You Rock My World oli huikaiseva paluu huipulle

Michael Jackson hurmasi ensi lapsitähtenä. Sitten Jacksonin aikuisiän levyjulkaisut olivat suuria projekteja, joissa oli sekä taloudellisia tavotteita ("tehdään maailman myydyin levy") että musiikillista arvoa. Erityisesti Thriller-levyn soundimaailma hiottiin aikanaan rahalla ja osaamisella niin erinomaiseksi, että nekin, jotka eivät piitanneet soulpop-musiikista, saattoivat ostaa levyn soundien takia. Tuotantonta Thriller oli ylittämätön helmi siihen astisessa popmusiikissa.

Michaelissa artistina minua häiritsee pyrkimys jatkuvasti ylittää omat ennätyksensä taloudellisesti. Tämä tapahtuu nimittäin musiikin kustannuksella. Bad-levy on mielestäni kapea-alaisempi ja tunnelmaltaan kireämpi, hittihakuinen levy kuin aiemmat Off the Wall ja Thriller.

Hyvä asia Michaelissa artistina on suuri perfektionismi. Monet kappaleet ovat kokonaisuuksina huippuhelmiä. Kukapa voisi kiistää esimerkiksi parhaiden Dangerous-albumin laulujen pitkälle hiotun soinnin! Upeasti miksattuja ja laulettuja sävelmiä.

HIStory-levy (1995) ei ole erityisesti mieleeni, ja Blood on the Dancefloor (1997) vielä vähemmän. Kohut varjostivat noita aikoja, ja Jackson artistina painui aika lailla skandaalijulkisuuden syövereihin ja musiikillisesti unohduksiin.

Vuoden 2001 Invincible-levy oli siis comeback-yritys, joka julkaistiin hyvin haastavassa tilanteessa ja muuttuneessa listapop-maailmassa. Sen lippulaivakappale oli single "You Rock My World".

Kyseinen kappale kuulostaa tällä hetkellä korvaani melkein paremmalta kuin Smooth Criminal, Beat It ja monet muut suosituimmat kappaleet 80-luvulta. Se on groovaava, lempeä ja melodisesti suloinen, kauniisti laulettu ja tuotettu, rytmikäs, eloikas, mietitty poplaulu. Se on myös aitoa 2000-lukua, ajanmukainen soundeiltaan. Siinä ei ole sitten mitään vikaa. Michael varmaan ajatteli, että kappaleen täytyy todella olla hyvä, jotta hän voi tehdä sillä paluun. Mikä tahansa ei kelpaisi!

Ja niin se onkin: todennäköisesti oman vuotensa sulavin pophitti. Täysin aliarvostettu paluu popmusiikin kentälle. Michael ei yksinkertaisesti imagollisesti ollut kovassa huudossa vuonna 2001. Kappaleen vastaanotto oli vain kohtuullinen.

Sääli, että henkilökohtaiset elämänpiirteet uuvuttivat Jacksonin artistina, ja ettei Invincible levynä kamalammin vakuuta (vain muutamat kappaleet ovat ilahduttavia). Ilman henkilökohtaisia tragedioita Jacksonissa olisi ollut parhaimmillaan eväät vieläkin pidempään huippu-uraan. Toteenkäyneessä elämässä kultajakso jatkui Jackson 5 -vuosista Dangerousiin (1991).