Dieselautot ja polttoaineen vedenerotus

Vain lyhyt kokemus dieseleistä, joten kerron vain mitä olen havainnut. Kotini lähellä Nesteen asema vaihtaa laatua tarpeen mukaan. Esimerkiksi nyt on ollut -29/-34 pumpussa jo muutaman viikon. Käytän muita laatuja talvella vain poikkeustilanteissa, en edes joka talvi.

W204 C 220CDI (OM646). Vain normaali suodatin, joka muistaakseni vaihtuu 2 vuoden tai 50.000 km välein. Ei koskaan mitään polttoaineongelmaa. Näin mittarissa ainakin -31 astetta ja käynnistyihän se, juuri ja juuri. Kriittinen piste oli startin kierrokset, jotka jäivät aivan rajatapaukseksi. Moottorin syttymisen jälkeen normaali käynti. Käsittääkseni tuossakin härvelissä on jokin polttoaineen lämmitin? Myin pois ehjänä reilut 230 tkm taulussa, koska perheen ja egon koolle E on sopivampi malli.

W212 E 220 CDI (OM651). Vain normaali suodatin, joka vaihdetaan samoin kuin Ceessäkin, silloin kun huolto-ohjelma sitä edellyttää. Minun ajoillani siihen menee pari vuotta kerrallaan. Ikinä en ole kuullut minkään auton käynnistyvän -30 asteen alapuolella niin hereästi kuin tämän. Se räjähtää tulille kirjaimellisesti kuin kesällä ja käy heti terveen kuuloisesti. Tosin terve OM651 rohisee melko raakalla nuotilla etenkin kaksiturboisen version suuremman ruiskutuspaineen vuoksi. Tämän mittarissa olen myös nähnyt joka talvi -30 kylmemmän puolen lukemia.

Opiskelija-auto W124 250D (OM emmäämuista, mutta vanha 2-venttiilinen). Ollut meillä 330 - 430 tkm. Mistään ei tipu eikä valu mitään ja huoltovälillä konepelti avataan vain pesunesteen vuoksi. Jää mieleen, kun vaatii säännöllisesti pitkää matkaa painuvan auton suurien lisävalojen ylätuet irti säleiköstä ensin. Joskus ihan aluksi vaihdettiin polttoaineen suodatinta syksyllä, mutta kun ei sinne näyttänyt mitään kertyvän, niin on siirrytty tehtaan huolto-ohjelman seuraamiseen sellaisenaan, mitään siihen lisäämättä, mitään pois jättämättä. Tämän auton suodatinta on uteliaisuuttaan kaadettu tyhjäksi huollossa, aika lailla tasalaatuista nestettä sieltä tulee.

Talvella ei pidetä tankkia tyhjänä eikä säilytetä autoa lämpimässä tallissa, jonne ei mahdu, koska siellä on jo harrasteauto.

Mikähän on asiantuntijan tuomio? Oletan asettuvani alttiiksi riskille että vasta täytetyssä huoltoaseman tankissa on pohjalle kertynyt vesi sekoittunut täytön aikana ja minä kurvaan tankille heti perään? Eihän se vesi minnekään katoa, 250 D nielee sen kohtuudella, mutta uusi 2000 barin maksimipaineita käyttävä taitaa ottaa vesipisarasta sellaiset pultit, että minulla pääsee itku?

Mitä tuolle pitäisi asiantuntijan mielestä tehdä?

Vastakysymys aloittajalle: mikä tuossa kaksiturboisessa OM651 versiossa prakaa ensimmäisenä, ja millä kilometreillä (tietäen, että ensimmäisten vuosikertojen hauraat Delphin suuttimet ja kahden ensimmäisen vuosikerran jakopääongelmat on vältetty ostamalla sen verran uusi, että siinä on jo korjaavat osat paikallaan)

Käytettyä ostaessa siinä oli kymmeniä tuhansia tiimaa takana, ja oma visio on ajaa se lähelle 300.000 km, joka vie minulla vielä vuosia. Sitten myyntiin vielä 2-alkuinen numero taulussa ja täydellinen huoltohistoria mukaan. Sen jälkeen katsotaan, mitä härveleitä on tarjolla seuraajaksi?

Onko tässä mitään realismia?

Raskaassa liikenteessähän veden erottelusysteemi on yksi perusasia ja se on hoidettavissa kuskin toimesta yhtenä perus-toimenpiteenä. Yleensä jousellinen sokka sopivassa paikassa josta vain vedetään päästäen kosteutta pois ja se on siinä.

Sitten 'siviiliautoissa' on tyytyminen dieselin talvilaatuun (vähän ajavilla, niitäkin voi olla, aiheuttaa hieman voimistelua tankkauksen ajoituksessa) ja siihen ettei koskaan aja tankkia liian vähiin. Sitten edelleen voi laittaa talvella ko. tarkoitukseen kehitettyä lisäinetta tankkiin.

