Hei. Tarkoituksena olisi hakea opiskelemaan pohjoismaisia kieliä yliopistoon, koska ne kielenä ja kielenhistoriana (yms.) kiinnostavat minua. Kysynkin siis teiltä saman alan opiskelijoilta -toki muiltakin- , millaiset vaihtoehdot työkentällä on? Toki voi olla vaikka mitä; opettaja, tutkija, kääntäjä, tulkki, toiminta kansainvälisessä pohjoismaalaisessa yhteistyössä- ja kulttuurielämän parissa, viestintäpäällikkö sekä muut kielitaitoa vaativat ammatit. Mutta mites tuo opettaja? Kannattaako ryhtyä ruotsin opettajaksi, mielellään rehellisiä kommentteja ja ajatuksia (muitakin kuin pakkoruotsi perseestä -kommentteja)
Jakakaa ajatuksia. Mikäli itse opiskelet kyseisiä kieliä (muitakin kieliä) mihin aiot tähdätä?
Kiitos!
Jakakaa ajatuksia. Mikäli itse opiskelet kyseisiä kieliä (muitakin kieliä) mihin aiot tähdätä?
Kiitos!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kun opiskelet ruotsia pääaineena, mielestäni opettajan kelpoisuus kannattaa hankkia siinä samassa siitäkin huolimatta, että pitkällä aikavälillä ruotsin asema opetuksessa saattaa heiketä. Opettajan opinnot sisältävät joka tapauksessa hienon mahdollisuuden sekä elämässä yleensä ja työelämässä erityisesti hyödyllistä oppia kuten esiintymistaitoa.
Suomesta ruotsiin kääntävät yleensä äidinkieleltään ruotsinkieliset. Ruotsista suomeen kääntävät taas ovat enimmäkseen suomenkielisiä. Töitä on.
Mielestäni opettajan ja kääntäjän työn voisi yhdistää. Näin itse aloitin ja vähitellen siirryin kokonaan kääntäjäksi.
Mutta siis muitakin mahdollisuuksia on, kuten luetteletkin vaihtoehtoja. Onnea ja menestystä opintoihin!
Mikäs siinä. Kuitenkin jokainen fiksu kielten opiskelija, joka tähtää opettajaksi, opiskelee useamman kielen pätevyyden. Eikä se ole edes vaikea homma. Pääaineen syventävien lisäksi vähintään jonkin toisen kielen aineopinnot.
Ajatuksena siis lukea myös varmasti toistakin valinnaiskieltä, jotta saan siihenkin pätevyyden, mutta pääaine on aina pääaine, jonka aineen opettajaksi periaattessa valmistut, vaikka olisi sivuaineena muitakin kieliä, näin ymmärtänyt. Vaikka olisi muitakin kieliä taustalla, täytyy tietenkin pohtia ruotsin tulevaisuutta.
Kiitos vastauksista, saa nähdä!
Itse en ole kielten opiskelija, mutta haluan tarjota keskusteluun juridisen näkökulman. Minusta ei kannattaisi liikaa huolestua tästä persujen masinoimasta "pakkoruotsi" keskustelusta.
Voi olla, että ruotsin kielen pakollisuus vähenee jossainmäärin, mutta virallisena kielenä se pysyy kauan. Ja niin kauan kun ruotsin asema on toinen kansalliskielistämme (ks. perustuslain 17 §:n 1 momentti), niin niin kauan tässä maassa valtion ja kunnan palveluksessa olevien sitä täytyy osata. Ja kyllä liike-elämässäkin ruotsin osaamista arvostetaan. Se on kuitenkin pohjoismaiden "latina" ja on paljon helpompi jutella ruotsalaisten kanssa ruotsiksi kuin mongertaa englantia. :)
Suomen siteet Ruotsiin historiallisesti ja kulttuurillisesti ovat niin vahvat, että vaikea olisi kuvitella kovin radikaalia muutosta kielipolitiikassa.
