Miksi olet

En ole, olen vain surullinen jos toinen aiheuttaa sellaista mikä voisi aiheuttaa mustasukkaisuutta jossain toisessa..
Ei kuitenkaan minussa..
Minä jätän sellaiset jotka aiheuttaa ikävää tunnetta.

menettämisen pelko. Ei halua jäädä yksin.

Valkoiset likaantuu nopeammin.

Luultavasti siksi, että olen rakastunut nyt siihen naiseen! Kuuluu ilmeisesti tunteiden
kirjoon nää kaikki...

Lenitan opit meni päähän nuorelle miehelle.

Koska aivoni pystyvät käsittelemään ilmeisesti vain yhtä tunnetta kerrallaan. Ensin ajattelen sitä miten ihana hän on (ja olen ihastunut), kunnes muistan että hänellä on vaimo ja perhe, enkä merkitse hänelle yhtään mitään (ja olen mustasukkainen).

tiedätkö kato, tänne palstalle ei viitti kertoa mitään. Joten sulle jää nyt epäselväksi että olenko mustasukkainen vai pettynyt vai epätietoinen vai hölmö vai en mitään noista.

Minä en pidä mustasukkaisista ihmisistä. Heistä tulee epämiellyttäviä, väkivaltaisia, ahdistavia ja jäisen pelottavia. Mustasukkainen ihminen on luotaan pois työntävä.

Itse en tunne edes suhteessa kovin helposti mustasukkaisuutta. Suhteissa mieheni ovat aina olleet ne räiskähtelemmät ja vaativammat natsi-tiukkikset tällä osa-alueella.

Esim. suhteissani miehet eivät ole sallineet minulle miespuolisia ystäviä ollenkaan.
Baareihin ei ollut asiaa. Toisinaan jopa sisaruksilleni antamani huomio aiheutti mustasukkaisia mökötyksiä jopa siinä exässä jota en koskaan pitänyt mitenkään sairaalloisen mustasukkaisena.

Raskaimpia riitoja on mustasukkaisuusperäiset riidat. Olenkin erittäin allerginen sellaisille riidoille ja hermostun heti.

Minä saan osakseni niitä paljon sinkkunakin. Miehet flippaa kun minua ei saa taivutettua suhteeseen ja minä vaan biletän ja sinkkuilen. Minua revitään kädestä, retuutetaan ja huudetaan, haukutaan. Vaaditaan, käsketään ja minäpä se vaan näytän ns. keskaria nille sillä sinkkuahan ei määräile kukaan, Eikä tee sen vertaakaan mieli edes suhteeseen kun se jäkätys muistuttaa suhteen miinuspuolista ja saa inhonsekaisia tunteita aikaan ajatuksestakin PARISUHDE

Mustis hänestä. Miksi olisin. Mua vaan itkettää, että piti mennä ihastumaan. Ei mitään järkeä koko jutussa... Tunteet kulkee omia polkujaan näemmä...

En ole mustasukkainen. Jokaisella on oma elämä ja on hyväksyttävä itse itseään sellaisenan kun on, omien heikkouksien ja vahvuuksien kanssa. Ole rehellinen itsellesi. Jos et ole saamassa nyt mitä haluat, niin saat nyöhemmin sen mitä et voinut edes kuvitella . Elämä tasapainottaa hyvät ja huonot tapahtumat. Tämän kanssa on vaan opittaa elämään.

Ajattelen häntä ja tunnen vain lämpöä. En osaa olla mustasukkainen, ainakaan tällä tasolla. Joskus haluan unohtaa koko jutun, mutta kun ajattelen häntä niin aina vaan haluaisin lähelle. Henki on vahva. Niin vahva.