Viittks kertoo monta desibeliä LÄ 8,5 kw:n lämpöpumppu pitää? Aiemmissa keskusteluissa et ole kyennyt antamaan selvää kannanottoa LÄ:n äänekkyyteen. Selityksiä on kyllä kuultu.
Juha hei...
1234
433954
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Korvakuulolta hiljainen. Desipelit ei välttämättä kerro kaikkea, taajuus on tärkeämpi. Jos lämpöpumpulla on "huono" sijoituspaikka, kannattaa silloin laittaa Scroll-kompressori, joka on taajuudeltaan selkeästi pienempi ääninen kuin mäntä (samanhintaisia). Teidän viittaamassa C 8,5 kw scroll on vakio.
Myös kaikkiin muihin tyyppeihin (V, T, S ja P)
saatavana SCROLLILLA, riippuen laitteen sijoituspaikasta.
Miten tota taajuutta kuunellaa, jos ei ole desipelejä?
Kuten TM:n autotesteissäkin todetaan. Melua ei voi määritellä pelkästään sen voimakkuuden mukaan. Jos ääni on esim. matala hyrinä niin varmaankin se tuntuu miellyttävämmältä kuin kirskuva vikinä, vaikka äänet ovat yhtä voimakkaita.
74dB olen jostain lukenut. En tiedä pitääkö
paikkaansa mutta aika lähellä on (70-80dB).
Vaikka kuinka yrittää puristaa, ei pumppumyyjä myönnä tuotteensa olevan melukone.
Suora sähkö. Itse en ottanut jääkappia (koska meluaa), vaan pidän eväät maakuopassa. Lapsilta teippasin suut. Ihan hiljaista on...
Ei minun tiedossani ole mitään erityistä kerrottavaa, ainakaan omien asiakkaiden suhteen, ääniasiasta lähivuosien ajalta.
On parempi kertoa lämpöpumpun pitävän ääntä (merkistä riippumatta), tällöin Rakentajat ja Saneeraajat voivat jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa huomioida asiat ja jolloin He saavat siitä positiivisen yllätyksen.
Myös Te "hyvät" kilpailijat ansaitsette kiitoksen vuosia kestäneestä ja aktiivisesta tiedottamisesta, ehkä nykyisin sen aiheettomastakin esiin nostamisesta.
Te "hyvät" kilpailijat olette ehkä vielä vanhalla vuosituhannella ja jonka jälkeen jokaisen tuotteet on kokenut uudistuksia ja parannuksia.
Nykyisin Te "hyvät" kilpailijat voisitte jo miettiä uusia argumentteja ja jopa Teidän omista tuotteista.
Miksi joku ostais osateholaitteen?
Ps. Muuten viittaamanne (Lämpöässä C 8,5 kw) lämpöpumppu on osateholaitteeksi suunnitteltu, ruotsalaistyyppinen, pienemmällä varaajalla (223 litraa), ilman tulistusta, sopii 60 x 60 moduuliin, korvakuulolla hiljainen, ei kaksipiirishunttaus mahdollisuutta ym.
En ole halunnut ottaa sitä tuotevalikoimaani,
toisaalta jokainen Rakentaja tekee itselleen parhaan päätöksen ja sillekkin näkemykselle kyllä löytyy myyjiä.
Juha Kiitos! Kirjoitat asiaa.
Täysitehoinen on oikein.
Numeroita pöytään. Etkö osaa laskea?
Mitä vie täystehoinen nelihenkisen perheen lämpimän veden tuottamiseen?
Käyntiajat olisi kiva tietää. Lämmitys/ vesi.
Digitaalimittari varmaan kertoo nuo perusasiat ihan vain valikkoa selaamalla.
Voi vittu mikä pelle!
Juha! Olet täysin ylivoimainen jälleenmyyjä, samoin Lämpöässä.
Onko sulla fanituotteita. T-paitaa yms...