Minusta nämä traumat ruotsin kielen opiskelun suhteen ovat liioiteltuja. Netissä kyllä äänekäs joukko pitää mölyä, mutta en minä tosielämässä tunne montaakaan ihmistä, joka pitäisi ruotsin opiskelua aivan kammoksuttavana asiana. :-)
Moi! Kiva kun vastasit vielä tähän keskusteluun ja kerroit oman kantasi.
Hienoa kuulla myös myönteisiä kokemuksia asian tiimoilta. En itsekään kuule niin kovaa vihaa kasvotusten, kuin mitä netissä kirjotellaan, siellä annetaan todella halveksiva käsitys: ei kannata, kamalaa, kukaan ei halua opiskella... vaikka (ainakin omilla) oppitunneilla oli ihan mukava ilmapiiri.
-Niin tietysti tulee ajateltua asiaa ja ko. aineen opettajien tulevaisuutta.
Ja niin kuin sanoit se on juridinen ja oikeuskysymys, kaksikielisessä maassa; saada peruspalveluja ruotsiksi.
Työllisyyttä varmasti turvaa sekin, että aion opiskella myös saksan, mikäli nyt tsemppaan sen hyvin. Toivotaan, jos ja kun tälle tielle päädyn.
Valinta riippuu tavoitteistasi.
Onko ruotsisi on syntyperäistä ja haluatko päästä opiskelusta helpolla?
Miksi muuten?
Onhan meillä syntyperäisiä liiankin kanssa ja esimerkiksi muiden kielien (pl. englanti) tuntijoita murto-osan verran.
Jos ruotsisi ei ole syntyperäistä, tulisit työmarkkinoilla kuitenkin aika laajalti syrjityksi - valitsijat ovat usein syntyperäisiä ruotsinpuhujia ja valtaosin suosivat syntyperäisiä.
Virtaselle ei makseta pohjoismaisten kielten (ei varsinkaan ruotsin) taidosta tavanomaisemmissa töissä.
Professorin ja yliopistolehtorin virkoja ja vastaavia on puolestaan tosi vähän.
Ei taida muihin pohjoismaihin menollakaan päästä etenemään. Juna meni jo.
http://www.sampoterho.net/?p=3664
Asiaa ja faktaa.
Hei, SurutSuosivatOmiaan
Olisi jännä kuulla, mihin perustat näkemyksesi. Täysin puhtaaseen kokemukseen? Ja minkä alan hommista puhut. Kielillähän voi työllistyä monenlaisiin hommiin riippuen opintokokonaisuudesta/valinnoista, niin kuin useammat omat todenneet täällä.
Itse tunnen muutaman näitä kieliä lukeneita, ja toimivat tärkeissä tehtävissä. Ovat täysin suomenkielisiä, mutta puhuvat sujuvasti pohjoismaisia kieliä. Ainiin, kuulin, että töitä riittäisi etenkin tulkkauspuolella, kun kovin paljon ei ko. ainett- opiskella (vrt. englanti).
Näiden KOKEMUSTEN perusteella voisin suositella. Toki asiasta kannattaa kysyä enemmän ko. ainetta opiskelleilta.
Tapauskohtaisia juttuja nämä... :)
Kokemukset ovat osin omiani ja osin tuttujen kokemuksia ja lisäksi tapatumien seurantaa vuosien mittaan. Itse en ole kielitieteilijä, vaan ulkomaillakin opiskellut ja työskennellyt tekniikan akateeminen.
Ruotsin kielen ongelma - niin kauan kun se on pakollista - on että hyvästäkään taidosta ei haluta maksaa. "miksi maksaa, kun sun kuuluu muutenkin se osata".
On hyvin vähän tehtäviä, joissa kaikkien skandikielten huipputaidoista maksetaan, ja nämä tehtävät annetaan lähes varmasti suhdepelillä pieneen piiriin.
On vain lähes pelkästään välttävästi maksettuja ruotsinopettajan tehtäviä, joiden lukumäärä tulee varmasti vähentymään (turha väittää muuta).
