Omakustannekirjailija, ole realistinen

Kirjoitukseeni tuli ehkä turhan kielteinen sävy (itsellenihän tapauksessa olen vihainen, kun tein virheen painostuksen alla). Suurimmaksi osaksi omakustannekirjailijat kuitenkin ovat täysin asiallisia ja ymmärtävät, jos heidän teostaan ei oteta kirjastolle. Eikä tarkoitukseni ole myöskään yleistäen leimata omakustannekirjallisuutta arvottomaksi ja kirjastojen kokoelmiin kelpaamattomaksi. Kertomani räikeä tapaus on onneksi erittäin harvinainen.

Eli markkinoikaa aktiivisesti omakustannettanne, mutta tehkää se nöyrin ja kevein mielin ilman ylimitoitettuja tavoitteita; kieltävästä vastauksesta ei pidä harmistua. Ja tarjotkaa kirjaanne myytäväksi esim. BTJ:lle ja Bookylle, joista kirjastot tekevät hankintojaan.

Kirjailija voi myös kohteliaasti kysyä, saisiko hän lahjoittaa teoksensa kirjastolle. Suosittelen toimimaan näin.

Juu, itse asiassa edellinen kirjansa markkinoija oli sellainen; piti tärkeämpänä saada kirjalleen lukijoita kuin rahaa. Kertomani tapaus valitettavasti oli sellaisesta kaukana, kun ei edes harkinnut hinnan alennusta.

Kirjastonhoitajat myös tukevat kovasti lempparikirjailijoitaan ja yrittävät saada kaikki lukemaan niitä. Olen tarkoituksella seurannut erästä fantasiakirjasarjaa seutukirjastossa. Uutta osaa hankitaan kirjastoihin melkein kolmekymmentä, vaikka edellisvuoden kirjaa on lainattu vain vähän yli sata kertaa vuodessa, ja kaikki kirjat makaavat sen jälkeen hyllyssä pölyttymässä.
Toimii myös toisin päin. Kirjastonhoitajilla on inhokkikirjailijoita, joiden kirjat yritetään kätkeä mahdollisimman näkymättömiin ja ne viedään palautuksen jälkeen heti hyllyn kätköihin, jotta kukaan muu ei huomaisi lainata niitä palautettujen hyllystä tiskin viereltä.
Monetkirjastonhoitajat ovat oikeita sensuroijia! Varsinkin uskikset!

Kirjastossa työskenneltyäni huomasin, etten haluaisi omaa runokirjaani sinne toisten kirjojen väliin unohtumaan. Ainakin siellä missä työskentelin runokirjoja ei paljoa lainattu. Jos sen omakustanteen joskus teen, voi olla, että teen bodilla vain joitain kappaleita ja annan niitä niille ihmisille, joille haluan.

Mielestäni kirjastosta kyllä pitäisi löytyä omakustanteita ehdottomasti. Sillä tavalla saisi monipuolisempaakin luottevaa, eikä vain perus dekkareita tai sukutarinoita. Ei niissä toki mitään vikaa ole jos joku tykkää, mutta itse yritän löytää jotain erilaisempia juttua.

Ketjussa ensin mainuttu tapaus oli tosi outo. Mielestäni omakustanteen voisi lahjottaa kirjastolle tai hinta pitäisi olla kohdallaa. 40 euroo runokirjasta kuulostaa kyllä huvittavalta. Toki on kallista tehdä omakustanne, mutta kannattaa miettiä sitä ennen kuin aloittaa projektin.

Mitkään aloittajan säännöt eivät päde, kun kirjastonhoitaja itse on omakustannerunokirjan kirjoittaja. Silloin runokirjaa hankitaan seutukirjastoon runsaasti, rahasta ja hyllytilasta välittämättä ja kyseistä henkilöä mainostetaan oikeana runoilijana :) Joskus hankitaan oikein usean kymmenen niteen erä lukupiirejä varten tai koululaisparoille :)))

Nimim. "tasapuolisuuttakiitos", väitteesi on varsin epäuskottava. Tekisi mieli kuulla, kenestä on kyse (mutta ehkä on eettisempää olla nimeämättä ketään). Jos itse olisin omakustannerunoilija - tai vaikka menestyskirjailijakin, ei sen puoleen -, en yksinkertaisesti KEHTAISI tehdä tuollaista kirjastonhoitajana.

