Vihaan itseäni ja omaa elämääni. Kaikki on perseestä ja kaikki mitä ikinä yrittää, menee pilalle tai joku saatanan hyväksikäyttäjä tulee ja tuhoaa kaiken. Ihmiset osoittautuu kerta toisensa jälkeen paskoiksi ja paska olen itsekin. Miksi vitussa sitä ei ajoissa huomaa mihin suuntaan kaikki on menossa, tai jo ymmärrä ettei mitään kannata koskaan tehdä, koska vituiksihan se menee kuitenkin ja kaikki on vielä paskempaa. Vain katumusta ja syyllisyyttä, vihaa ja inhoa tiettyjä perseläpiä kohtaan ja vihaa ja inhoa itseä kohtaan. Kaikki on niin saatanan pilalla ja syvältä perseestä, ja haluan vaan kuolla. Jos vain osaisin, tappaisin itseni. Oon niin saatanan kyllästynyt kaikkeen.
Kuolisinpa
Turhaa.paskaa.kaikki
7202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joskus se auttaa kun ajattelee ettei se nyt ihan niin kauhea asia ollutkaan...
Ap, kauniisti kirjoitit, mistä tuollaisia tunteita kumpuaa?
Kuule ystävä @ ! Sinä olet arvokas ja sinun elämäsi. Jokainen ihminen on arvokas. Katsele Luojan luontoa ja ihaile hänen tekojaan. Muista yksinäisiä ja auta muita. Näin tunnet myös itsesi arvokkaaksi ja ainutlaatuiseksi, kun voit olla avuksi muille. Harrasta liikuntaa. Käy uimahallissa saunassa ja uimassa. Nauti syystuulesta ! Leivo jotain hyvää. Kaikkea hyvää sulle !
Tuo on hyvä lähtökohta. Maailma menee muutenkin päin vittua ja kiihtyvällä vauhdilla. Mikset vain ottais rentoo asentoo, ison kasan poppareita ja nauttisi showsta? Jättäydy katsojaksi, astu pois näyttämöltä ja jätä koko paska muiden siivottavaksi. Ja sitten kun ne ruinaa sulta huomioo, sanot vaan "So what? Pitäkää tunkkinne." Ja hymyile leveästi perään.
Virheistä pitää oppia. Niitä jokainen tekee. Ei elämä ole helppoa, mutta on se aika mielenkiintoista. Itsesääli on elämän pahin vihollinen. Sille ei pidä antaa sijaa, eikä periksi antaa. Pitää ajatella aina, että vois ne asiat olla vielä pahemminkin.
Miehet on perseestä
Kuolema tuli kylään.