Lisäksi näissä tehtävissä muiden skandikielten osaaminen on vain rasite ja rinnalla pitäisi olla valmius opettaa saksaa, ranskaa tai venäjää ja toivoa että kouluun ei palkata näihin kieliin erikoistuneita opettajia.
Tulkkaus- ja käännöstöistä ei pääosin makseta kunnollisesti ja pysyvästi
Teollisuudessa ja muussa elinkeinoelämässä tarvitaan kieliä, mutta useampaa sellaista rinnan ja tekniikan, kaupan tai hallinnon tutkinto sen ohessa.
EHDOTTOMASTI loma-ajoiksi ja suppeammin lukukausienkin ajaksi on hankittava ALAA sivuavia työtehtäviä toivossa että ne toimivat ongenkoukkuina valmistuessa.
Maailma on leikkiä vain Hannuhanhille ja -hennoille, muille se on kovaa koitosta.
Kysyjällä on siis syytä tehdä valintansa vasta kun on selvitellyt asiaa perusteellisesti. Ulkomainenkin opiskelu voi olla järkevää, mutta luultavasti vasta kotimaisen alkututkinnon jälkeen ja opiskelumaata ja -latosta kriittisesti selvitettyään.
Omat kokemukset ja se, mitä olen muuten nähnyt paljon kielten, erityisesti ruotsin, parissa laajasti työskennelleenä, on aivan muuta.
Ruotsin opettajan palkka on hyvä, vaikka varmaan häviää jo kokemusta omaavan diplomi-insinöörin palkalle. Käännöstöitä on aika paljon kaksikielisessä maassa, ja hyvälle kääntäjälle maksetaan kunnolla.
Sellaisia, jotka olisivat huippuosaajia kaikissa skandikielissä (ruotsi, norja, tanska) en tunne yhtäkään. Luultavasti sellaisia ei ole. Näiden töistä ja palkoista on siis turha puhua.
Ruotsin opettajaksi aikovan on ehdottomasti syytä hankkia kelpoisuus myös toisessa, ehkä kolmannessakin, kielessä (englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja, italia, kiina, japani, latina, suomi).
Nimimerkin SurutSuosivatOmiaan käsitykset ovat tekniikan alalta. Siellä kielitaito ei ole pääasiallinen kriteeri henkilöstön rekrytoinnissa. Kieliammattilaisen tasoa ei löydy insinööreiltä missään kielessä, ei äidinkielessäkään.
Kieltenopettaja tai kääntäjä tai tulkki on kokonaan eri asia kuin englantia tai pohjoismaisia kieliä jotenkin sönköttävä insinööri. Jos insinöörin tosiaan on työssään osattava ruotsia hyvin, on työhön valittava ruotsia äidinkielenään puhuva. Näin ne työpaikat menevät tietyille piireille. Mutta nämä eivät siis olekaan kielen ammattilaisen työpaikkoja vaan insinöörin, ekonomin tms. työpaikkoja, joissa kielitaidosta tuskin maksetaan.
Pätevä kieltenopettaja painii kokonaan eri sarjassa. Kieltenopettaja kilpailee töistä toisten kieltenopettajien kanssa, ei insinöörien eikä ekonomien kanssa. Sama koskee kääntäjiä. Ruotsin opettajille on toistaiseksi töitä. Ruotsia toisena kotimaisena kielenä eri oppilaitoksissa opettavat ovat lähes poikkeuksetta äidinkieleltään suomenkielisiä. Myös kääntäjille on töitä.
Siitä vaan pohtimaan heittääkö oman elämänuransa vähentyvien ruotsinopettajavirkojen perään.
Jos siis vastassa olisi edelleen pakkoluokkia, on vastassa oppilaiden perusteltu motivaation puute ja siitä seuraava rauhattomuus.
Jos ja kun vastassa onkin vapaaehtoisesti ruotsin valinneita, on vastassa motivoituneita, mutta ruotsin luokkien määrä on pienempi kuin nykyään.
Ja valmiita ruotsin opettajia riittää vaikka Ruotsiin annettavaksi, kun kerrankouluongelmissaan sitä pyytävät. Siis jos on kanttia ja sitkeyttä.