Mitähän lauantaihin kuuluu?

Sisälläni on monenlaisia tuntemuksia. Päällimmäisenä tämä tilanne johon ei taida koskaan tulla selvyyttä.

Yksi olen niin kuin aina. Mietin, milloin tapan itteni... En jaksa yksinäisyyttä enää. Kukaan ei välitä. Kaikki hylkää, vanhemmat, sisarukset, kaverit, se josta välitin.

Nyt mies. Olen hyvällä tavalla rauhallinen.

Ajattelen häntä ja mietin, että en ansaitse häntä elämääni ja samalla pelkään, että menetän hänet, rakkaimman ystäväni.

mutta onneksi ei kukaan ole näkemässä tai kuulemassa ;).
Ihan mukavasti muuten vaan menee, tasalaatuisen vaisusti, mutta niitä huippuhetkiä odotan.

Ja me varmaan tunnetaan toisemme?

Tylsää, ainakin nyt.
Sinun kans ei ole ikinä tylsää

Olen hieman hermostunut. En vastannut edelliseen viestiisi, vaikka kaipaan sinua kovasti.

Sisälläni on riistiriitaisia tunteita. Ikävää, mustasukkaisuutta, loukkaantumista, intohimoa, lämpöä.

Olet vallannut mieleni täysin.

Vähän villi ja vähän rauhallinen
Ajatukset harhailee...lauantai....no tiedätte
Ulkona kylmä...sauna odottaa...rauhallisuutta(*_*)💋

Tällä hetkellä olo on melko seesteinen. Oli kiva, kun lähentyi minua jälleen tietyllä tapaa. Oli hauskaakin, vaikka vähän muuta sanoinkin. Hän on yllättänyt minut sillä ymmärryksen laajuudella ja huumorilla jälleen. Tällaisia tuntemuksia näin illalla. Lisäksi tajusin, että hän taitaa tunnistaa minut pommin varmasti.

Rauhallinen ja tasaisempi kuin viime kuukausina. Olin ymmärtänyt asiat eikä sen suhteen tullut yllätyksiä.