Kuuntelepa töpsäväläene!

Minnoon joutunut tuota kukkivaa tölliä tarpeeksi kuunteleen, kun soli aena suunapäänä valtuustonki kokkouksisa, sen tähen en viiti ennää suviseoroesta sitä kuuntelemmaan ruveta. Kyllähämme tyrnävällä meleko nopiasti hoksattiin, että täösverinen politiikkoha se onki, laetettiin se sitte Tatiin, jotta erroon päästiin. Eppäeltiin sitä uskonki tottuuvenperrää, että oliko se vaen uskovaesten äänijä kalastelemasa. Meleko toöokku ukko se oli tallouasijoesa, mutta kun se sinne Tattin tahto, niimmehän laetettiin. Niihännuo uskovat sannoo itekki, ettei sen usko taija ihan tojellista olla, semmosta naamaa vaen näöttää. Puhuahha se kyllä ossaa, ei siitä oo kiini.
Kyllähämmeillä meinas monesti isännillä pärreett pallaa, ku se ei siitä pottuviinapisneksestä oekein innostunut, jupisi viinan turmijollisuuvesta vaekka saattopa piilosa itekki ryypyn ottaa, mikä sen tietää. Ei oo ennää etuskunnasa asijasta pahhaa sannaa sanonu, oesko oppinu jo ihimisten tavolle. Samapa tuo mulle nyt on, sanohan se lutteriki aekonaan, että jokkaenen tullee aotuvvaaksi uskosaan. Nuimminä aenakimmuistan papin arippikoulusa saarnanneen. Kirkosa ennoo sen jäläkeen käöny ku haotajaesisa ja omisa häesä, se reissu oes kyllä saanu jäähä tekemättäki.
Jos näättä sitä kalakkunaa, sanokaa, ettemminä oekei tykännyt ku se mua pummiksi Marskin patsaalla ollesani nimitteli. Jollaki toesella palstalla, semmosella, josa pilikattiin jotaki kempeleläestä. Miestä en tunne mutta eihän siinä pitäjäsä oo koskaan järki jyllännykkää, ei jyllää kyllä vieläkkään.

Tämä ansaitsee päästä etusivulle.