Juha on kovis, joka ei välitä siitä että näillä saiteilla ei saa markkinoida. Juhan pumput hakkaa kaikki kilpailijat vaikka ovat meluisia ja tilaa vieviä häkkyröitä. Ja kaikki tämä siksi koska Juhan pumput on täystehovehkeitä. Juha rock.
On erittäin hyvä jokaisen rakentajan perehtyä maalämpöön, koska hinta on viimeinen ja huonoin kriteeri. "Juha" on yksi maalämpöguru Suomessa, ei kai kukaan voi sitä kiistää.
"Juha" on kertonut vain omia näkemyksiään ja joita kukaan ei ole pystynyt huonoksi osoittamaan.
Johtopäätös: Joka menee vähänkin Hänen näkemyksiensä ulkopuolelle, ottaa ison riskin vuosikymmeniksi.
Lässän C- lämpöpumppu ei ole Lässän valmistama. Kyseinen malli on Benttone vai kirjoitetaanko se benettone nimeä kantava ruotsalainen lämpöpumppu joka on saanut vain eri värityksen kuoriinsa.
Lässärin omissa lämpöpumpuissa viimeisen viiden vuoden kehitystyö on ollut tasan nolla, vaikka muiden valmistajien lämpöpumpuissa on tapahtunut selkeitä harppauksia eteen päin tuotekehityksen ansioista.
Pystyttekö sanomaan mitä uutta Lässäri on tuonut markkinoille viimeisten vuosien aikana vaikka kylmätekniikka on kehittynyt tehokkaammaksi ja paremmaksi vuosi vuodelta? Väitän, ettette pysty tuomaan esille yhtään todellista kehitysaskelta?(paitsi C- mallin joka ei ole Lässärin)
Ei Lässärin kehitykseen (tuotekehitykeen) ole ollut mitään resurssejakaan. Pumppuja he valmistavat noin 300 kpl (max) / vuosi, joten kalliille ja pitkäkestoiselle kehitystyölle ei yksinkertaisesti ole resursseja. Muilla valmistajille valmistusmäärät liikkuvat merkistä riippuen useista tuhansista aina 30 000 kpl / vuosi. Se mahdollistaa jo todellisen tuotekehittelyn mikä näkyy pumppujen laadussa, lämpökertoimissa sekä eri pumppuvariaatioissa.
En todellakaan väitä, että Lässäri on "paskapumppu". Sitä se ei todellakaan ole! Valitsemalla Lässän tulette selviytymään lämmityskustannuksissa selkeästi edullisemmin kuin perinteisillä lämmitymuodoilla. Mutta kehittyneempiä ja nykyaikaisempiakin tuotteita on olemassa joilla lämpökertoimet ovat aivan jotain muuta, siis parempia, puumattakaan käyttökokemuksista, äänitasoista, automatiikoista, takuista ja koko kokonaisuudesta.
Kuvitellaan, että Lässä olisikin kuvitteellisesti paras lämppäri pohjolassa. Miksi kaikki muut ovat hylänneet aikoja sitten Lässän toimintatavan sekä idean ja mikseivät muut kulkisivat heidän vanavedessään yrittäen matkia toimintaa ja mitoitusta? Itse asiassa tapahtuu juuri päinvastoin.
Lässärin lämpöpumppu edustaa 5-10 vuotta sitten vallinnutta viimeistä tegnologiaa, joka tänä päivänä on vanhaa mutta kuitenkin toimivaa.
Suomalaisille on vain erittäin helppo myydä ja uskotella sitä, että kannattaa valita aina hieman suurempi kuin pienempi. Tämä koskee muutakin kuin pelkkää lämpöpumpun mitoitusta.
Kertokaapa minulle, kuinka mitoitatte asiakkaan toivomuksesta Lässärin esimerkiksi n. 95% energiapeitolle ja kuinka se toimii siinä? Väitän, että se ei onnistu, eli pumppu on mitoitettava 110 -? %:ski.
Olet oikeassa! Juha ja Lämpöässä on paras.
kirjoittelet täysin perustelemattomia juttuja lämpöpumpuista.
