Halonen tunnistaa Clintonin paineet: "Nainen ei ole koskaan sopivan kaunis eikä voimakas"
Maailman vaikutusvaltaisimpaan tehtävään, Yhdysvaltain presidentiksi voi nousta ensimmäistä kertaa nainen. Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen tietää, millaista on olla joidenkin mielestä liian korkealle päässyt nainen.
USA:n vaalit
http://yle.fi/uutiset/3-9224899
2921
Jaa artikkeli Twitterissä
Yhdysvaltain presidenttiehdokas rehentelee voivansa kouria naisia haaroista ja yrittää kuitata sanotun poikien pukuhuonepuheiksi.
Tämä kaikki siis vuonna 2016. Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen huokaa Helsingin Hakaniemen toimistossaan syvään.
Halosen mukaan asiassa on hyväkin puoli: se, että republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin kommentti paljastaa todellisuuden.
– Se puhdistaa ilmaa, että näin sitä ajatellaan. Eikä se ole pelkkä Trump, joka näin ajattelee, vaan hänellä on iso joukko kannattajia. Ei tällainen ajattelu ole kuollut.
"Tällaisessa ajattelussa" naisen paikka ei ole valtion johdossa. Tällaisessa ajattelussa nainen on heikompi astia, katseiden kohde, jonka perinteistä pelikenttää ovat koti ja lasten kasvatus, niiden ulkopuolella joutuu todistelemaan osaamistaan.
Trumpin tukijoukoissa on nähty ja kuultu seksistisiä, suorastaan naisvihamielisiä kannanottoja. Huorittelua pahempaa on huomaamattomampi naisen vähättely, tekemisten määrittely sukupuolen kautta.
Halonen muistaa hyvin, millaisiin asenteisiin hän Suomessa törmäsi pyrkiessään ja päästessään presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 2000.
Minäkin muistan. Tutkin Tampereen yliopiston graduuni eri tv-kanavien presidentinvaaliuutisointia. Yksi havainnoista oli, että TV-kameroiden edessä Haloselta kysyttiin toistuvasti kuinka hän jaksaa kiivastahtista kampanjointia. Kilpakumppani Esko Ahon jaksamista ei samalla tavalla kyseenalaistettu.
Kuusitoista vuotta on kulunut, mutta yhä naisehdokkaan jaksamisesta ollaan huolissaan. Kun demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton sairastui kesken kampanjan keuhkokuumeeseen, vastapuoli piti tätä todisteena, etteivät Clintonin energia ja voimat riitä presidentintehtävään.
Halonen sanoo tuntevansa suurta sympatiaa Clintonia kohtaan, ja miksei tuntisi, lasikaton rikkojat kun näyttävät joutuvan taistelemaan samanlaisia stereotypioita vastaan molemmin puolin Atlanttia.
Yhdysvaltain Suomen suurlähetystössä koolla suomalaisia vaikuttajanaisia USA:n presidentin puolison Hillary Clintonin vierailun yhteydessä 10. heinäkuuta 1996. Kuvassa vasemmalle eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen, Hillary Clinton, suurlähettilään puoliso Ruth Goldway, ulkoministeri Tarja Halonen ja suurlähettiläs Derek Shearer.
Hillary Clinton tapasi suomalaisia vaikuttajanaisia, muun muassa ulkoministeri Tarja Halosen, vieraillessaan Suomessa presidentin puolisona heinäkuussa 1996. Tapaamista Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä emännöi silloisen Suomen-suurlähettilään puoliso Ruth Goldway.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
"Ei ole oikeankokoista laukkua kunniakomppanian tarkastamiseen"
Tarja Halonen nousi presidentiksi EU-puheenjohtajakauden kiireisestä ulkoministerin tehtävästä. Takataskussa oli pitkä poliittinen ura ministeripesteineen ja juristin koulutus.
Mutta sen sijaan, että olisi kiitelty asiaosaamista, alkoikin ulkomuotoon keskittyvä arvostelu. Halonen muistaa hyvin, millainen kohu nousi ensimmäisellä valtiovierailulla Ruotsiin hänen käsilaukustaan, tuosta kuuluisasta "Muumimamman laukusta".
– Naistenlehdellä oli suuri huoli, onko käsilaukkuni oikeankokoinen ja onko minulla oikeanlaiset neuvojat vaatteissa. Opin hyvin äkkiä, ettei oikeankokoista laukkua kunniakomppanian tarkistamiseen ole olemassakaan. Laukku on paras antaa kokonaan pois.
Halonen sanoo suhtautuvansa vaatekritiikkiin nykyään huumorilla. Hän kuitenkin myöntää, ettei arvostelu aina tuntunut mukavalta.
– Vaatteiden arvostelu on vain hienovaraisempi tapa pistää purkkiin, Halonen hymähtää.
