Kuuntelin hiljattain Ruotsin TV:n ohjelmaa, jossa haastateltiin useita kirjailijoita. Pääaiheena oli:
Mikä eroittaa meidät eläimistä? Jos paljon yhdistääkin meitä joihinkin selkärankaisiin kädellisiin, niin eräs tekijä on ainutlaatuinen ihmiselle.
Luova mielikuvitus, sellaisena kuin se ilmenee kirjailijoilla ja miks'ei kuvailmaisuissakin, on vain ihmisellä. Me kykenemme mielikuvituksen voimin luomaan fiktiivisiä henkilöitä eri ominaisuuksineen, jotka kirjan ( filmin ) edetessä, ovat tunteillemme todellisuutta. Hauskaa luovuutta sillä saralla ilmenee täälläkin aloitteessa: kun nikit johtavat käsitteisiin ;)Kuuntelin hiljattain Ruotsin TV:n ohjelmaa, jossa haastateltiin useita kirjailijoita. Pääaiheena oli:
"Mikä eroittaa meidät eläimistä?"
Jos paljon yhdistääkin meitä joihinkin selkärankaisiin kädellisiin, niin eräs tekijä on ainutlaatuinen ihmiselle.
Luova mielikuvitus, sellaisena kuin se ilmenee kirjailijoilla ja miks'ei musiikki tai kuvailmaisuissakin, on vain ihmisellä.
Me kykenemme mielikuvituksen voimin luomaan fiktiivisiä henkilöitä eri ominaisuuksineen, jotka kirjan ( filmin ) edetessä, ovat tunteillemme todellisuutta. Hauskaa luovuutta sillä saralla ilmenee täälläkin joskus aloitteissa, esim. kun nikit ilmentävät käsitteitä. Hymyillenhän sitä luki. Siinä paistoi huumorin paras tunnistettavuus leikillisyydessä:,....hyväntahtoisuus!
Kannustaisinkin vilpittömästi uskaltautumaan luovaan kirjoitteluun, esimerkkinä voisi mainita jjoutavan iloisen sanakavalkaadin, samoin monet mukaansa tempaavat tarinat vuosien varrella.
Tarvinneeko edes aina nikillään kirjoittaa,... oman intonsa iloksi riittää useimmiten!
Mikä eroittaa meidät eläimistä? Jos paljon yhdistääkin meitä joihinkin selkärankaisiin kädellisiin, niin eräs tekijä on ainutlaatuinen ihmiselle.
Luova mielikuvitus, sellaisena kuin se ilmenee kirjailijoilla ja miks'ei kuvailmaisuissakin, on vain ihmisellä. Me kykenemme mielikuvituksen voimin luomaan fiktiivisiä henkilöitä eri ominaisuuksineen, jotka kirjan ( filmin ) edetessä, ovat tunteillemme todellisuutta. Hauskaa luovuutta sillä saralla ilmenee täälläkin aloitteessa: kun nikit johtavat käsitteisiin ;)Kuuntelin hiljattain Ruotsin TV:n ohjelmaa, jossa haastateltiin useita kirjailijoita. Pääaiheena oli:
"Mikä eroittaa meidät eläimistä?"
Jos paljon yhdistääkin meitä joihinkin selkärankaisiin kädellisiin, niin eräs tekijä on ainutlaatuinen ihmiselle.
Luova mielikuvitus, sellaisena kuin se ilmenee kirjailijoilla ja miks'ei musiikki tai kuvailmaisuissakin, on vain ihmisellä.
Me kykenemme mielikuvituksen voimin luomaan fiktiivisiä henkilöitä eri ominaisuuksineen, jotka kirjan ( filmin ) edetessä, ovat tunteillemme todellisuutta. Hauskaa luovuutta sillä saralla ilmenee täälläkin joskus aloitteissa, esim. kun nikit ilmentävät käsitteitä. Hymyillenhän sitä luki. Siinä paistoi huumorin paras tunnistettavuus leikillisyydessä:,....hyväntahtoisuus!
Kannustaisinkin vilpittömästi uskaltautumaan luovaan kirjoitteluun, esimerkkinä voisi mainita jjoutavan iloisen sanakavalkaadin, samoin monet mukaansa tempaavat tarinat vuosien varrella.
Tarvinneeko edes aina nikillään kirjoittaa,... oman intonsa iloksi riittää useimmiten!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olihan siinä mielikuvituksen laukkaa, kun nikkejämme käsitteiksi muovattiin. Nikin valinta vihjaa keksijäänsä, ilmentää hänen olemustaan . Sini-sirkku on äännemaalailua alkusointuineen, värikin viittaa taiteilijaan, lintu luonnonystävään. Hyvin naisellinen mielikuva siitä myös tulee, eloisa ja iloinen, hiukan boheemin huoleton, kuten linnut tapaavat olla saatuaan poikaset isoiksi.
Mielikuvitus lentää, sillä on siivet, se voi lähteä laukkaan kuin ratsu. Vilkas mielikuvitus on köyhän huvitus, se on rikkaus jota rahalla ei saa. Hienoa sekin, että meillä on oma sana sille, ei tarvitse fantasioista puhua. Täydellinen sana, mieli joka toimii kuvien tavoin, kuvittaa uudelleen ennen koetun ja opitun , värittää ja maalailee, on rajaton .
Siinäpä se ajattelun ja mielen rikkaus ilmeneekin, kykynä luoda rajattomasti uusia variaatioita, värien, muotojen, ja sointujen maailmassa.
