Savusaunassa syntyneitten suku,,,
sammumassa,
kiertokoululaisten jo sammunut-
heidän mukanaan kiireetön aika
jolloin leikattiin sirpillä viljaa
sidottiin käsin lyhteitä
käveltiin kirkkoon peninkuulumien takaa
ehdittiin nojata veräjään
kuunnella naapurin verkkaista puhetta
käydä sairasta oppimassa
pitää kädestä kuolevaa
sammumassa,
kiertokoululaisten jo sammunut-
heidän mukanaan kiireetön aika
jolloin leikattiin sirpillä viljaa
sidottiin käsin lyhteitä
käveltiin kirkkoon peninkuulumien takaa
ehdittiin nojata veräjään
kuunnella naapurin verkkaista puhetta
käydä sairasta oppimassa
pitää kädestä kuolevaa
Vastaukset 35
Vanhimmat
Ei mennyt aika enään palaa......
Mieki jo ehin kun ensimmäistä televiotsuunia pijin kuapissa piilossa päiväseltäin.
Itse istuin mietiskellen ihanaista Karjalaani
jossa elinajan vietit, talvenkymmentä kolme,
suven aikaa yhtä vaille kunnes minut uusiin maihin
jälleen uusiin kohtaloihin johdattivat uudet vaiheet.
Yli kaiken kauniin väikkeen väikkyy kaunis Karjalani
vedenvälke puitten takaa, suven valostuva aalto.
Liu un niin kuin lintu kauas
karjamaitten Karjalaani.
Joo. Minäkin istun ja muis, eikun maistelen karjalaa, 14. tölkki menossa. Ksrjala takaisin, vaikka tölkki kerrallaan!
Eiku niät Karhuu, sen olla pittää. Kun Karjalaan manöö.
Jo Karhuu ja nuutia, niillä on puhtaat kädet. ne on pesty savusaunassa
Mutta liekkö kiesuksen verellä. ?
Mie en pelloo noihen tölökkilöihen kans, mie en tuomihe sinnuu. Voi veikkonen miten meillä on syntilöitä joita tehhään närreen takana eli piilossa. Siun näkyvä synti ei ouk ainakkaan isompi kun meijjän salloomat synnit. Elä sie jiä niihen kiinni vaiikka varmasti tuomareitahi löyttyy...mue riiän. Sie muuten oot kanssahi pelastettu....isot sie. Nimittäin sittä aivan varmasti. Kristus sinut pelasti eikä kaikenmualuman tuomarit.
tarkoittanet Karjalalaisia!
Mievuaninjin? Mitä tarkoittannee? Kirijotukses haesee meleko laella siltä vanahalta kalakkunalta! Oon sua ettinyt kaekilta palstoelta enkä oo löytänyt. Akka sano, kun näki minun karijalaa ryystävän, että karijalasta tykkääville näöttää olevan oma lestatiolaesten palsta. Kurkidtin tänne, jotta oesko täälä muitaki syntisiä ja täällähän nää olitki! Sallaa emännältä tämän lykkäsin nytki. Jos soppii, niin pallaellaan, voetas sitte niistäki uskon asijoesta poridta ku sulla näöttää niihin olevan kaepuuta.
"TÖPSÄVÄLÄINEN "
-
KUN PRESIDENTTI SINFUHUD ,NO MITEN SE MENI ,, OLI AMPUMASSA HÄN HUJUTTI HITAASTI ASETTA PUOLELLTA TOISELLE , JOKU SANOO ETTÄ SINUN ASE HEILUU ..
NIIN MINÄ OLEN TARKOITTANUT , KUNHAN OIKEALLA HETKELLÄ LAAKASEN
SE ON KYNPISSÄ ... . . .#
-
SINUN KARJALAN TUHO ON VÄHÄN SAMANLAINEN KUN OIKEALLA HETKELL Ä
PYYDÄT JUOMISTA ANTEEKSI , SE ON SIIN Ä, SINULLE SAARNATAAN SE, JA OLET
PUHDAS JOLLET ENÄÄ HUOJATELE ...
-
EN PAREMMIN SANO-
-
Elä laakase vielä, sano savolaistyttö, naatitaan.
Teuta hyvä! Emminä huoju ollenkaamku oon juonu vaan sitä sammaa kalijaa ku sinäki, sitä kaks pilikku kaks rosenttista. Päätalon Riituvaenaaki sano, että persieenseen ne senvartaset rosentit mennee, eivät päähän ennätä. Jos tätä anteeksi pittää pyytään niin ei muuta kun anteeksi! Synnit ja tossut. Siinäpä Riitun sanonta, jota nääkään et ossaa selevittää tai sen alakuperrää. Jos tiijät, harkitten vakavasti liittymistä esikoesiis. Siihen äryyhyn.
"+TÖSÄVÄLÄINEN++"
Anoppi ja vävy sekä lankomeies olivat kalassa ja annoppi jostain syystä putosi yli laidan ja upposi syvälle pohjaan. Vävy hetken kuluttua sai sanotuksi nyt ei kyllä naarata yhtään.
Kuule kuoma , se oli siellä Jokijärvelä ,missä se huiltu Jakki oli se
Taisi olla Riitun veli , koska se oli ,Kallen eno. ,siell äoli känyt , se
Johan Takkinen tammikuussa 1892 koska olivat tulleet Matoniemen
kanssa idästä , kuusamon ,jokijärven , kemijärven kautta sodankylään
ja kittilään . . . en paremmin sano ,olet nyt lunastus velvollinen siinen
ESIKOISET ry.,.terve tuloa vain , olisi kivä kun saisit muitakin siihen ,,
PORUKKAAN . . . "
Jätkä Karppinen kuoli Koitajoen savotalla. Piettiin hautajaiset ja Hattuvuaran akat veisavit virsiä. Karppinen oli ilonen mehtätyömies, Möhkön Jätkä totes hauvvalla...Ei nuo akat virsiä veissois jos Karppinen eläs.
