Kuvitelkaa maailma, jossa jokainen eläisi vain itseään varten, ja huolehtisi vain omista asioistaan. Ei puuttuisi muiden tekemisiin, eikä muilla olisi tarvetta ohjailla sinun tekemisiäsi tai tekemättä jättämisiäsi. Ainoa tavoite olisi kasvaa itsenään parhaimmaksi mahdolliseksi ihmiseksi, muihin vertaamatta tai muiden kanssa kilpailematta. Utopiaako?
Aina tulee joku, joka haluaa sulloa maailman kaavoihin, normeihin, teorioihin. Ohjata ja vaikuttaa. Keksiä kilpailun sen ympärille jossa jo elät, ja osallistuttaa. Luoda sääntöjä, jakaa keppiä ja porkkanaa. Olettaen, että kyllä virta mukaansa tempaa reunarisutkin. Virta on luja ja vie, vaikka olisit ollut vain risu rannalla, vailla tavoitettakaan päätyä suureen veteen. Virran keskellä sitä yrittää vain selviytyä hengissä, kykenemättä kaikuluotaamaan muiden pelille luomia sääntöjä. Näyttäähän se pelailulta, mutta onko kyse vain sivullisen välttämättömästä hengissäpysymisyrityksestä, lopultakin.
Tarvitseeko rakkaus sääntöjä? Ja jos, niin eikö tämä ole ainoita asioita, joita ei tarvitse tai pitäisi pystyäkään ulkoapäin säännöttämään, säännöstelemään, ohjeistamaan tai kilpailuttamaan. Ihmisen oma kasvunpaikka matkalla kohti kahden ihmisen jaettua tunnetta.
Aina tulee joku, joka haluaa sulloa maailman kaavoihin, normeihin, teorioihin. Ohjata ja vaikuttaa. Keksiä kilpailun sen ympärille jossa jo elät, ja osallistuttaa. Luoda sääntöjä, jakaa keppiä ja porkkanaa. Olettaen, että kyllä virta mukaansa tempaa reunarisutkin. Virta on luja ja vie, vaikka olisit ollut vain risu rannalla, vailla tavoitettakaan päätyä suureen veteen. Virran keskellä sitä yrittää vain selviytyä hengissä, kykenemättä kaikuluotaamaan muiden pelille luomia sääntöjä. Näyttäähän se pelailulta, mutta onko kyse vain sivullisen välttämättömästä hengissäpysymisyrityksestä, lopultakin.
Tarvitseeko rakkaus sääntöjä? Ja jos, niin eikö tämä ole ainoita asioita, joita ei tarvitse tai pitäisi pystyäkään ulkoapäin säännöttämään, säännöstelemään, ohjeistamaan tai kilpailuttamaan. Ihmisen oma kasvunpaikka matkalla kohti kahden ihmisen jaettua tunnetta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sellainen olisi taivas jos saisi elää rauhassa omissa oloissaan.
Ihana kirjoitus!
Tuollainen ei toimi. Ihminen ei yksin selvinnyt susilaumoista ym. villipedoista. Ihminen on tiimipelaaja, jos ei ole ei pärjää.
Nykyaika luo puitteet tuollaiselle aloittajan kaltaiselle itsekyydelle, mutta paljosta jää paitsi hän, joka yksin elää.
Tiimillä ilmeisesti tarkoitat sitä että osa porukasta tekee oikeasti töitä ja muut ovat tekevinään mukamas tärkeitä johtamis ja tutkinta sekä markkinointi töitä. Kaikkein paras on verokarhuna oleminen.
Rakkaus on kahden kauppa, jossa kummankin pitää kuunnella toista. Kyllä siinä varmaan jotain yhteisiä rajoja tai sääntöjä tarvitaan.. tosi rakkaudessa ei kyllä nekään tunnu rajoilta tai säännöiltä.. ehkä enemmän sopimuksia, ja jotain sanattomia sopimuksiakin.. mikä tuntuu molemmista hyvältä. Ehkä siinä se, että antaa tilaa toiselle ja kumpikin saa olla oma itsensä ja kelpaa toiselle hyvine ja huonoine puolineen.