Toisessa maailmansodassa menehtyi yli 30 suomalaista olympiaurheilijaa. Iltalehti kertoo viiden olympiamitalistin tarinan. Heistä Mauri Noromasta tuli ensimmäinen sodassa menehtynyt sinivalkoinen olympiaurheilija.
Voimistelija Mauri Noroma koki traagisen kohtalon joulukuussa 1939.
Urho Kekkonen halusi Noroman kuoleman jälkeen urheilijat pois etulinjasta.
Kekkosen toive ei täysin toteutunut. Talvi- ja jatkosodassa menehtyi noin 360 huippu-urheilijaa.
Mauri Noroma (31. tammikuuta 1908 Viipuri–20. joulukuuta 1939 Muolaa) voitti voimistelussa kaksi olympiapronssia. Hän kuoli traagisesti saunassa Neuvostoliiton pommituksessa, NL-pommi osui saunaan.
URHEILUMUSEO
Talvisodan päänäyttämöllä Karjalankannaksella on jäätävää. Elohopea näyttää 17. joulukuuta kuudelta aamulla 21 astetta pakkasta. Eletään vuosisadan toiseksi kylmintä talvea Suomessa, kun Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksen.
Muolaan kunnassa Punnuksen kylässä on eteentyönnetty puolustuslinja. Matkaa puolustuksemme selkärangalle Mannerheim-linjalle on noin kymmenen kilometriä, eli ollaan todellisessa eturintamassa.
Neuvostoliiton tulivoima on noin kahdeksankertainen ja miehistöylivoima kaksinkertainen, mutta linja pitää.
Yksi sisukkaista taistelijoista on alikersantti Mauri Noroma, kaksinkertainen voimistelun olympiapronssimitalisti vuosien 1932 ja 1936 kisoista.
Noroma ja kymmenkunta muuta sotilaista saavat hetken aikaa hengähtää 20. joulukuuta. Miehet pääsevät taukopaikalle muutaman kilometrin päähän rintamasta.
Mennään porukalla saunaan. Löylyt kuumilla lauteilla tekevät hyvää pakkastaistelujen jälkeen.
Kun saunominen on loppusuoralla ja ollaan jo peseytymässä, vihollisen pommikone tekee täsmäiskun. Räjähde putoaa suoraan saunan päälle. Noroman ja kumppanien elämänlanka katkeaa.
Noromasta tuli ensimmäinen sodassa menehtynyt sinivalkoinen olympiaurheilija. Pitkälti Noroman kohtalon vuoksi Olympiakomitean ja Suomen urheiluliiton puheenjohtajana sotien aikaan toiminut Urho Kekkonen vetosi, että huippu-urheilijat saataisiin pois etulinjasta. Kekkonen kirjelmöi asiasta muun muassa vuosien 1941-43 pääministerin Jukka Rangellin kanssa.
Kekkosen vetoomus ei kaikilta osin toteutunut. Talvi- ja jatkosodassa kaatui noin kolmekymmentä suomalaista olympiaurheilijaa, joukossa kolme olympiavoittajaa ja muutama muu lajinsa absoluuttinen huippu. Eri lajien urheilijoita kaatui yhteensä noin 360.
Yhteensä suomalaissotilaita kuoli yli 90 000.
HE eivät lähteneet pakoon, vaikka henki oli uhattuna omassa maassa.
He taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta.
- - -
Voimistelija Mauri Noroma koki traagisen kohtalon joulukuussa 1939.
Urho Kekkonen halusi Noroman kuoleman jälkeen urheilijat pois etulinjasta.
Kekkosen toive ei täysin toteutunut. Talvi- ja jatkosodassa menehtyi noin 360 huippu-urheilijaa.
Mauri Noroma (31. tammikuuta 1908 Viipuri–20. joulukuuta 1939 Muolaa) voitti voimistelussa kaksi olympiapronssia. Hän kuoli traagisesti saunassa Neuvostoliiton pommituksessa, NL-pommi osui saunaan.
URHEILUMUSEO
Talvisodan päänäyttämöllä Karjalankannaksella on jäätävää. Elohopea näyttää 17. joulukuuta kuudelta aamulla 21 astetta pakkasta. Eletään vuosisadan toiseksi kylmintä talvea Suomessa, kun Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksen.
Muolaan kunnassa Punnuksen kylässä on eteentyönnetty puolustuslinja. Matkaa puolustuksemme selkärangalle Mannerheim-linjalle on noin kymmenen kilometriä, eli ollaan todellisessa eturintamassa.
Neuvostoliiton tulivoima on noin kahdeksankertainen ja miehistöylivoima kaksinkertainen, mutta linja pitää.
Yksi sisukkaista taistelijoista on alikersantti Mauri Noroma, kaksinkertainen voimistelun olympiapronssimitalisti vuosien 1932 ja 1936 kisoista.
Noroma ja kymmenkunta muuta sotilaista saavat hetken aikaa hengähtää 20. joulukuuta. Miehet pääsevät taukopaikalle muutaman kilometrin päähän rintamasta.
Mennään porukalla saunaan. Löylyt kuumilla lauteilla tekevät hyvää pakkastaistelujen jälkeen.
