Mua on kiusattu jo ala-asteella noin 2-3 luokalla, mutta en siihen suurimmaksi osaksi halunnut apua. (ei ollu mitään hirveen vakavempaa). 4 luokalla mua kiusattii jo enemmän ja nimiteltiin ja se alko jo ärsyttää enemmän. Koitin ajatella positiivisesti, että onhan mulla tosi monta ystävää joten ei mul oo hätää. :) Noh mun vanhempien välit ei oikee ollu mitkää parhaat ja ne riiteli tosi usein... juuri viidennden luokan alussa muutimme läheiseen kylään vanhasta kodista. Sillo kaikki paska vasta alkoki. Vanhemmat eros heti siihe muuton päälle. Siinhä oli kiva ku joutu kans ettii uudet ystävät... löysin sielt pari kaverii ja olihan ne kivoja sen vuoden verran kunnes nimittely taas alko. Oli kaiken laist nimee keksitty ja muuta syrjintää. No mulha oli iha paska itsetunto kiusaamisen takii ja en ees enää ollu nii rohkee. Kun pääsin yläasteelle aattelin ku kaikki kivat kaverit tulee siit lähesest kyläst. (Koska se oli lähin yläaste) Noh mites kävikää... missäs ne kivat kaverit oli. Vittu mua alko ärsyttää siin vaihees ku kuulin mitä kaikkee must oli puhuttu mun seläntakana. Kaikki oli oppinu vihaa mua jonku vitun juorujen takii... aluks en uskonu niit, mutta onha se iha kiva ku yhet juntit puhu must jotai ja ne ei huomannu et olin niitte vieres... No joo.. sitte 8 luokka eli nykyne luokka. Mua ei enne kiinnostanu koulu millää lailla, mutta sitte tajusin et kanttis pikkase kiinnostaa... mua häiritää nykyää ku kerranki koitan opiskella. Koulu menee ihä perseellee täl hetkel. Oon joo käyny ala-asteel kuraattoril sekä yläasteel,mutta ei oo auttanu... Mun rohkeus ilmasta omii mielipiteit nollast viitee on varmaa se yks ja puol. Tykkään yhest tytöstki jonka kaa ollaa aik hyvii kavereitki, mutta hei... mites mä uskaltaisin mennä kertoo tunteist ku mua on kiusattu ni en luota itteeni enää.
Mul on tosi tosi paljon juttui mitä puuttuu tost mun seikkailun välist.. en viitti pistää enempää tekstii ku ei tätä varmaa kukaa ees lue... :D
Mutta jos jollai sattuis olla mitää niksei saada kouluun motivaatioo tai vahvistamal itsetuntoo ni ois kiva tietää... itsetunto tälhetkel iha mais.
Mul on tosi tosi paljon juttui mitä puuttuu tost mun seikkailun välist.. en viitti pistää enempää tekstii ku ei tätä varmaa kukaa ees lue... :D
Mutta jos jollai sattuis olla mitää niksei saada kouluun motivaatioo tai vahvistamal itsetuntoo ni ois kiva tietää... itsetunto tälhetkel iha mais.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Maailma on valitettavasti täynnä juoruilua, koulun jälkeen se vaan siirtyy harrastuspiireihin, työpaikoille, illanistujaisiin jne. Koeta vaan olla välittämättä siitä.
Mutta hei, sait aikaiseksi asiallisen pitkän tekstin suomikaksneloseen, se ei onnistu kaikilta aikuisiltakaan. :)
Koulumotivaatioon en osaa sanoa muuta kuin että koeta vaan aina pitää mielessä tämä: Se, miten käyt koulusi, saattaa vaikuttaa tulevaisuuteesi ratkaisevalla tavalla. Koeta löytää ne sinua kiinnostavat asiat sieltä oppitunneilta.
Mistä asioista tykkäät vapaa-aikana? Harrastatko mitään tai tykkäisitkö harrastaa jotain uutta? Voisiko näistä ympyröistä löytyä uusia kavereita? Samanhenkiset ja samoista asioista kiinnostuneet ihmiset voisivat tukea ihan huomaamatta itsetuntoasi.
Olen aivan varma siitä, että olet monissa asioissa hyvä. Mikä tärkeintä, osaat olla asiallinen ja pyytää myös apua, jos tilanne sitä vaatii. Ja avun pyytäminen tuntuu olevan yksi niistä ihmiselämän vaikeimmista asioista.
Sun pitää vaan luottaa itsees niin onnistut kyllä,keskity koluaineisiin tee päämääriä ja palkitse myös itsesi saavutuksista.Sä pääset vielä pitkälle eikä ne sun luokan idioottijuorukerholaiset taida muuta kuin polkea paikoillaan vailla suuntaa.Hanki harrastus ainakin.Muista itseään saa ja pitää puolustaa.Tsemppiä!