Rapu, nouseva jousimies, laskeva vaaka, merkurius ja venus molemmat leijonassa ja mars vaa'assa. Huh huh ei ihme, että on välillä hankalaa olla itseni kanssa.
Minusta elämässä pitää olla menoa ja meininkiä, mahdollisuuksille on sanottava kyllä ja koskaan ei saa pysähtyä. Minulta ei kyllä onnistu mikään, mitä en oikeasti halua tehdä tai joka ei kiinnosta. Joko tulen palavasti tahdon jotain tai sitten ei yhtään mitään. Tunnen itseni aika valovoimaiseksi ihmiseksi. Olen aina porukan keulilla menossa eteenpäin ja saan myös paljon ihmisiä mukaani. Nahkarotsi päällä viiletän paikasta toiseen, mukanani joukko lähimpiä ystäviä ja mielummin puolituntia etuajassa kuin minuuttiakaan myöhässä. Nämä asiat varmaan viittaavat tuonne jousimieheen ja leijonaan.
Toisaalta on ihana vain kyhjätä kotosalla, siivoilla ja laittaa hyvää ruokaa. Käpertyä sohvannurkkaan ja olla ihan löltsimä löltsi oman lemmikin kanssa tai jonkun muun, jota saan lelliä. Eli on tuo rapukin tuolla.
Vaa'asta en osaa sanoa mitään. Isäni on horoskoopilta vaaka ja mielestäni hän on vähän tylsä, mutta kultainen ihminen. Sellainen pohdiskeleva ja tasainen höpsykkä. Tosin minulta menee hermo nopeasti ja joskus isän kanssa on todella raivostuttavaa olla. Mutta lepyn yhtä nopeasti kuin suutun. Muutenkin yhtä vuoristorataa kun aamulla vituttaa ja aamupalan jälkeen naurattaa niin julmetusti, naama peruslukemilla kohti päivän ohjelmaa ja kohta itkettää ja sitten naurattaa taas, kunnes kimpaannun ja tavarat lentelee pitkin seiniä.
Aikuistuminen oli ja on kaikista hankalinta, kun oli pidettävä kurissa nuo oikeat syvät tunteet. En osaa esittää mitään, mitä en ole. Siksi seesteisyys on hemmetin vaikeata tällä luonteella.
Kovan ravunkuoreni alla olen ihan vasta uunista tullut kanelipulla. Lämmin ja pehmeä. Sitä täytyy suojella, siksi varautuneisuuteni hellien tunteiden kanssa. Hämmennyn jos joku tunnustaa tykkäävänsä minusta tai rakastavansa minua.
Kaipaan vähän tutustumista uusissa tilanteissa ja viilipyttynä jään usein vähän laitamilta seuraamaan, mutta aika pian porukka huomaa ettei kaikki ole sitä, miltä näyttää. Moni kiusaaja sai nenilleen koulussa ja elämässä muutenkin, kun ensin hissukkana otin vastaan pahat sanat ja sitten täräytinkin päin naamaa sanallisesti ja kerran jopa fyysisesti. Joutuivat huomaamaan, että eivät onnistu pahoittamaan mieltäni. Tosin itkin pahoja sanoja sitten kotona myöhemmin...
Sellainen nyt heti-asenne on päällä tiettyjen asioiden kanssa ja vitkuttelu on vain turhauttavaa. Väitän vastaan usein ihan turhista asioista, joka varmasti ärsyttää muita, enkä osaa myöntää virheitäni. En suostu alistumaan. Vaikka olenkin rapu horoskoopiltani, niin minusta ei kyllä tule mitään kodinhengetärtä, joka pistää pöydän koreaksi miehen tullessa kotiin, ja imuroi sunnuntaisin. Sori, mutta nope, not my style.
Että sellainen tyyppi on tämä 19-vuotias ravutar.
Hauskaa olisi tietää millaisia te muut samoilla merkeillä varustetut olette.
Minusta elämässä pitää olla menoa ja meininkiä, mahdollisuuksille on sanottava kyllä ja koskaan ei saa pysähtyä. Minulta ei kyllä onnistu mikään, mitä en oikeasti halua tehdä tai joka ei kiinnosta. Joko tulen palavasti tahdon jotain tai sitten ei yhtään mitään. Tunnen itseni aika valovoimaiseksi ihmiseksi. Olen aina porukan keulilla menossa eteenpäin ja saan myös paljon ihmisiä mukaani. Nahkarotsi päällä viiletän paikasta toiseen, mukanani joukko lähimpiä ystäviä ja mielummin puolituntia etuajassa kuin minuuttiakaan myöhässä. Nämä asiat varmaan viittaavat tuonne jousimieheen ja leijonaan.
Toisaalta on ihana vain kyhjätä kotosalla, siivoilla ja laittaa hyvää ruokaa. Käpertyä sohvannurkkaan ja olla ihan löltsimä löltsi oman lemmikin kanssa tai jonkun muun, jota saan lelliä. Eli on tuo rapukin tuolla.
Vaa'asta en osaa sanoa mitään. Isäni on horoskoopilta vaaka ja mielestäni hän on vähän tylsä, mutta kultainen ihminen. Sellainen pohdiskeleva ja tasainen höpsykkä. Tosin minulta menee hermo nopeasti ja joskus isän kanssa on todella raivostuttavaa olla. Mutta lepyn yhtä nopeasti kuin suutun. Muutenkin yhtä vuoristorataa kun aamulla vituttaa ja aamupalan jälkeen naurattaa niin julmetusti, naama peruslukemilla kohti päivän ohjelmaa ja kohta itkettää ja sitten naurattaa taas, kunnes kimpaannun ja tavarat lentelee pitkin seiniä.
Aikuistuminen oli ja on kaikista hankalinta, kun oli pidettävä kurissa nuo oikeat syvät tunteet. En osaa esittää mitään, mitä en ole. Siksi seesteisyys on hemmetin vaikeata tällä luonteella.
Kovan ravunkuoreni alla olen ihan vasta uunista tullut kanelipulla. Lämmin ja pehmeä. Sitä täytyy suojella, siksi varautuneisuuteni hellien tunteiden kanssa. Hämmennyn jos joku tunnustaa tykkäävänsä minusta tai rakastavansa minua.
Kaipaan vähän tutustumista uusissa tilanteissa ja viilipyttynä jään usein vähän laitamilta seuraamaan, mutta aika pian porukka huomaa ettei kaikki ole sitä, miltä näyttää. Moni kiusaaja sai nenilleen koulussa ja elämässä muutenkin, kun ensin hissukkana otin vastaan pahat sanat ja sitten täräytinkin päin naamaa sanallisesti ja kerran jopa fyysisesti. Joutuivat huomaamaan, että eivät onnistu pahoittamaan mieltäni. Tosin itkin pahoja sanoja sitten kotona myöhemmin...
Sellainen nyt heti-asenne on päällä tiettyjen asioiden kanssa ja vitkuttelu on vain turhauttavaa. Väitän vastaan usein ihan turhista asioista, joka varmasti ärsyttää muita, enkä osaa myöntää virheitäni. En suostu alistumaan. Vaikka olenkin rapu horoskoopiltani, niin minusta ei kyllä tule mitään kodinhengetärtä, joka pistää pöydän koreaksi miehen tullessa kotiin, ja imuroi sunnuntaisin. Sori, mutta nope, not my style.
Että sellainen tyyppi on tämä 19-vuotias ravutar.
Hauskaa olisi tietää millaisia te muut samoilla merkeillä varustetut olette.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.