oon käyny psykologilla ja psykiatrilla nyt puol vuotta vaikeen masennuksen takia ne on jo kauan halunnu laitta mut osastolle..
mä en halua sinne oon tehny sen niille selväks mut ne ei usko mitään mitä mä sanon ja ne painostaa mua puhumaanja mä en yksinkertaisesti pysty kun on niin paha olo ja pelkään et joku kuuntelee ja ei ne ymmärtäs kuitenkaan.. tunnen itteni ihan kauheeks.. ne syyttää mua kaikesta ja kattoo niin säälivästi ja kyllästyneesti! ne haluaa vaan äkkiä päästä musta eroon ku oon niin vaikee tapaus.. en jaksa enää!! ei ne oikeesti välitä.. ne vaan oikeesti vittuilee päin naamaa!!!
tuntuu aina kymmenen kertaa pahemmalta ku lähen sieltä pois kuin sinne mennessä.. tänäänki lähin itkien pois ja tunsin itteni ihan lyödyks ja alistetuks ja jotenkin idiootiks ku en pystyny taas puhumaan.. :( ja unohdin viel et olis pitäny uusia yks resepti.. en saa nyt lääkkeitäkään.. mä kuolen!! en halua sinne osastolle koska sit en näe enää mulla tärkeitä ihmisiä riittävästi ja joudun ihan eristyksiin muusta maailmasta enkä halua sitä!!! mä samaan aikaan vastustan hoitoa mut haluisin silti ymmärrystä.. mitä pitäisi tehdä.. tuntuu aivan kauhealta kun tiedän et ne inhoo mua ja puhuu varmasti pahaa musta selän takana..
ne haluu musertaa mut. varsinkin se toinen. se psykiatri. mä en kestä sitä koska se yleistää kaikkia ei aattele et jokanen on yksilö ja se mikä jonku kohal toimii ei välttämättä toisen kohalla toimi ollenkaa.
ihan paska homma. ei mitn järkee..
en tiedä miten voisittekaan auttaa minua oli vain pakko sanoa tämä.. :(
mä en halua sinne oon tehny sen niille selväks mut ne ei usko mitään mitä mä sanon ja ne painostaa mua puhumaanja mä en yksinkertaisesti pysty kun on niin paha olo ja pelkään et joku kuuntelee ja ei ne ymmärtäs kuitenkaan.. tunnen itteni ihan kauheeks.. ne syyttää mua kaikesta ja kattoo niin säälivästi ja kyllästyneesti! ne haluaa vaan äkkiä päästä musta eroon ku oon niin vaikee tapaus.. en jaksa enää!! ei ne oikeesti välitä.. ne vaan oikeesti vittuilee päin naamaa!!!
tuntuu aina kymmenen kertaa pahemmalta ku lähen sieltä pois kuin sinne mennessä.. tänäänki lähin itkien pois ja tunsin itteni ihan lyödyks ja alistetuks ja jotenkin idiootiks ku en pystyny taas puhumaan.. :( ja unohdin viel et olis pitäny uusia yks resepti.. en saa nyt lääkkeitäkään.. mä kuolen!! en halua sinne osastolle koska sit en näe enää mulla tärkeitä ihmisiä riittävästi ja joudun ihan eristyksiin muusta maailmasta enkä halua sitä!!! mä samaan aikaan vastustan hoitoa mut haluisin silti ymmärrystä.. mitä pitäisi tehdä.. tuntuu aivan kauhealta kun tiedän et ne inhoo mua ja puhuu varmasti pahaa musta selän takana..
ne haluu musertaa mut. varsinkin se toinen. se psykiatri. mä en kestä sitä koska se yleistää kaikkia ei aattele et jokanen on yksilö ja se mikä jonku kohal toimii ei välttämättä toisen kohalla toimi ollenkaa.
ihan paska homma. ei mitn järkee..
en tiedä miten voisittekaan auttaa minua oli vain pakko sanoa tämä.. :(
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mistä ne tietää, ettei jokin toimi sinun kohdallasi? Onko kaikki avohoidon keinot jo kokeiltu?
