Te, joilla on kokemusta asiasta, mitä tehdä?
Tapasin upean naisen, ihastuimme ja suhde syvenee koko ajan.
Onko se nyt lopetettava? Ainokaiseni ei tiedä suhteesta vielä, koska
se kuitenkin melko tuore. Kävimme keskustelua parisuhteista, lapsi toivoi, että minulla olisi jo poikaystävä. Itse sitten kysyin ohimennen, että mitäs jos se olisikin naisystävä? Lapsi oli kauhuissaan. Hän sanoi, että ei ikinä tahtoisi sitä, se olisi kauheaa. Että miehellä pitää olla nainen ja naisella mies hänestä. Vaikka miten yritin sanoa, että ei ole väliä onko naisella nainen vai mies, tai miehellä nainen tai mies, niin ei, se olisi kauheaa.
Mitä ihmettä teen? Hylkään tuon naisen, sekä suhteemme?
Tapasin upean naisen, ihastuimme ja suhde syvenee koko ajan.
Onko se nyt lopetettava? Ainokaiseni ei tiedä suhteesta vielä, koska
se kuitenkin melko tuore. Kävimme keskustelua parisuhteista, lapsi toivoi, että minulla olisi jo poikaystävä. Itse sitten kysyin ohimennen, että mitäs jos se olisikin naisystävä? Lapsi oli kauhuissaan. Hän sanoi, että ei ikinä tahtoisi sitä, se olisi kauheaa. Että miehellä pitää olla nainen ja naisella mies hänestä. Vaikka miten yritin sanoa, että ei ole väliä onko naisella nainen vai mies, tai miehellä nainen tai mies, niin ei, se olisi kauheaa.
Mitä ihmettä teen? Hylkään tuon naisen, sekä suhteemme?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Et tietenkään lopeta suhdetta. Kerro lapselles et sulla on naisystävä ja haluisit et ne tapais toisensa. Selitä myös että hän ei ole ottamassa mitään toista äiti/isä roolia/paikkaa perheessänne. Ja ensimmäinen tapaamiselle ei kannata mitään kutsua syömään siitä voi tulla vähän nolo tilanne, mielummin meette jonnekkin pitämään hauskaa, tai pelaatte jotain. Itse olen tutustunut moniin ihmisiin monopolin kautta, joo saattaa kuullostaa vähän tylsältä, mut se oli hauskaa pelata monopolia uusien ihmisten seuras, murti jään.
Normaali lapsi tietenkin tajuaa että jotain on pielessä ja sanoo sen ääneen. Eikö saisi ?
Minua tympii homot ja lesbot jotka inisee nyt siitäkin että jopa lapset sanoo asioita niinkuin ne on.
Eikö saisi.
Normaali lapsi?:D eli jos lapsi hyväksyy homoseksuaalit niin sitten on joku erikoinen ja epänormaali vai???
Normaali lapsi reagoi korkeintaan siihen, että hänelle tilanne on uusi ja erilainen. Hän on tottunut siihen, että hänellä on ollut vanhempinaan nainen ja mies. Totta kai jokainen kapinoi ja vastustaa muutosta, myös lapset. Luulisin, että lapsi voisi karsastaa myös uutta miestä aivan samalla tavalla (sillä ei se ole sama mies kuin hän on tottunut isänä pitämään). Onko nyt sitten kirjoittajan äläpilaalapsesielämää mielestä tällainen käytös jotenkin epänormaalia ja tuomittavaa?
Normaali lapsi myös oppii käsittelemään uusia tilanteita ja erilaisuutta, jos vanhempi tekee sen hienovaraisesti ja hyvin. Minusta vanhemmalla ei ole velvoitetta tehdä omaa hyvinvointiaan koskevia päätöksiä PELKÄSTÄÄN lapsen näkökulmasta. Hyvinvoiva ja onnellinen vanhempi on lapsenkin etu.
Tässä ei käy ilmi, minkä ikäisestä lapsesta on aloittaja puhuu? Se vaikuttaa siihen, miten naisystäväsi hänelle esittelet ja miten valmistat häntä tulevan tapaamisen varalle.
Kiitos hyvästä vastauksestasi.
Ja ennenkaikkea asiallisesta. Lapsi on alakoulun viimeisellä luokalla. Olisiko sinulla hyviä vinkkejä tilanteeseen?
Odotinkin, että tänne tulee kommenttia näiltä "täydellisiltä", jotka alkavat heti puhumaan muuta, kuin mistä oli kyse. En kaivannut mitään idioottivastauksia tyyliin nainen ja mies on oikea pari, kuten ilmeisesti nimim.'äläpilaalapsesielämää" haluaa sanoa.
Sinähän sen voit pilata rasistisuudellasi. Anna kaikkien olla onnellisia.
Tuossa alempana joku jo esittelikin sen keinon, miten itse ratkaisisin asian. Minulla ei siis ole omakohtaista kokemusta samanlaisesta tilanteesta, mutta kasvatusalalla työskentelevänä voisin kuvitella tämän toimivan. Eli voisit aluksi esitellä naisystäväsi lapsellesi niin, että hän on sinun hyvä ystäväsi ja sinulle tärkeä. Voisitte tehdä yhdessä jotain kivaa, mennä johonkin puuhamestaan tai vaikka elokuviin yhdessä. Kysy lapseltasi, mikä hänestä olisi kivaa ja voisitko ottaa ystäväsi mukaan. Pikkuhiljaa tutustuttamalla naisystävääsi ja lastasi toisiinsa huomaat itsekin, toimiiko heidän välisensä vuorovaikutus, ts. hyväksyvätkö he toisensa. Vasta vähän ajan päästä voit alkaa hienovaraisesti vihjaamaan, että kyseessä on sinulle rakas ihminen, samalla tavalla kuin lapsen isä joskus aiemmin.