Ei kylmätekniikka kehity suurin harppauksin,koska kaikki laitevalmistajat käyttävät samoja osia pääasiassa. Ainoastaan massavalmistajilla on mahdollisuus käyttää nk. " tusinaosia" mikä aiheuttaakin sitten huolto-ongelmia, mitkä ratkaistaan vaihtamalla koko laitteisto tai sovittamalla yleisosia.
Lämpöpumpun säädön toimintaperiaatetta ei ole ymmäretty ollenkaan, eikä myöskään vajaa-tai täystehopumpun eroa tässä "KALLEN" pitkassä selostuksessa.
" Joka menee vähänkin Hänen näkemyksiensä ulkopuolelle, ottaa ison riskin vuosikymmeniksi"
Tuossa edellä viitataan Jumalaan.
"kirjoittelet täysin perustelemattomia juttuja lämpöpumpuista."
Mikäli kirjoittaisin perustelut A:sta Ö:n puhuttaisiin niin pitkästä kirjoituksesta, ettei sitä kukaan jaksaisi lukea. Kirjoitukseni oli tiivistelmä vain muutamasta asiasta.
Kyllä kylmätekniikka on kehittynyt paljon. Kyllä pyörä pyörii edelleenkin, sitä en väitä. Eri komponenteissa on tapahtunut huomattavaa edistystä, esimerkiksi lämmönvaitimissa ja varsinkin kompressoreissa. (en tarkoita mäntä / scroll- juttuja)
Jos jollakin uudella komponentillä päästää 14% parempaan hyötysuhteeseen niin pidän sitä kyllä merkittävänä kehityksenä.
Yritin alkuperäisessä kirjoituksessani tuoda sen seikan esille, että kaikki kehittyvät ja parantuvat koko ajan, niin myös lämpöpumput. Kun joskus on kekksitty scroll- kompressori niin kyllä sitä keksintöä on paranneltu ja kehitetty kaiken aikaa. Tämän seikan halusin tuoda kirjoituksessani esille, eli ei pidä jäädä tuleen makamaan !
mtz-kirjoittaja, joka vastasi minulle, edustaa sitä perinteistä valitettavaa ryhmää jotka eivät seuraa "päivän tapahtumia" vaan kuvittelevat kaiken vanhan olevan parasta eikä se siitä voi enää parantua millään tavoin.
Jos päätyisin 90% mitoitukseen (huipputeho 8 kW)lämpöpumppua valittaessa ja valitseisin Lässärin niin miten se tapahtuisi? Tällä palstalla on niin paljon kauppiaita, että kertokaa se minulle.
Väitän, että se on mahdotonta ! Pumppu on pakko mitoittaa yli! Harvoin pääsette 100% mitoitukselle vaan käytännössä liikutaan 100 -120% mitoituksessa, eikö vaan? Ei Ouman osaa heittää vastusta päälle muutoin kuin jos koko laitos on sökö?
Nämä kyseinalaistukseni tässä kirjoituksessa koski vain mitoitusta. Jatketaan muusta myöhemmin.
Viestissäsi oli ainakin yksi pieni virhe.
Ouman valikosta valitaan täysteho / osateho mitoitus.
Mikäli on valittu valikosta täystehomitoitus, sähkövastus on pelkästään varolaitteena. Tällöin kompressori, vaihtimet, pumput, varaaja tulistuksella ym. on vain vähän suurempia ja näin voidaan tuottaa kodinenergia (lämpö ja lämminkäyttövesi) mahdollisimman pienellä sähkönkulutuksella ja vuodesta toiseen (mahdollisimman pitkä laitteen fyysinenikä).
Suurempi kompressori ja vaihtimet kompensoidaan isommalla varaajalla ja jossa on tulistusominaisuus ja saadaan optimaalinen käyntijaksonpituus.
Lämpöässä mallit V-, T-, S- ja P-mallit.
Osatehomitoituksessa valitaan Oumanin valikosta osatehoinenmitoitus ja se mahdollistaa sähkövastuksen (ten) rinnankäytön kompressorin kanssa. (Lämpöässä mallit T- S ja P-mallit).