Jo Karjalan kumbuzil puut kukihtah,
Jo Karjalan koivikot tuuhetuvah,
Kägöi kuldane kukkuu, on mua lumetoin,
vie sinne mun kaibovi pohjatoin.
Mie tunnen siun vuarois ja kaik mäjet nuo,
da kaiskinna kait o jo Karjalan mua.
Da synkis da sankios nois salomais,
Ken salmiloin suis nyt soivella sais.
Mukavan tuntuista.
Mie laitoin Uhtuan murteella kaks värssyä.
ei sovi suomalaisen suuhun tuolalinen kuihkiminen .
Kyllä tuo siunkin suuhu sopppii ku uoot kuihkimatta.
sopii sopii , hienoa kun vähän perinteitä vaalitan ,, uhtua taisi
olla pysty lianilla ,israelista pohjoiseen, ihan just, siitä piti vielä
poiketa vasemmalle että tuli karjalaan, ja oikeitten immeisten,
maahan .. ja siitä länteen ja rapakon yli sveamamman maahan,
-
johon tuli saksan voittoisuus ja tanskan kurkunpää äänne niin
maan perusteellisesti kuitenkin, siitä tuli SAKSAN SAVO- MURRE .
ELI RUOTSI. Muut jäi tänne Häme , V:Soumi. murteena. Ja uusimaa.
ja laulava forssan seudun murre. ...
-
--
Vanhoissa lauluissa leppeästi heiluvat tuomentertut ja kevään onnesta kukkuvat käet
suomalaisessa suviyössä
- minä joskus törmäsin kummaan asiaan tuolla nettiä selatessa ja iäkkäiden äitini ja sisarensa , jäähyväisreissulla kukkia laskiessa joskus vuosia sitten
- nuorena30-v menehtyneeen äidinäitini, v 1904 - 34 haudalla
- vapaa-ajattelijain syntyhistoriikki sivustoilla edelleenkin elävän ja kansainvälisiä
kulttuuri- ja autobisneksiä pyörittävän korufirmojakaan unohtamatta
- aattelin että vautsivau isomummu - paljon on meiltäkin vaadittu kuin muiltakin sukupolvilta sitkeähenkisyyttä saralla kuin saralla - tällä hetkellä toimijana olisitte maan todellista vanhusväestöä, ikänne 118v - jos todella eläisitte.
Elätte vahvasti kuitenkin muistoina sisarenne kertomina lapsuusajan kertomuksina
rankanrajuista ajoista ensimmäisen maailmansodan aikoina
- pieni Edla-tyttö, Antrean kansanparannuskoulun oppilas.
Olikohan painovirhepaholainen tai mun ymmärryksessä jotain vajausta aikajanalle asettelussa - vain henki se eläväksi ihmisetkin tekee
- kuolleisiin luihinkin elämää luomalla - tai todellisena ristinvoittona ylösnousemuksen ihmeenä
- tai kuin maailman tarinoina hengen vapautena
- tosiuskona unessa
- liikkua ja elää vaikka veteen piirrettynä viivana myrskyävällä lahden selällä
- kantaa kotiin saakka
- kevyt kallis taakka
- lapsi Karjalan laulumailta.
Sullahan ihan selväsi hurttaa. Enkä tarkoita Simoa enkä koiraa.
Niin se olisi 2016-1904 =112. mutta kunnioitettav aikä' sekin olisi.
minun äiti...2016-1922.= 94. mutta kuoli jo 1958. eli 6 vuotta kauemin
kuin sinun mummo , 36.v.10kk n.
Kaikki sun kädessäs on
kohtalot kansan ja maan,
jos emme milloinkaan
palata isien maahan
rannoille Laatokan saa ,
nöyriksi mielet tee
katkeruus kitke meistä.
Kiitosta laulumme soikoon
että me kerran saimme
kauniin Karjalan maan.
Niin saimme ja ryssä vei siitä suurimman osan..
Muistan aina kun muamoni laittoi kualikiäryleitä
Joka ,on savoksi kuolin - nuottia ...
-
Kankailla Kannaksen taistelu riehui,
lieskat ne taivaalle vaskensa valoi.
Vanha ja valkea kaupunki paloi.
Uhmaten, uljaana lippumme liuhui.
Rauha! On laskettu linnassa viiri.
Söi sitä sauhu ja löi sitä luoti, uljainta
verta sen juurella vuoti,
hangelle harveni sankaripiiri.
Erittäin koskettava ja kaunis!
Karjalamme, Karjalamme,
kohtalomme kunne vie,
kulumatta sielussamme
kultakuvas aina lie.
Mie laitoin teille värssyn, jotenka lopettakkee
tuo jonninjoutava kiistely.
Kristus on pelastus, lopettakkee riitely.
Mie kohta sanon ..merkillinen....ja ruppeen
toillaannii kohta teitä ojentelemmaan.
Tuntuu kuin olis kahurinteen valde asialla, olisiko, ?
teuta.
-
HÄN YSTÄVÄKÖ ON VAI VIHAMIES ,
TUOITA ÄLÄ KYSY, EI SE PALJON PAINA
VAAN KYSY , LIEKEHTIIKÖ RINNAN LIES ,
VUOKS SEN, MITÄ ELO PARHAINT ANTAA TIES,
VUOKS SUUREN ,JALON- SEN , MI PYSYY AINA.
.......................................................................KARLE KUSTAA MANNERHEIM.