Siksi onkin lähes järkyttävää lukea alkuperäiskansoista, etenkin afrikkalaisista, joiden kieli (Zulu) ei käsittele kuin konkreettisia asioita.
Abstrakti ajattelu on mahdotonta kun ei kielessä käsitellä: aikaa, tilaa eikä numeroita ! Täsmällistä ilmaisua ei lukumäärälle ole, vain sana "ningi" joka tarkoittaa vain lukuisia.
Esimerkkinä tilan käsitteestä ei löydy ilmaisua esim.hedelmien olevan puolivälissä puuta, vaan kaikki on "ylhäällä."
Ei ole ihme, että ÄO normaalilla afrikkalaisella on vain 70, mikä vastaa 11 vuotiaan tasoa länsimaissa, kun taas amerikassa jonkin verran koulutetuilla afrikaaneilla ÄO on 85.
Ilman edes alkeellista koulutusta ei maanosan väestö pysty kehittymään muun maailman tasolle, toivoa voi, että edes maahanmuuttajien lapset saavat avartua ajatusmaailmaltaan, joskin on todettu matemaattisten kykyjen heikkous väestön osalla.
Toivoa voi, että edes muut luovuuden ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa ajan myötä, näissä nykyajan kanssavaeltajissa!
täti Mallalle:mistähän olet saanut nuo ÄO-luvut käyttöösi? Teksti kuin lainaus 30-luvun aarialaiskallonkutistajien näkemyksistä. Älykkyyden tärkein tehtävä on pystyä ratkaisemaan olemassaolon kannalta keskeiset asiat. Joku valkoinen professori voisi menehtyä alta aikayksikön oloissa, jotka ovat zuluille aivan arkisia. Toisaalta USA:n yliopistoissa opiskelee nykyään suhteellisen paljon afrosyntyisiä opiskelijoita. ÄO- mittausten tuloksia käytetään usein arvioidessa henkilön kykyä oppia hallitsemaan uusia tehtäviä. Harmi vain, että atomifyysikolle oppiminen vie paljon pidemmän ajan kuin vaikkapa zululle rynnäkkökiväärin käytön oppiminen, mutta kuten tiedät, maasta se pienikin ponnistaa. Myös tiedon nälkä on kasvavaa tietoa, vika vain siinä, että valkoisilla on huomattava taipumus viedä vääränlaisia oppikirjoja maihin, joita he kutsuvat kehitysmaiksi.
1930?
Tietolähteet ovat eri rotujen tutkimusvertailuja vuosilta 1990-2016.
---------------
Nähdäkseni valkoisilla on vaurauden myötä parempi mahdollisuus tyydyttää tiedonnälkäänsä!
Googelihan meille tietoa jakaa.
https://vaestotiede.wordpress.com/2016/01/06/moraali-ja-abstrakti-ajattelu-miten-afrikkalaiset-eroavat-lansimaalaisist/
Rasismia!!!!!!!!!
Monenlaista on tietoa. Tuota olemassaolevaa paremmuutta on oltu tiedetyn saksalaisissa ja kuin näiden vastakohdissa eli juutalaisissa.
Tuo arjalaisten ylivaltaan pyrkimys johti johti mm. juutalais- ja mustalaisvainoon. Perusteet eivät liene olleet samat.
Nobelisteja pidetän älykkäinä ja juutalaisiissa on tilastollisesti eniten näitä. Mustien osalta on päinvastainen tieto, ei yhtään nobelistia vielä.
Älykkyys kehittyi runsaasti kun opittiin lihan syönti. Puusta alas tulokin lienee katsottu älykkyyden kehittymisen osoitukseksi. Nyt tolloimmat pysynevät niin puun oksilla kuin tasamaallakin muita paremmin. Päätellä nyt tuosta jotain?
Mihin on muuten pysähtynyt "serkkujen" eli gorillojen kehitys. Onko tarkkailun aikaväli liian lyhyt vai ovatko kehitysolosuhteet nykyluonnossa taannuttavia.
Eiköhän evoluutiolle ole tyypillistä kehittää niitä ominaisuuksia mitkä hyödyttää eloonjäämistä?
Niin ollen ei afrikassa älylle ollut samaa tarvetta kuin kuumuuden kestävyydessä ja saaliin perässä juoksussa! Näin kertoo Tiede lehti.
Euroopan kylmyydessä vaati älykkyyttä selvitä ankarista olosuhteista, rakentamalla, lämpöä saadakseen,ja oveluutta kasvattamaan ravintoa ja karjaa. Niin ne kehittyivät kaupungit. LähdeTiede lehti.
Sääli etten saanut suomennosta Ismael kirjasta, missä gorilla opettaa tämän ajan ihmistä 😀 Tuo englanniksi kirjoitetun teoksen annan tyttärelleni jouluksi, en malta käyttää sanakirjaa vaativassa tekstissä!
Onhan fiktiofilmeissä "Apinoiden planeetta" käsitelty aihetta apinoiden kehityskaaresta valloittajina😀
Sen ymmärtää jos ei osata kirjoittaa ei lukea ei ole edellytyksiä kehittyä, oppittu tieto ei aivan kerro älykkyydestä johon vaikuttaa elinolosuhteet kuten ravinto.
Näin on, ehkä länsimaalaiset eivät pärjäisi afrikkalaisten tekemissä älykkyystesteissä puolestaan.
Jaa en pidä ajatuksesta, älyykkyystesti, entä pitäisikö poliitikot testata hehän tekevät päätöksiä, mielestäni älykkyyteen liittyy paljon muutakin kuin laskelmoiva ihminen.