Lämpöässä C-malli on suunniteltu osateholaitteeksi ja sähkövastuksen rinnan käyttö on myös mahdollista.
Kysyit myös mitoitusta (huipputeho 8 kw) 90 %:n osatehomitoituksella Lämpöässä tuotteesta. Siinä voisit käyttää esimerkiksi Lämpöässä C 7 eli 7 kw:n lämpöpumppua (Jos huipputehossa oli mukana lämminkäyttövesi ja mahdollinen ilmanvaihdon vaatima energia).
Suosittelisin perehtymään Lämpöässä tuotteisiin, ennen kun lähtee arvostelemaan niiden ominaisuuksia.
Ps. Kaikkiin Lämpöässä tuotteisiin saatavana scroll-kompressori (ei kustannusvaikutusta).
Teoreettinen hyötysuhde (kylmäkerroin) on 6;n paikkeilla, mutta käytännössä 3 tai pienempi,20% menetetään kun luovutaan suorahöyrystimestä, mutta 14% parannusta ei hyötysuhteeseen saada millään uudella kompponentilla.Kylmätekniikka on hieman konsevatiivista syystä, että käyttöikävaatimus on pitkä ja käyttövarmuusvaatimus korkeaa tasoa.
Yrität leimata suomalaisia kylmäalan toimijoita ammattitaidottomiksi ja tietämättömiksi,mutta Suomen kylmätekniikan tutkimus on huippuluokkaa.
Päivän tapahtumien seuraamisesta sanoisin, että selvitä itsellesi lämpöpumpun toiminta, niin ymmärrät mikä ero on vajaa-ja täystehopumpuilla.
"Kylmä" tosiasia lämpöpumpputekniikassakin on että käyttötunnit ratkaisee.
Nimeä joitakin kylmätekniikan tutkimuksia ja perustele niiden huippuluokkaisuus. Voi olla että olen väärässä, mutta Suomen kokoisessa maassa en oikein usko kylmätekniikan huippukehittelyyn. Tai mikäli näin on niin miksei se näy tuotteissamme?
Seuraa esim. kompressoreissa tapahtuneita uudistuksia ja selvitä mikä niiden merkitys on ollut hyötysuhteisiin.
Kerrotko minulle mikä on vajaa- ja täystehopumppujen erot. Ko mitoituksen tiedän, mutten tota pumppujuttua.
jopa minä en voi kaikkea tietää :)
Kirjoitit:
Kylmä tosiasia lämpöpumpputekniikassakin on että käyttötunnit ratkaisee"
Onko sinusta käynnistyskerroilla mitään tekemistä kestävyyden kannalta (onko niitä 8000kpl vai 50000kpl)?
Hyvä että korjasit virheellisen tietoni. Hyvä ominaisuus.
Onko Juha siinä perää, Lässän C- malli on ruotsalaista alkuperää, kuten aiemmin olen kirjoittanut? Näin olen vaan saanut tietää.
"Onko sinusta käynnistyskerroilla mitään tekemistä kestävyyden kannalta (onko niitä 8000kpl vai 50000kpl)?"
samaa minä olen miettinyt onko mitään eroa käykö kompura 8000 tuntia vai 50000 tuntia?
Onko V-maali varustettu tulistuksella, entä voiko siinä käyttää sähkövastusta yhtä aikaa (osatehoisena) jos potku ei jostain syystä riittäisi...esim. talon myöhemmän laajentamisen yhteydessä.
Jukka H
Olet oikeassa! C-malli tehdään määrättyyn pisteeseen (osavalmistus) Ruotsissa.
On nykyisin normaalia luoda toimiva alihankintaverkosto ja nykyisin ei ole merkitystä missä tehtaassa tai maassa jokin osa-alue tehdään.
Esimerkiksi:
Akvaterm tekee tulistusvaraajat alihankinta Kokkolassa.
Fibox tekee sähkökeskukset Kiuruvedellä.
Ouman tekee ohjausautomatiikat Kempeleessä.
