Paskakokkareet! Työnhakijoita joka hommaan satoja! Vain palkanmaksu halukkuutta ei ole!
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli vähennetty väkeä. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ketään.
Sama tilanne toistuu myös yksityisellä sektorilla. Irtisanomisuutiset ovat menneenä talvena olleet liki jokapäiväisiä.
600 hakemusta, työnhaun Suomen mestarit
Professori Juha Hakala Jyväskylän yliopistosta on tehnyt pitkään töitä valmistumisvaiheessa olevien yliopistonuorten kanssa. Entinen Maisterihautomon vetäjä on huolissaan siitä, että akateemisten nuorten työnhaku on muuttumassa kokopäivätyöksi itsessään ja siitä, miten jatkuva torjutuksi tuleminen työelämän lähtömetreillä vaikuttaa nuoriin aikuisiin.
”Mitä me hukkaamme, ellemme saa tätä koulutettua joukkoa työelämään mukaan? Mikä tuo kysymys on yhteiskunnallisesti, mikä yksilön itsensä näkökulmasta?” Hakala kysyy blogissaan.
Hänen mukaansa kyvykkäiden nuorten aikuisten joukossa on valtava lahjakkuusreservi: he on muodollisesti ”kelpoisia”, mutta heiltä puuttuu työelämän vaatima kokemus ja kova pinta. Eikä kokemusta ja pintaa synny, jos jatkuvasti tulee työnhaussa torjutuksi.
Moni akateeminen tekee hartiavoimin töitä voidakseen rakentaa tulevaisuuttaan. Hakala kertoo Maisterihautomonsa tuoreesta maisterista, joka lähetti 600 hakemusta. 600 hakemuksesta kymmenkunta poiki kutsun haastatteluun, psykologisiin testeihin, kielitesteihin, terveystarkastukseen. Lopputuloksena aina pääsy kahden tai kolmen parhaan joukkoon, mutta ei valituksi tuleminen.
”Kyllä siinä lahjakkaankin ihmisen usko loistavaan tulevaisuuteen horjuu. Kuka jaksaa kerta toisensa jälkeen koota itsensä uuteen työnhakuun? Kun jokaisen ’valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun’ -kirjeen jälkeen pitää virittää toivo uudelleen”, Hakala muotoilee.
Akavan tilaston mukaan myös työttömiä tohtoreita on työttömänä yli tuhat. Hakala pitää tätä yhteiskunnan kannalta valtavana hukkaresurssina.
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli vähennetty väkeä. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ketään.
Sama tilanne toistuu myös yksityisellä sektorilla. Irtisanomisuutiset ovat menneenä talvena olleet liki jokapäiväisiä.
600 hakemusta, työnhaun Suomen mestarit
Professori Juha Hakala Jyväskylän yliopistosta on tehnyt pitkään töitä valmistumisvaiheessa olevien yliopistonuorten kanssa. Entinen Maisterihautomon vetäjä on huolissaan siitä, että akateemisten nuorten työnhaku on muuttumassa kokopäivätyöksi itsessään ja siitä, miten jatkuva torjutuksi tuleminen työelämän lähtömetreillä vaikuttaa nuoriin aikuisiin.
”Mitä me hukkaamme, ellemme saa tätä koulutettua joukkoa työelämään mukaan? Mikä tuo kysymys on yhteiskunnallisesti, mikä yksilön itsensä näkökulmasta?” Hakala kysyy blogissaan.
Hänen mukaansa kyvykkäiden nuorten aikuisten joukossa on valtava lahjakkuusreservi: he on muodollisesti ”kelpoisia”, mutta heiltä puuttuu työelämän vaatima kokemus ja kova pinta. Eikä kokemusta ja pintaa synny, jos jatkuvasti tulee työnhaussa torjutuksi.
Moni akateeminen tekee hartiavoimin töitä voidakseen rakentaa tulevaisuuttaan. Hakala kertoo Maisterihautomonsa tuoreesta maisterista, joka lähetti 600 hakemusta. 600 hakemuksesta kymmenkunta poiki kutsun haastatteluun, psykologisiin testeihin, kielitesteihin, terveystarkastukseen. Lopputuloksena aina pääsy kahden tai kolmen parhaan joukkoon, mutta ei valituksi tuleminen.
”Kyllä siinä lahjakkaankin ihmisen usko loistavaan tulevaisuuteen horjuu. Kuka jaksaa kerta toisensa jälkeen koota itsensä uuteen työnhakuun? Kun jokaisen ’valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun’ -kirjeen jälkeen pitää virittää toivo uudelleen”, Hakala muotoilee.
Akavan tilaston mukaan myös työttömiä tohtoreita on työttömänä yli tuhat. Hakala pitää tätä yhteiskunnan kannalta valtavana hukkaresurssina.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vastavalmistuneiden+korkeakoulutettujen+työttömyys+on+laskenut+-6,5+%+edelliseen+vuoteen+verrattuna+(elokuu+2015+-+elokuu+2016.+Korkeakoulutettujen+työttömyysaste+on+noussut,+mutta+ei+suinkaan+25+prosenttia,+vaan+2,1+prosenttia.+http://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/tyottomyystilastot/1._korkeasti_koulutettujen_tyottomyys