Kuutosluokkalainen ja yläkoululainen on hankalassa iässä, sillä etenkin tyttöjen oma seksuaalisuus ja identiteetti lähtevät hakemaan itseään murrosiän alkaessa. Se voisi osaltaan selittää, miksi lapsesi ensireaktio oli tällainen. Voi olla, että koulussa on puhuttu seksuaalivähemmistöistä ja koulukaverit ajattelevat, että homous on "noloa", vaikka he eivät vielä edes ymmärrä koko asiaa kunnolla. Se taas vaikuttaa oman lapsesi suhtautumiseen. Tuossa iässä ollaan hämmentyneitä omassa kropassa ja mielessä tapahtuvista muutoksista. Anna aikaa, se on minun neuvoni. Ja keskustele lapsesi kanssa. Kysy, miksi hän suhtautuu niin negatiivisesti siihen, että sinulla olisi joskus nainen.
Mulla kolme tyttöä ja kaikki hyväksyneet puolisoni todella hienosti. Hän tuli ensin työkaverina kylään ja pikkuhiljaa alettiin juttelemaan että onkin muuta kuin työkaveri.. Nyt reilu vuoden jälkeen eletään täysin normaalisti kukaan kaveri eikä kukaan muukaan ole sanoneet meistä mitään negatiivista... Lapset esittelee puolisoni ylpeinä äidin tyttöystävänä.. Pikkuhiljaa siis ja rehellisiä vastauksia lasten kysymyksiin.. 😊
No lapset voi tiettyyn ikään aivopestä aivan mihin tahansa. Ongelmat tulee esiin sitten parikymppisenä viimeistään.
Parinkymmenen vuoden päästä meillä on jo aika iso joukko identiteettiongelmiensa kanssa painivia ihmisiä joilla kaiki on sekaisin elämässä.
Eikö ole samalla tavalla aivopesua se, että lapset opetetaan heteronormatiiviseen maailmaan? Aivopesuargumenttisi kusee itseäsi nilkkaan :D
Olet oikeassa siinä, että vanhemmista johtuu usea lapsen identiteettiongelma. Mutta ei siitä, mikä on vanhempien seksuaalinen suuntautuminen. Vai onko sinulla jotain tieteellistä näyttöä siitä, että heteroiden lapset kärsivät vähemmän identiteetin ongelmista kuin homojen ja lesbojen?
minulla ei ole lapsia ja olenkin hyvä sanomaan "eilapselehyvä" mikä sinä olet tuomitsemaan muita ihmisiä ympärilläsi!. Antaako joku sinulle oikeuden sanoa,älä tee niinkuin minä teen vaan niinkuin minä sanon, tästäkö on kyse?.
Aivan selvästi sinullakaan ei ole lapsia,
niin mehän olemmekin parhaita kasvattajia ja neuvonantajia mitä tulee lastenkasvatukseen.
kerrothan vielä jatkossakin mikä on hyväksi lapsille, ja jotain muuta kuin äiti, isä, kaksi lasta lorua.
No järki hoi. Vielä muutama vuosi sitten kukaan ei edes puhunut jostain naispareista joilla on lapsia.
Miten helvetissä lapset olisi nyt sitten parissa vuodessa alkaneet pitää normaalina jotain asiaa joka ei missään normaalissa yhteydessä esille tule.
Onko sulla jossain esim satuja jossa naisprinsessa lopussa saa prinsessansa ja puoli valtakuntaa. Hah
Joku järki sentään ja realiteettinen taju nyt homoillakin täytyy olla.-
Vai tuomitsetteko te lapsen joka rehellisesti sanoo sen mtä näkee ja ajattelee.
Sä oot äiti ja mulle ainaki on vaikeeta hyväksyä se et se olis jonkun miehen kaa. Se et ilmottais et on nyt naisen kaa nii musta se tuntuis et vittuilua. Jos haluu ärsyttää nii toi onnistuu. kait mä oon lapsellinen mut ymmärrän sun lasta. Oma äiti on äiti ja se tarkottaa sitä miten sen kuuluis olla.
Kai sillä kersalla on isä jossain? Työnnä se sille ainakin joksikin aikaa ellei lopullisesti ja keskity ihanaan naisees! Ärsyttää tommoset pikkuhitlerit, siks en itse koskaan lapsia hankikaan. Mun elämä on mun!
Jotenki surkee stoori. Näitä täällä jatkuvasti. Tulee mieleen itsestään epävarma mamma, joka tällä kertaa haluis sutinaa naisen kanssa, mut on niin tottunut tekemään kuten on sovinnaista, että nyt menee lapsen kommentista lukkoon. Ehkä noin tylsän tyypin kannattaa pysyä sovinnaisesti heterosuhteessa, kun kantti ei kestä. Et sä naisen kanssa tule onnelliseksi jos oot noin epävarma heti kun ulkoa tulee muuta kuin hyväksyvää viestiä, silloin miehissä parempi pysyä.