Rungot ja pellit tehdään useammassa tehtaassa, eri puolella Suomea.
Kaksoisvaippavaraajat tehdään Galvanoimis Oy:n tehtaalla Pirkkalassa.
Putkilinjat taitellaan eri puolella Suomea.
On todennäköistä, että Lämpöässä C-malli myös omaksuu lisää uusia (ja vanhoja) Suomalaisia innovaatioita, nykyisten erittäin hyvin toimivien ratkaisujen rinnalle.
Minä olen kuitenkin täystehoihminen ja jokainen Rakentaja / Remontoija tekee sen oman parhaan päätöksen, jos se PARAS päätös on osatehoinen löytyy myös niille näkemyksille myyjiä.
Porakaivon syvyyteen / keruuputken pituuteen ei ole eroa, valitaanko täysteho- vai osatehomitoitus. Kodin energiantarve määrää sen, ei mitoitus eikä merkki.
Valittu lattialämmitys maksaa saman verran.
Valittu lämmöntalteenottolaite maksaa saman verran, lämpöpumppumerkistä tai mitoituksesta riippumatta.
Onnea Teidän kodin HANKKELLE.
Kompressoritekniikassa viimeisin uutuus on hiilidioksiidillä toimiva Danffossin kompura ,mutta yleensä mäntäkoneissa kehitys on keskittynyt luotettavuuden parantamiseen lähinnä venttiilien osalta(discus),mutta"haitallista tilaa" kukaan ei ole onnistunut poistamaan. Ruuvi ja kierukka kompuroissa hinnat on laskeneet työstötekniikan kehittyessä.Niin ja kaikki koneikot valmistetaan ja suunnitellaan SFS-EN378-1... ohjeiden mukaan joten mitään suuria eroavaisuuksia eri pumpuissa ei ole,ja kaikkien komponenttien tehot mitataan saman stadartin mukaan ja ovat näinollen vaihtokelpoisia.
Mutu tuntumalta käynnistyksiä taataan komponenteille n. 100000kpl ja vuodessa tulee lämpöpumpulle suunnilleen 3000 starttia mikä ei lämpöiselle koneelle ole paljon.
Kylmätekniikan laporatorioita on suomessa muutamia ja ovat kansaivälisesti tunnettuja.
Kertokaa nyt joku teistä "viisaammista" kuinka usein lämpöpumpun pitää käynnistyä suhteessa johonkin käyntitunti määrään?Onko oikeasti tietoa asiasta?
Tämä on kysymys.Tätä ei ole suunnattu ketään vastaan.
Lämpöässä V-mallin VAROLAITTEENA olevaa sähkövastusta ei voi käyttää rinnan kompressorin kanssa (Prosessi ei salli Lämpöässä V-mallin kaksoisvaippavaraajassa sitä).
Sähkövastus on y.o varaajassa alapäässä ja kuumakaasu ajetaan ylhäältä -alaspäin, jolloin ei ole mitään mahdollisuutta käyttää vastusta yhtäaikaa kompressorin kanssa.
Toisaalta MIKSI sitä pitäis käyttää rinnan kompressorin kanssa?
Kompressori käynnistyy, kun mittauspisteen alaraja on saavutettu, joko lämmityksen tai lämpimänkäyttöveden osalta ja kompressori ajaaa ylärajaan ja sammuu.
Aluksi Meidän perheellä (V10 vm. 1981) oli 132 m2:ä, sen jälkeen 170 m2:ä ja nyt 200 m2:ä. Kun on vähemmän energiantarvetta (esim. kesällä tai vähemmän lämmitettäviä neliötä), on kompressori suuremman ajan hiljaa ja komponentit eivät kulu, eikä myöskään sähköä.
Mikäli rakentajan tai remontoijan näkemys on osatehoinen, silloin voidaan käyttää Lämpöässä T-, S-, P-, (voidaan mitoittaa myös täystehoiseksi)tai C-mallia. Tällöin sähkövastuksen käyttö on pelkästään mitoituksesta ja sähkömiehen kytkennästä kiinni, - täystehoisuus vai osatehoisuus -.
