Miten muilla liian vilkasmielisissä ihmisillä onnistuu meditointi?
Uskon, että meditointi voisi olla ratkaisu hermostolliseen yliherkkyyteeni (äänet, hajut ja valot tekee pahaa, kiputunto on yliherkistynyt, ihmisten läsnäolo ahdistaa), mutta meditoimisesta ei vain kerta kaikkiaan tule mitään. Pää käy ylikierroksilla eikä minulla ole mitään ongelmaa seurata hengitystäni, laulaa jotakin kappaletta päässä ja murehtia työasioita, kaikkia kolmea yhtäaikaa.
Olen koettanut aloittaa muutaman minuutin pätkillä, mutta ihan sama koetanko hiljentyä vain hetken vai puoli tuntia, niin en saa päätäni hiljenemään.
Fyysisesti osaan rentoutua, esimerkiksi kuuntelemalla makuulla rentouttavaa musiikkia. Sen hetken on hyvä olla ja viihdyn siinä vaikka tunnin, mutta kun nousen ylös, olen taas kireä kuin viulunkieli, ainakin henkisesti.
Täysin ilman ärsykkeitä en vaan pysty olemaan ilman, että päässä poukkoilee tuhat ja yksi ajatusta. Olen yrittänyt aloittaa meditointia jo kymmenisen vuotta, välillä sisukkaammin, välillä se on jäänyt pitkäksi aikaa. Ikinä en vaan pääse edes kunnolla alkuun saati sellaiseen vaiheeseen, että nauttisin siitä. Henkisesti voin vuosi vuodelta huonommin. Olisi hienoa, jos kykenisi oppimaan hiljentymistä ja rauhoittumista.
Uskon, että meditointi voisi olla ratkaisu hermostolliseen yliherkkyyteeni (äänet, hajut ja valot tekee pahaa, kiputunto on yliherkistynyt, ihmisten läsnäolo ahdistaa), mutta meditoimisesta ei vain kerta kaikkiaan tule mitään. Pää käy ylikierroksilla eikä minulla ole mitään ongelmaa seurata hengitystäni, laulaa jotakin kappaletta päässä ja murehtia työasioita, kaikkia kolmea yhtäaikaa.
Olen koettanut aloittaa muutaman minuutin pätkillä, mutta ihan sama koetanko hiljentyä vain hetken vai puoli tuntia, niin en saa päätäni hiljenemään.
Fyysisesti osaan rentoutua, esimerkiksi kuuntelemalla makuulla rentouttavaa musiikkia. Sen hetken on hyvä olla ja viihdyn siinä vaikka tunnin, mutta kun nousen ylös, olen taas kireä kuin viulunkieli, ainakin henkisesti.
Täysin ilman ärsykkeitä en vaan pysty olemaan ilman, että päässä poukkoilee tuhat ja yksi ajatusta. Olen yrittänyt aloittaa meditointia jo kymmenisen vuotta, välillä sisukkaammin, välillä se on jäänyt pitkäksi aikaa. Ikinä en vaan pääse edes kunnolla alkuun saati sellaiseen vaiheeseen, että nauttisin siitä. Henkisesti voin vuosi vuodelta huonommin. Olisi hienoa, jos kykenisi oppimaan hiljentymistä ja rauhoittumista.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ja siis piti tietenkin olla "vilkasmielisiLLä ihmisillä".
Meditointi vaati aikaa ja harjoittelua. Kaikki rauhoittuminen helpottaa. Joo, ahdistuksessa elimistö käy ylikierroksilla ja masennuslääke lyö jarrua kierroksille.
Sanotaan et luonto tekee kaltaisekseen. Parin viikon eräretki tai kesä maaseudulla ilman tietokonetta saattaisi poistaa ahdistuksen.
Kiitos vastauksesta.
Käytän aika vähän konetta loppujen lopuksi, paitsi töissä koko päivän, ikävä kyllä. Enimmäkseen hoidan kotona koneella vaan pakollisia asioita ja joskus poikkean hakemaan vertaistukea, kun alkaa tuntea normaalien maailmassa itsensä liian ulkopuoliseksi. Olen ollut viikonloppuja hiljaisuuden retriiteissä ja olen kieltämättä ihan tyytyväinen ilman mitään laitteita verkkoyhteyksiä. Käytän puhelinta ylipäätään aika vähän eikä viikonloppu ilman puhelinta oikeastaan edes muuta mitään. Puhumiseenkaan en juuri tunne tarvetta, joten minulle tuo hiljaisuuspakko on enemmänkin lupa olla hiljaa kuin vaatimus.