Jos ne sinusta eroon haluaisivat, he antaisivat sinulle "terveen paperit". Silloin heidän ei tarvitsisi nähdä sinua. Sairaalastahan siirtyisit kuitenkin avohoitoon...
Osastohoito ei ole eristystä jos hoitoon tulee vapaaehtoisesti. Vieraita saa käydä ja ulkoiluluvat pyörii ja viikonlopuiksi voi anoa kotilomaa. Tietysti jokaisella osastolla on hiukan erilaiset käytännöt, mutta en usko tekstisi perusteella, että tarkoitus on sulkea sinua pakkohoitoon.
Ehkä sinun masennuksesi on todella vaikea. Avohoidossa ei pystytä kaikkeen. Ehkä he kokevat, etteivät pysty sinua tässä vaiheessa auttamaan?
et halua osastolle?
Itse olin viime kesänä pari viikkoa avolla nukkumassa. Kolme ekaa päivää sitten nukuinkin niin paljon, että käytiin ihmettelemässä miten voin nukkua koko ajan.
Kokemus oli ihan ok. Ruoka oli hyvää, sai jutella muiden kanssa tai vaan olla itsekseen, nukkua niin paljon kuin halusi ym. eli sai vaan olla. Omahoitajan tapasin kerran päivässä. Ulos pääsi, kun vaan ilmoitti olevansa menossa, vieraita sai käydä, kännykkää sai pitää. Eli et ole eristyksessä muusta maailmasta. Telkkarikin siellä on.
Mene kokeilemaan osastolle.
Jos et pysty puhumaan, kirjota. En mäkään saa sanottua oikein mitään, joten kirjoitan.
Voimia sulle tiedän minkälainen paikka osasto on Ja mun mielestä se on todella ahdistava paikka tiedän ettei kukaan halua sinne vapaa ehtoisesti
en kyllä itsekkään menisi ..
Psykiatrit haluuaa vaan auttaa ja pyh jotkut on vähän liian työhönsä tempautuneita (ei kaikki)
Ne pistää osastolle jos on tollainen tilanne ..
Auttaisiko jos voisit vaihtaa psykiatria?
Sellaiseen joka kuuntelee ja ymmärtää
Ja ne osasto henkilökunta no tuol mis mä oon käyny nii ne on aivan hirveit tai no ei kaikki huomasin asian täl viikol .. Ja osastossa on se vika et ne voi pitää sua siel vaik sulla olisinkin parempi olo "Ihan vaan varmuuden vuoks"
Mutta voimia yritä jaksaa jos sulla on ystäviä kenen kans voit jutella nii juttele tai laita viestiä mä voin jutella viel
J.elroy Nii tota ulkoilu lupia ei saa ulkoilut ainoastaan hoitajan kans myöhemmin hyvällä säkällä saa ulkoilu luvan ja noi vierailut no kaverit saa käydä ainoastaan viikonloppuisin ja tiistaisin .. aika vähän Tietystihhän jokaisella paikalla on omat sääntönsä ...
voi ku oliski niin helppoo mennä sinne osastolle..se on hyvä että joillekin on ja jotkut haluaakin sinne mutta minä en vain halua ja toi viimeisin kirjoitus taas rupes ahistaa.. jos se tuollaista on niin en todellakaan halua sinne, jos ne kaikki hoitajat on siellä niinkuin se psykiatri.. :(
haluisin kuulla lisää osastokokemuksista yms. mielipiteitä.. psykologia en halua vaihtaa hän on ollu hyvä ja kärsivällinen mut ilmeisesti sekin alkaa kyllästyä muhun kun kattoo niin ärsyyntyneesti ja kyllästyneesti. :( ja ennen kaikkea SÄÄLIVÄSTI!!!