Ps. Muutenkin voi olla hyvä varotoimenpide ettei aja tankkia milloinkaan liian vähiin, jotta mahdollisia epäpuhtauksia ei nousisi pumpulle saakka.

Kohta ne jäätyy kun tulloo pakkaset!

On tullut jokunen vuosikymmen ajettua raskasta liikennettä.Tankin pohjassa on roppu, joskus olen sitä avannut, muttei sieltä muuta tullut kuin puhdasta löpöä. Varsinaista vedenerotinta ei ole kohdalleni sattunut. Nyrkkisääntönä, jos tankkaat huoltoasemalta, niin kerran vuodessa kun suodattimet vaihtaa, niin pitäisi riittää. Koskaan ei ole ollut ongelmia. Talvilaatua tietysti pakkasilla kannattaa käyttää ainakin henkilöautossa, ja eikä sitten mitään jäänestoja, kyllä pelkkä diesel riittää.

Vedeneroitin löytyy myös henkilöautojen dieseleistä, käytännössä se on dslsuodattimen alaosan tyhjä tila. Dsl-suodattimen alaosassa on siipimuteri josta sen voi tyhjentää. Vedeneroitin tyhjenee myös sutomaattisesti, kun suodatin vaihdetaan. Vedeneroitinosassa on myös koho joka kelluu vedessä (tiheys 1) mutta uppoaa dieseliin (tiheys n. 0,85). Kun koho nousee sen magneetii kytkee vikavalon mittaristoon, jolloin on viimeistään tyhjennettävä vedeneroitin, vedeneroitin tyhjennetään aina huolloissa, jos itse huoltaa autoa kannataa se tyhjentää siinä syys-lokakuussa ihan varulta jos ei vaihda suodatinta. Itsellä ollut dsl auto 23 vuotta ja vain kerran ollut vettä suodattimessa ja oli aika paljon ilmeiseti tuli huoltoaseman tankista, muulloin tullut puhdasta diesliä, kun olen eroittimen tyhjentänyt syksyisin. Kun suodatin vaihdetaan uuteen, niin tuo kohosysteemi ja siipimutteri otetaan vanhasta ja laitetaan ensin siihen uuteen suodattimeen ja sitten vasta kierretään autoon, ja sähköliitin painetaan viimeksi kiinni jottei kaapeli kierry.

Olen ajanut kahdella pösöllä 12vuotta n.300tkm. 1.4Hdi ja1.6Hdi. Mitään muuta eroa bensalla ajoon en ole huomannut, kuin syksyllä tarvii vähän katsoa polttoaineen pakkaskestoa. Kulutus senverran pieni, että tankkausväli on n.2 viikkoa. Erillistä vedenerotusta en tiedä kummassakaan autossani olleen.

Avensis, vedenpoisto on suodattimessa ja suodatimessa on jäähdytysvesikierto (lämmitys).

Vesi ei ole ongelma, jos olisi, löytyisi vedenerotin autoista. Aukaisin n. 500 000 km ajetun auton polttoainetankin manusluukun, jotta pääsin tutkimaan tankin puhtauden ja puhdistamaan karkeaimusuodattimen. Tankkiin ei ollut kertynyt tippaakaan vettä 16 vuodessa, ei siis edes vesihelmeä pohjalla, imusihdissä oli paksu kakku likaa muurautuneena tankinpohjan ja sihdin väliin, likapaakku on ensimmäinen kohta pakkasessa, mikä tukkeutuu dieselin muuttuessa huonommin juoksevaksi, mahdollinen vesikosteus tehostaa vaikutusta, monet luulevat sen olevan polttoaineensuodatin. Kun suodin tankissa on tukossa, polttoainepumppu repii joissakin malleissa voimalla ilmaa jostakin letkuliitoksesta, joka pysäyttää moottorin kokonaan.
Se miksi tankissa ei ollut vettä, johtuu siitä, että imu tapahtuu aivan tankin pohjalta ja poistuu heti, kun sitä ilmaantuu pieninä määrinä, auto on myös jatkuvassa käytössä.

Pienet määrät vettä on merkityksetön moottorin kannalta, vettä ei mene edes tipan kokoisina annoksina keralla, vaan olemattomia määriä dieseliin sekoittuneena muutaman sekunnin sadasosan ajan, vesi on vettä, ei mitään mystistä moottorin tuhoja nestettä, pienet määrät ei pysty poistamaan voitelevaa kalvoa liikkuvista osista.

Vesi on ongelma esim. veneiden tankissa, missä polttoaineen vaihtuvuus tankissa on pienempi ja imu ei tapahdu tankin pohjalta, silloin siellä voi lillua vettä enemmänkin, mikä aallokossa voi lähteä liikkeelle aiheuttaen ongelmia. Samanlaista kertymää voi olla työkoneissa, miksei autossakin, jos imu ei ole tankin pohjasta.

Ei ongelmia jos ei päästä tuollaista pitkänlinjan dieselasentajaa rassaamaan autoaan.