Maailman vaikutusvaltaisimpaan tehtävään, Yhdysvaltain presidentiksi voi nousta ensimmäistä kertaa nainen. Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen tietää, millaista on olla joidenkin mielestä liian korkealle päässyt nainen.
USA:n vaalit
http://yle.fi/uutiset/3-9224899
2921
Jaa artikkeli Twitterissä
Yhdysvaltain presidenttiehdokas rehentelee voivansa kouria naisia haaroista ja yrittää kuitata sanotun poikien pukuhuonepuheiksi.
Tämä kaikki siis vuonna 2016. Suomen ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen huokaa Helsingin Hakaniemen toimistossaan syvään.
Halosen mukaan asiassa on hyväkin puoli: se, että republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin kommentti paljastaa todellisuuden.
– Se puhdistaa ilmaa, että näin sitä ajatellaan. Eikä se ole pelkkä Trump, joka näin ajattelee, vaan hänellä on iso joukko kannattajia. Ei tällainen ajattelu ole kuollut.
"Tällaisessa ajattelussa" naisen paikka ei ole valtion johdossa. Tällaisessa ajattelussa nainen on heikompi astia, katseiden kohde, jonka perinteistä pelikenttää ovat koti ja lasten kasvatus, niiden ulkopuolella joutuu todistelemaan osaamistaan.
Trumpin tukijoukoissa on nähty ja kuultu seksistisiä, suorastaan naisvihamielisiä kannanottoja. Huorittelua pahempaa on huomaamattomampi naisen vähättely, tekemisten määrittely sukupuolen kautta.
Halonen muistaa hyvin, millaisiin asenteisiin hän Suomessa törmäsi pyrkiessään ja päästessään presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 2000.
Minäkin muistan. Tutkin Tampereen yliopiston graduuni eri tv-kanavien presidentinvaaliuutisointia. Yksi havainnoista oli, että TV-kameroiden edessä Haloselta kysyttiin toistuvasti kuinka hän jaksaa kiivastahtista kampanjointia. Kilpakumppani Esko Ahon jaksamista ei samalla tavalla kyseenalaistettu.
Kuusitoista vuotta on kulunut, mutta yhä naisehdokkaan jaksamisesta ollaan huolissaan. Kun demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton sairastui kesken kampanjan keuhkokuumeeseen, vastapuoli piti tätä todisteena, etteivät Clintonin energia ja voimat riitä presidentintehtävään.
Halonen sanoo tuntevansa suurta sympatiaa Clintonia kohtaan, ja miksei tuntisi, lasikaton rikkojat kun näyttävät joutuvan taistelemaan samanlaisia stereotypioita vastaan molemmin puolin Atlanttia.
Yhdysvaltain Suomen suurlähetystössä koolla suomalaisia vaikuttajanaisia USA:n presidentin puolison Hillary Clintonin vierailun yhteydessä 10. heinäkuuta 1996. Kuvassa vasemmalle eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen, Hillary Clinton, suurlähettilään puoliso Ruth Goldway, ulkoministeri Tarja Halonen ja suurlähettiläs Derek Shearer.
Hillary Clinton tapasi suomalaisia vaikuttajanaisia, muun muassa ulkoministeri Tarja Halosen, vieraillessaan Suomessa presidentin puolisona heinäkuussa 1996. Tapaamista Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä emännöi silloisen Suomen-suurlähettilään puoliso Ruth Goldway.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
"Ei ole oikeankokoista laukkua kunniakomppanian tarkastamiseen"
Tarja Halonen nousi presidentiksi EU-puheenjohtajakauden kiireisestä ulkoministerin tehtävästä. Takataskussa oli pitkä poliittinen ura ministeripesteineen ja juristin koulutus.
Mutta sen sijaan, että olisi kiitelty asiaosaamista, alkoikin ulkomuotoon keskittyvä arvostelu. Halonen muistaa hyvin, millainen kohu nousi ensimmäisellä valtiovierailulla Ruotsiin hänen käsilaukustaan, tuosta kuuluisasta "Muumimamman laukusta".
– Naistenlehdellä oli suuri huoli, onko käsilaukkuni oikeankokoinen ja onko minulla oikeanlaiset neuvojat vaatteissa. Opin hyvin äkkiä, ettei oikeankokoista laukkua kunniakomppanian tarkistamiseen ole olemassakaan. Laukku on paras antaa kokonaan pois.
Halonen sanoo suhtautuvansa vaatekritiikkiin nykyään huumorilla. Hän kuitenkin myöntää, ettei arvostelu aina tuntunut mukavalta.
– Vaatteiden arvostelu on vain hienovaraisempi tapa pistää purkkiin, Halonen hymähtää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.