Esimerkki: SAMA EROALUE, käynnistyy - sammuu.
Täysteho:
Lämpöässä V10 kompressori keskimäärin 4 kw:a ja varaajan litratilavuus 380 litraa (lämmitys n. 40 litraa ja lämminkäyttövesdi 340 litraa).
Osateho:
Kompressori keskimäärin 2 kw:a (osatehomitoitus 50 % :ia) ja varaajan litratilavuus 190 litraa).
Käyntijakson pituus, samalla eroalueella on ihan sama.
Kompressorivalmistajat lupaavat kompressorin kestävän, jos kompressori käynnistyy 12 kertaa tunnissa. Eroalue säädetään niin että käynnistyksiä tulee n. 4 - 6 kertaa tunnissa, riippuen energian tarpeesta (käyttövesi, kesä, syksy, kevät, talvi).
onko 2-3 tuntia sitten liian pitkä käynti jos huilia tulee taas sen jälkeen 3 tuntia .
Ehkä kukaan ei hae tommoista käyntijaksoa (jos ei huomioida jo saneerauskohteessa olevaa todella suurta varaajaa). Tällöinkin menetetään ominaisuuksia, mutta voidaan käyttää / hyödyntää olemassa olevaa isoa varaajaa, ja jopa rinnan puulämmön,turpeen, hakkeen ym. kanssa.
Ei Jumala!
Juhan tieto on luotettavaa.
Juhan sivut (www.maalampo.net) antaa
paljon enemmän tietoa kuin kenenkään muun kotisivut.
Kiitos Hänelle.
Vielä talviehto (tammikuussa 2005)ja vuoden 2004
hinta,vuonna 2005 ja nettohinta teki päätöksen
edulliseksi.
"Minä olen kuitenkin täystehoihminen". Hyvä Juha! Hieno homma!
Minä olen osatehoihminen. Pumppuni on osatehoinen. Taitaapi sydämmenikin toimia osateholla. Myös autoni on osatehoinen, ei ollut varaa 170hv:tä enempään. Veneeni se vasta osatehoinen onkin, vain 100 heppaa. Moottoripyörää minulla ei ole, mutta varmaan sekin jäisi alle 100 heppaiseksi.
Tällaista on osatehoihmisen elämä. On varmaan täystehoihmisella hienompaa.
"sähkömiehen kytkennästä kiinni"
Vastahan tuossa ylempänä kirjoitit, että osatehoisuuden voi laittaa oumanin säätimestä päälle.
Juha, harmittaako Sinua koskaan noi typerät väitteet. Me teimme kaupan Lämpöässä V15, Wirsbo-lattialämmityksestä ja vaakaputkesta urakoitsijan kanssa.
Olimme päätymässä Nibe, Ivt ja Termia ajatukseen.
Kiitos Sinulle, Me tiedämme nyt enemmän maalämmöstä ja uskomme Sinun ajatuksiin.
Tervetuloa Lämpöässä joukkueeseen!
Tiedän Teidän päätöksen olevan kestävällä pohjalla.
Me ostimme "Juhalta" (www.maalampo.net)täystehoisen lämpöpumpun, toimitus syksyllä 2005 ja laskutus sen jälkeen.
Hinnassa oli eroa (vähän) halvimpaan: Isompi varaaja, kompressori, vaihtimet, tulistuksella ym., halusimme myös kaksipiirishunttauksen mahdollistamat eri lämpötilat, kivipintoihin: (kylpyhuone, keittiö ja eteinen) ja ohohuoneeseen ja makuuhuoneisiin hieman viieämpi lämmitysvesi.
Me myös.
Syksyllä toimitus ja lasku toimituksen jälkehen.
Mekin päätimme ottaa Juhalta täystehopumpun kun olemme tällaisia tehomiehiä molemmat.
päädyimme antiikkilaitteisiin.
Kummaa touhua...
No nyt Juha alkaa jo hajota aika moneksi persoonaksi. Apua on saatavilla. www.tohtori.fi