Kyllä ottaa päähän tämä itsekeskeinen maailmanmeno. Meikäläisellä on liki koko suku varakkaita aina pikkuserkkuja myöten, mutta yksikään sukulainen ei edes syntymäpäivänä vaivaudu antamaan minulle kymmentä euroa. Arvaa miltä siinä tuntuu, kun itse olen toista vuotta työttömänä ja rahan tarpeessa. Ja lähisukulaiset senkun ostelee uusia asuntoja, uusia autoja ja lahjoittelee tonnejaan Aasian katastrofiapuun.
Ystävällisiä kyllä ollaan, mutta siihen se jää. Jos ja kun toimitan isopapan kauppa-asiat ja ostokset maksaa 10,55 euroa, niin hän kaivaa rahapussistaan tasan 10,55 euroa. Ellei senttejä satu olemaan, niin sitten saan kympin.
Luuleeko nämä hyvät ihmiset, että maallisen omaisuuden saa mukaansa kun täältä lähtee? Eikö sitä yltäkylläisyyttä voisi edes piirun verran osoittaa köyhän sukulaispojan hyväksi? Ilmeisesti sitten ei. Vaikka tietävät että olen itsekin säästäväinen, en juo enkä juhli. Odottelen perintöäni todennäköisesti 60-vuotiaaksi, jolloin olen niin kyllästynyt odotukseen, että rahalla ei enää ole elämisen laadun kannalta yhtikäs mitään merkitystä.
Ystävällisiä kyllä ollaan, mutta siihen se jää. Jos ja kun toimitan isopapan kauppa-asiat ja ostokset maksaa 10,55 euroa, niin hän kaivaa rahapussistaan tasan 10,55 euroa. Ellei senttejä satu olemaan, niin sitten saan kympin.
Luuleeko nämä hyvät ihmiset, että maallisen omaisuuden saa mukaansa kun täältä lähtee? Eikö sitä yltäkylläisyyttä voisi edes piirun verran osoittaa köyhän sukulaispojan hyväksi? Ilmeisesti sitten ei. Vaikka tietävät että olen itsekin säästäväinen, en juo enkä juhli. Odottelen perintöäni todennäköisesti 60-vuotiaaksi, jolloin olen niin kyllästynyt odotukseen, että rahalla ei enää ole elämisen laadun kannalta yhtikäs mitään merkitystä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
rahalla. Siinäpä se pähkinänkuoressa. Totta on myös seuraava sanonta:
"Rikkauden salaisuus ei ole suurissa tuloissa vaan pienissä menoissa"