiheittaisen siirtämisen Pekka Herlinin lapsille perintöverot minimoiden.
Verovapaat osingot
Nykyisellään yhtiörakenne kuitenkin tarkoittaa sitä, että Suomen rikkain mies maksaa veroja vain murto-osasta tulojaan. Vuonna 2013 Antti Herlin maksoi veroja 1,82 miljoonan euron pääomatuloista. Valtaosa näistä on peräisin Koneesta, joka maksoi tuona vuonna hulppean osingon.
Herlinin hallitsema Holding Manutas Oy sen sijaan sai samana vuonna 135 miljoonan euron osingot.
Veroja yhtiö ei maksanut sentin senttiä. Tämä johtuu siitä, että pörssiyhtiön maksama osinko on verovapaata, mikäli osinkoja saava yhtiö omistaa yli kymmenen prosenttia osinkoa maksavasta yrityksestä. Vuonna 2013 Holding Manutas omisti noin 16 prosenttia Koneen osakkeista.
Herlinin toinen holdingyhtiö Security Trading omisti Koneesta vain vajaat viisi prosenttia. Näin ollen se sai osingoistaan lain mukaan 25 prosenttia verovapaana ja 75 prosenttia verotettiin silloisen yritysverokannan mukaisesti 24,5 prosentilla. Vajaan 40 miljoonan osingoista kertyi maksettavaa seitsemisen miljoonaa, ja todellinen veroprosentti oli 18,4.
Uudistettu osinkovero
Samana vuonna 2013 hallitus päätti laskea yhtiöveron 20 prosenttiin.
Nyt Koneellakin on varaa maksaa entistä enemmän osinkoja. Holding Manutas saa osinkonsa edelleen verotta, ja myös Security Tradingin verorasitus keveni tuntuvasti.
Jos kansantalous ei verouudistuksella ampaissutkaan kasvuun, Herlinin varallisuuden kasvua se ainakin avittaa.
Herlin rahastikin Koneesta ennätysosingot vuosina 2012–2015. Samaan aikaan hän osti Sanoman osakkeita yhtiöidensä salkkuihin. Viime helmikuussa Sanoma-omistukset koottiin Holding Manutas -yhtiöön, jotta omistus nousi yli kymmenen prosentin. Näin Herlin saa Sanomankin osingot Manutas-yhtiöönsä verovapaana.
Osakepotti tekee Herlinistä myös toiseksi suurimman omistajan Sanomassa. Suurin omistaja Jane ja Aatos Erkon säätiö on kuitenkin passiivinen sijoittaja, joten hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Herlin.
Isännän ääntä muun muassa Helsingin Sanomia julkaisevassa yhtiössä käyttää nyt entisen Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon paikalla nykyinen Suomen rikkain mies An
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.