Kun saunominen on loppusuoralla ja ollaan jo peseytymässä, vihollisen pommikone tekee täsmäiskun. Räjähde putoaa suoraan saunan päälle. Noroman ja kumppanien elämänlanka katkeaa.
Noromasta tuli ensimmäinen sodassa menehtynyt sinivalkoinen olympiaurheilija. Pitkälti Noroman kohtalon vuoksi Olympiakomitean ja Suomen urheiluliiton puheenjohtajana sotien aikaan toiminut Urho Kekkonen vetosi, että huippu-urheilijat saataisiin pois etulinjasta. Kekkonen kirjelmöi asiasta muun muassa vuosien 1941-43 pääministerin Jukka Rangellin kanssa.
Kekkosen vetoomus ei kaikilta osin toteutunut. Talvi- ja jatkosodassa kaatui noin kolmekymmentä suomalaista olympiaurheilijaa, joukossa kolme olympiavoittajaa ja muutama muu lajinsa absoluuttinen huippu. Eri lajien urheilijoita kaatui yhteensä noin 360.
Yhteensä suomalaissotilaita kuoli yli 90 000.
HE eivät lähteneet pakoon, vaikka henki oli uhattuna omassa maassa.
He taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta.
- - -
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kekkonen oli kallelaan natsi saksaan, myöhemmin kun natsien sotaonni käänttyi hän "käänsi takkinsa "
Suomalainen mies onkin mies eikä mikään "vellihousu", Suomimiehen mieleenkään ei olisi tullut lähteä pakoon muille maille ja jättää vaimo, lapset ja vanhukset vihollisen jalkoihin, minunkin isäni joka on jo poisnukkunut oli vain 19v nuorukaisena sotimassa isänmaan puoleasta.
Kaikki heistä ansaitsevat kunnioituksen ja kiitoksen suuresta teostaan,
maamme itsenäisyys säilyi!
Siihen aikaan ei lähdetty mihinkään ihan noin vain.
Ei niin, kuri oli kova 400-500 pelkuria teloitettiin. Vaihtoehtoja oli vähän.
Kansa aivopestiin Suomessa ovelasti Natsi-Saksan rinnalle hyökkäys-sotaan v. 1941-1944
Joo niin aivopestiin !
Sen aivopesun teki kommunistinen Neuvostoliitto hyökkämäälä maahan 1939 marraskauun lopussa.
Välirauha ei ollut mikään rauha. Koko sen välirauhan ajan Neuvostoliitto rikkoi rauhaa tehden rajaloukkauksia maalla merellä ja ilmassa. Ampui alas mm suomalaisen matkustajakoneen 1940 kesäkuulla suomenlahahden yläpuolella.
Kaikkien tiedossa oli se,että Stalinin suunnitelma on tehdä Suomesta Neuvostotasavalta.
Eipä siinä tilanteessa paljon valinnan vaikeutta ollut.Ainoa maa josta oli apua saatavilla oli Natsi-Saksa. Hukkuva ottaa kiinni kaikesta mistä uskoo olevan apua pään pinnalla pitämiseen.
Valittiin niin kuin valittiin kun pakko oli.Ilmeisesti valittiin oikein , koska Suomi on vielläkin kartalla.Mutta missä on Neuvostoliitto,sitä ei kartalta löydy.
suomalaiset puolustivat naisia ja lapsia, vanhuksia, oman maansa itsenäisyyttä!
Kunnioitan heitä.
taistelivat ryssää vastaan ja saivat itsenäisyyden säilymään.
Silti kauheaa, että vihollinen murhasi 90 000 suomen nuorta.
He eivät saaneetkaan elää elämäänsä.
Eikö tätä kaikki tiedä.
"Henkensä-uhalla"
Niin.
Suomalaiset olivat vain tappajia.
n. 1 000 000 ihmistä.
Todella karkeasti arvioituna.
Suomi kun ei ollut hyökkäävä murhaaja.
Jopa huippu-tappajat, Roosevelt, Churchill. Stalin ja Hitler nostivat maljan Suomen armeijalle.
Charles de Gaulle ei kehdannut, eikä Ruotsin kuningas.
H.
Viime vuosisadalla Saksa kaksi kertaa pelasti Suomen kommunismilta.
Kyseen alaista saksalta, ensin aiheuttaa sotatilanteen suomessa ja euroopassa niin voiko puhua pelastamisesta.
"Ajattele.tarkemmin "
Ainakin joku pelasti Neuvosto-Liiton.
Olkaamme siis ylpeitä, vai?
"Jopa huippu-tappajat, Roosevelt, Churchill. Stalin ja Hitler nostivat maljan Suomen armeijalle"
H.
Sodassa ei ole aihetta ylpeilyyn.
Ovatko syyrialaiset ylpeitä sotimisesta.
Sopii miettiä uuden kerran mikä aiheutti sodan Suomen ja neukun välille.
Ylhäällä "näinhän_asia_on" kertoo.
"Ajattele.tarkemmin"
Voittaja on aina ylpeä.
Niin-kuin pitääkin.
H.