Mulla on outo ongelma. En tiedä ketään joka kärsisi samanlaisesta. Olen koittanut puhua tästä lääkärille, mutta se ei ymmärtänyt koko asiaa vaan kirjoitti lähetteen psykiatrille. En mennyt sinne, koska ei mun päässäni ole mitään vikaa. Ainakaan vielä. Tulevaisuudesta en tiedä, koska tällä menolla tulen hulluksi tuon vasemman miestissini kanssa, joka ei muuta tee kuin itkee kovaan ääneen yksinäisyyttään menetettyään kumppaninsa. Rintasyöpäni oli nimittäin edennyt niin pitkälle, että oikea miestissini oli pakko leikata pois. Miten voisin lohduttaa jäljelle jäänyttä miestissiäni yksinäisyyden keskellä? En kestä enää katsoa kuinka se kärsii.
Outo ongelmani, auttakaa :(
Hankalaaa
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
repesin XD
Yksinäisyyden keskellä?
Ei kai sulta pallejakin ole viety?