Luonnosta olen nykyisin ihan vieraantunut, minulle erämaaluonto edustaa yksinjäämistä ja kuolemaa. Maisemakuvatkin kouraisevat syvältä sisimmästä ja pahentavat ahdistusta. En siis tarkoita, että olisin niin cityihminen, vaan kun tämä ahdistus alkoi, luontokin alkoi pelottaa. En tykkää enää mennä kauaksi kotoa. Mökkireissuilla tunnen syvää universaalia tyhjyyden ja yksinäisyyden tunnetta ja surua.
Pitää vaan jatkaa yrittämistä tuon meditoinnin kanssa, ehkä se joskus poikii jotain.
Ei meditointi sovi kaikille, mielen tyhjentäminen. Itse en edes suosittele kokeilemaan. Se ei ole oikea tie.
Usko Jeesukseen on oikea tie.
Runkkoo
Ilmettelin joku vuosi sitten kun oli paha ahdistus - puristi rinnasta, huimas, kurkkua kuristi ja oli tosi paha olo, miksi pojan treenien intensiivisen katselemisen jälkeen oli helpompi olla. Sehän oli eräänlaista meditointia. Ei tarvinnut mitenkään tyhjätä mieltä, koska se tapahtui vaivihkaa treenejä seuratessa.
Kaikki missä ihminen uppoutuu johonkin asiaan tai tekemiseen on meditointia. Ja näitä mahdollisuuksiahan on pilvin pimein kun käyttää mielikuvitusta.
Se on kääntymistä sisäänpäin ja erittäin suositeltavaa mielenterveyden kannalta.
Jos mielen tyhjentäminen paikallaan ollen tuottaa vaikeuksia, kannattaa aloittaa liikemeditaatiosta. Eli esim. kävelemällä tiedostaen oman hengityksensä ja kehonsa liikkeet.
Suosittelen!
Minulla on auttanut, mutta koska minulla on kanssa vilkas mieli, se ottaa aikansa.
Sitähän sanotaan, että useat ajatukset on hyvä merkki, se että päästät niistä irti on se juttu siinä mikä auttaa.
Mutta huomaat kyllä eron tulevaisuudessa, kunhan vain omistaudut prosessille niin hyvä tulee.
Ahdistuskohtauksissa jopa pystyy olemaan tietoinen niin että se tuskaisuus jää "ulkopuolelle"!
Aikoinani yritin ja taitaa olla aika taas aloittaa. Ei se pää koskaan hiljentynyt. Taisivat istumiset olla se päivän vilkkain hetki pään sisällä, mutta teki siten muun ajan levollisemmaksi. Harjoitin siis vain istumista buddhismista kiinnostuneena, sitä ei oikeastaan kutsuta meditoinniksi kaikissa koulukunnissa.
Ei meditoinnissa ole suinkaan tarkoitus pysäyttää ajatuksia vaan tarkkailla niitä ilman että samaistuu ajatuksiinsa.
Kun huomaat uppoutuneesi ajatuksiisi palaa hyväntahtoisesti takaisin ajatuksiesi tarkkailijaksi. Tämä on todellista meditaatio harjoitusta !
Harjoituksen myötä mielesi alkaa rauhoittumaan.
Ajatusten pysäyttäminen ikään kuin zombina oleminen ei ole meditaatiota ja se onkin miltei mahdotonta, sillä ajattelu on mielen työtä.
Ajatuksen pysäyttäminen on luonnotonta, sama kuin yrittäisit estää veden virtausta joessa patoamalla
Jotenkin homma pitäis hoitua luonnollisella tavalla. Kiinnostava tv-ohjelma, pelin pelaaminen/seuraaminen, lukeminen, mielenkiintoinen keskustelu mm.usein toimii meditaationa ja rauhoittaa oloa mukavasti.
Eiks oo niin et ahdistuksessa pääkoppa käy ylikierroksilla, ja se pitäis saada rauhoittumaan tavalla tai toisella?
Masennuslääke pudottaa kyllä näitä kierroksia pääkopasta, mut samalla putoo kierrokset myös alapäästä. Luonnonkeinot hoidossa olis tottakai paras vaihtoehto. Meditaatiovaihtoehtoja kannattaa kokeilla!
5 sekuntia kerrallaan ja sitten juoksuksi. Taas 5 sekuntia ja sitten älämölöä. Taas 5 sekuntia ja sitten muuten vaan heilutaan, rummutetaan, naksutellaan. Tätä kun jatkaa tasaseen tahtiin, niin johan on meditoitu jopa vartti.
Testaa laavalampun tuijottelua. Siinä tapahtuu sopivan vähän.
Itse sain vääränlaisella meditoinnilla itseni vaan huonompaan kuntoon, kun yritin väkisin pakottaa keskittymistä ja tyhjentää päätä ajatuksista. Eli varovainen kannattaa olla ja edetä hissukseen. Joku ihan perusrauhoittuminen musan tai luonnon avulla voi olla melkeinpä yhtä hyvä.