ei ole helppos opella

Minä en voi ymmärtää, miksi kännykät pitää olla tunnilla käytettävissä. Ennen ei saanut edes kuiskata kaverille, nyt voit keskustella tekstareilla koko porukan kanssa.
Lunttaus oli kova rikos, nyt voit mennä kännylläsi googleen ja etsiä sieltä vastaukset.
Ei ole pakko kirjojen kansia avata.
Mitä tarkoitusta varten lapset kouluun laitetaan? Ei ainakaan oppimisen vuoksi. Pois jaloista? Opettaja hoitaa halvalla, kouluhan on ilmainen. Vaatimuksia kasvatuksen laadusta esitetään. Opettaja ei ole opettanut käytöstapoja, ei keskittymistä, ei lukutaitoa.
Mutta ilkeitähän ne opettajat voivat olla. Pakottavat tunnille, pakottavat syömään, pakottavat välitunnille, pakottavat kirjoittamaan vihkoon, pakottavat tervehtimään, vastaamaan kun kysytään...pelkkää kiusantekoa. Meidän lapset eivät ymmärrä vaatimuksia, heille pitää juurtajaksaen selittää miksi näin toimitaan. He eivät suostu kuuntelemaan käskyjä tai ohjeita. Itsenäisiksi kasvatettuja.
Tarvitaanko opettajia koulussa ollenkaan? Miksi ne siellä edes on. Ei niiden puhetta edes kuule luokassa, kun on niin kamala hälinä aina.

Meidänkin likka sai vitosen maantiedossa, kun ei koskaan kuullut mitä opettaja sanoi. Minä en uskonut. En voinut kuvitella, että lapsi puhuu totta. Siihen aikaan ei kouluun menty puhumaan opettajan kanssa. Kaikki opettajat eivät edes järjestäneet vanhempien iltoja. Pojat pelasivat korttia kuokan perällä, opetuksesta kiinnostuneet oppilaat pakkautuivat etupenkkeihin, että kuulisivat jotain. Turhautunut opettaja piti tunnit opetussuunnitelman mukaan, ne saivat numerot, jotka jotain osasivat.
Ja tästä on jo siis vuosikymmenet aikaa.

Peruskoulu unohti aikanaan opettajien työn tukemisen. Ihmettelen, kuinka olemma niin korkeissa Pisa-luvuissa. Miten se ollenkaan on mahdollista?