Samoin nimim. "ååååååken" edellä oleva väite kirjastohoitajien harjoittamasta sensuurista ja lobbauksesta ei kuulosta olevan ihan tätä päivää enää. Ehkä tuollainen typerien, herjaavien väitteiden heittely ilman asioista perillä oloa on keskustelupalstojen vakiokamaa - syy miksen välitä ottaa tavaksi käydä täällä.

Kirjastojen kirjahankintoja ohjaavat vahvasti asiakaskunnan lukutottumukset silkkaan populismiinkaan sortumatta, eli myös vähemmän luettua, laadukasta kirjallisuutta pitää olla, ja nimenomaan monipuolisesti, "Tompson77": ei kustantamojenkaan tarjonta sentään ole pelkkää perusdekkaria ja sukutarinoita. Kiitos keskustelusta ja hyvää loppuvuotta.

Hei ei kai mitkään uskikset sentään perkeleitä omakustanteen sivuilta eliminoi?!

Luojan kiitos Stephen Kingin kirjat ei oo omakustanteita! Joku hihhuli olisi voinut ottaa elämäntehtäväkseen poistella niitä vittuja

Kaikilla asioilla on kaksi puolta.

Pummikirjailijat saavat sossusta rahaa, ei niitä kuulu kirjastojen avustaa. Kirjaston valikoima pitää olla tasokas.

Omakustanteilla huvitetaan perikuntaa.

Minä olen intohimoinen kirjojen lukija, mutta runokirjat ovat sellaisia johon en juurikaan koske. Oikeastaan en tiedä kuka kirjastossa eksyy runokirja hyllyyn ellei kyseessä ole kouluprojekti. Viimeisin lukemani runokirja oli lukion äidinkielen projekti ja sekin "tunnetulta" eli Tommy Tabermannin runoja. Ei sillä etteikö siellä voisi helmiäkin olla, mutta lukijakunta on todella marginaalinen joka aktiivisesti lukee runoja. Tämähän ei oikeastaan liity aloitukseen erityisemmin, mutta välillä ihmettelen näitä runokirjojen tekijöitä ja motiiveja.

Runokirjan voi julkaista itse blogissa. Näin tein oman kirjoitukseni suhteen. En edes tarjonnut sitä kustantajille, koska en uskonut, että monikaan lukisi kokemuksistani. Kirjani ei siis ollut runokirja, vaan muistelmia ja mielipiteitä ja kokemuksia omasta elämästä. Sitä on luettu harvakseltaan, vaikka palaute on ollut pelkästään myönteistä. En käyttänyt julkaisuun yhtään rahaa, enkä saa siitä tuloja, mutta 'tulipahan näkyvyyttä', hyvin vähäisessä määrin tosin.

En ole koskaan pitänyt runoista. En lue niitä edes ilmaiseksi. Jos maksettaisiin, saattaisin jaksaa lukea muutaman päivässä. En tiedä, missä niitä lukevia ihmisiä voisi olla, eli missä runokirjaa kannattaisi markkinoida tehokkaimmin. Voisiko niitä viedä sairaaloiden ja terveyskeskusten lukusaleihin? Siellä ihmisillä on aikaa lukea.

Ymmärrän aloittajaa. Itse sorruin kerran samaan tori piste fissä olleiden sukkien suhteen. Erehdyin kysymään niistä, ja niiden myyjä jankutti, kunnes ostin ne. Olivat kalliit ja aivan kamalat. Ja myyjä vielä heitti perään sähköpostia: 'No millaiset ne olivat?' Väitin, että tosi hyvät.

On totta, että "kirjastohoitajarunoilijoiden" omakustanteita hankitaan kirjastoon paljon enemmän kuin tavallisten omakustantajien reoksia. Näin ainakin täällä länsirannikolla!