Suurin järkevä alustyyppi Itämerelle?

1700-luvulla Ruotsi rakensi suuren määrän tykkiveneitä Suomenlinnassa. Niillä oli hyvä hätyytellä Venäjän isoja sotalaivoja. Kun muutama tykkivene upposi, loput upottivat Venäjän laivat. Eli pieni on hyvä tässäkin mielessä.

Itämerellä pienempi on parempi. Ison aluksen pystyy upottamaan millä tahansa ilmasta maahan -kalustolla. Pienemmän pystyy naamioimaan niin, ettei sitä näy visuaalisesti tai infrapunalla lainkaan ja tutkakaiku saadaan aika vähiin.

Laivue 2020 hanke tuo isompia laivoja itämerelle.

https://corporalfrisk.files.wordpress.com/2015/09/get-together.png


Merivoimien Laivue 2020 -aluksiin tulossa laskeutumiskansi helikoptereille
http://www.lentoposti.fi/uutiset/merivoimien_laivue_2020_aluksiin_tulossa_laskeutumiskansi_helikoptereille

HS hyökkää valtamerilaivoja vastaan:
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005004477.html

Jos saaristossa pitää pystyä ajamaan, niin kokoluokan nähnee nykyisen kaluston mitoista noin osapuilleen, ehkä jonkin verran pitemmillä vielä mahtuu kulkemaaan. Jos miinoittaa täytyy, niin syväys ei saa olla kovin iso mikä on taas päinvastoin kuin valtamerellä. Hitaasti ja nopeasti ajamisessa tarvittaisiin myös erilaiset rungon profiilit.

Hesarin artikkelissa on kyllä totuuden siemen siltä osin, että hankinnasta on tulossa veronmaksajan kannalta erittäin riskipitoinen, kun laiva ja asejärjestelmä aiotaan hankkia eri sopimuksilla. Silloin kokonaisvastuu jää väistämättä tilaajalle, koska valituilla päätoimittajilla ei ole keskinäistä sopimusta yhteistyöstä eikä vastuunjaosta. Harmailla alueilla kumpikin osoittaa sormella tilaajaa, jonka ei auta kuin maksaa. Integroidun modernin taistelujärjestelmän suunnittelussa ei voi erottaa runkoa ja asejärjestelmää, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, esim. stealth, tehonkulutus, paino, painopiste, syväys, vakavuus, EMC, jäähdytystarve, kemikaaleilta suojautuminen, ohjelmistot ym.

Voidaan kysyä onko puolustusvoimissa riittävästi teollista osaamista ja henkilöresursseja johtaa tämän kokoluokan vaativaa suunnittelu- ja valmistusprojektia virkatyönä ja onko se edes julkisen sektorin perustehtävän mukaista toimintaa. Hävittäjähankkeessakin ostetaan valmista, eikä itse ruveta suunnittelemaan omia lentokoneita.

Isot...Mahdollisimman isot laivat niin että muita sotalaivoja ei sitten Itämerelle mahdukkaan.

Nänä SUURTYÖTTÖMYYDEN aikoina kannattaisi satsata Teräsbetonisten kelluvien ja kiinteitten saarien rakentamiseen. Bunkkereitten ja luolastojen uumeniin voisi sijoittaa asejärjestelmiä, joilla hallittaisiin alueita myös pakkastalvina ja myrskysäällä. Rauhallisimpina aikoina niitä voisi käyttää maahantunkeutujien ja muitten kriminaalien säilyttämiseen. Esim Suomesta Tallinnaan ja Tukholmaan rakennettavien tunneleitten yhteyteen on kuitenkin rakennettava saaria.

Eikös jo nyt seilaa Helsingin ja Tallinnan välillä ihan sopivan kokoisia "taistelualuksia".

Mitä noihin laivaston aluksiin tulee niin voi vaikka netistä kaivaa nykyiset merivoimien alustyypit, ne on tarkoitettu saaristoon jossa ketteryys, nopeus ja tulivoima on tärkeää ja matala syväys.

Pienehköllä Itämerellä toimivalle avomerisotalaivalle riittää:

- 76-127mm tykki
- meritorjuntaohjukset
- ilmatorjuntaohjukset (kantama n. 30-50km)
- suto-torpedot
- hekoplatta, ei välttämättä hangaaria
- lyhyt toiminta-aika (n. 7-14 pv)
- n. 25 solmun nopeus

Nuo voidaan ihan hyvin mahduttaa 750-1500 tonnin korvettiin, joita Suomi on siis nyt hankkimassa. Kaikki noita isommat ominaisuudet alkaa olla jo turhaa tuhlausta eivätkä tuo oikeastaan yhtään mitään lisää laivan käyttöarvoon Itämerellä, vaan ovat enemmänkin valtamerillä toimivien alusten juttuja; näitä alusluokkia ovat mm. fregatti (n.2500-4500 tonnia) ja hävittäjä (4500 tonnia).