se psykiatri, en tiedä.. sillon se on ok jos pystyn puhumaan tarpeeksi, jos hymyilen ja olen samaa mieltä kaikesta mitä se sanoo. :(
ja ahdistus käy ylivoimaiseksi, suurin syy myös se että koulu keskeytyisi. onko tässä enää mitään vaihtoehtoa... valitsen mielummin itsemurhan kuin osastohoidon!!! ei kai ne kotoa voi tulla väkisin hakemaan. vai voiko?
voivat tulla kotoa hakemaan tietysti
...jos potilas on B-lähetteellä hoidossa, hän on vapaaehtoisessa hoidossa, jolloin ulkoiluluvat ovat automaattisesti.
Kertokaapa missä tapauksessa hakevat kotoa pakkohoitoon??? Onpas niillä resursseja muka.. Mun tietoon tulleet kokemukset on aivan päinvastaisia. Ei saa pakkohoitoon vaikka on itsetuhoinen ja aggressiivinen, hakkaa muita ym!
Olin itse vuosia sitten itsemurhan partaalla, mutta onneksi en tehnyt sitä. Nyt elämä hymyilee ja olen seurustellutkin jo hyvän aikaa.
Mä olen 100% varma, että nämä ammattiauttajat haluavat auttaa sua ja psykiatrikin on puhtaasti sun puolella.
Olin itsekin osastolla ja ei se ollut mikään hirveä paikka. Olin itse niin sairas silloin vaan, että kaikki tuntui pahemmalta, kun oikeasti olikaan. Sain käydä viikonloppuisin kotona ja sain hyvää tukea sieltä. Olin 3 ja puoli kuukautta siellä ja lähdin hyvällä mielellä sieltä.
Toisilla ihmisillä on tapana hoitaa asiat jämäkkään oloisesti ja katse, joka vaikuttaa sääliltä voikin olla ymmärrystä.
Mulle löytyi hyvä lääkityskin silloin ja olo on nyt hyvä yhä.
Kaikkea hyvää sulle ja muista, että huonojen aikojen jälkeen tulee aina hyviä aikoja.
Niin että tää menee Jeesusteluksi :Koin myös yleiset psykiatrit kiireisinä ja että he haluavat minusta nopeasti eroon. Kristityt ovat jaksaneet kuunnella ja rukoilla puolestani, silloin, kun sitä tarvitsen. Ja he välittävät oikeasti silloinkin, kun eivät minua tunne.
hakevat poliisin kanssa. jos sairaus pahenee hoitamatta jättämisen vuoksi tai vaarallinen itselle
tai vaarallinen muille ja B-1 lausunto on kolmen päivän tarkkailu jakso ja B-2 johon tarvitaan kaksi lääkäriä on aluksi kolme kuukautta jota voidaan jatkaa puoli vuotta lisää. mutta päästävät pois kun olo paranee. ja sairaalaruoka on todella hyvää jättiampäreissä tehtyä herkkua ja pääsee ratsastamaan ja pitkille bussi matkoille ja antavat rauhottavia jos pyytää. ja itselläni oli oma huome jossa oli tietokone(ilman nettiä) ja pleikkari ja iso telkkari. joten jos on tosi huono olo niin kannattaa mennä avo-osastolle jossa voi liikkua vapaasti minne huvittaa (esim. kouluun) mutta ei tarvitse jos ei halua ja siellä on psyykkisesti hyvin turvallinen ja virikkellinen ympäristö.
hyvää ne vaan haluu itsellä skitsofrenia ja olin pari vuotta sitten pakkohoidossa hesperiassa, mutta kannoin sinne repussa melkein koko työkalupakin ja kännykän joten olisin voinut karata vessan kiinni hitsatusta ikkunasta milloin vain. mutta halusin jäädä koska ymmärsin että he halusivat vain hyvää ja olo oli aivan kauhea enkä olisi pärjännyt yksin ulkomaailmassa. mutta en masennuksen vuoksi menisi pakko hoitoon, ellei olisi vaaraa satuttaa itseään.
koita jaksaa