Ihminen ei ollut enää ihminen, vaan tuhottava kohde. Ihan kuin tilanne olisi sotatanreelta. Pyydettiin töihin, jotta voitaisiin alistaa, nöyryyttää ja vietityää tuttujen paskat niskaan. Ne eivät olleet enää ihmisiä, ne olivat joukko kimppuun hyökänneitä hyeenoja. Ilman syytä, vain heidän oma ahdistus. He eivät tunteneet sympatiaa, he olivat kylmäviivaisia tuhoojia. Heidän päässään oli kaksi lausetta, pelasta itsesi ja tuhoa se. Naiset, miehet silmitöntä raivoa, koska en suostunut suojelemaan ja kantamaan vastuuta eestin prinsessan teoista ja pian sain koston mitä sille tehtiin, vaikka syytön olin. Sitten tuli nämä muut raivoa sain kun sanoin etten suostu. Se raivo jatkuu vaan kunnes onnistuvat lopullisessa tuhossa. He eivät salli heille vastaansanomista.
pahinta oli nähdä miten alas vaivutttiin
keskitysleiriltä
998
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vaikka itse yrititkin tuhota mut...
Enkeleitä toisillemme. Toisesta ei tarvitse pitää, häntä voi jopa inhota niin, että vatsassa vääntää oksetus kun ajattelee, mutta sen voi pitää omana tietonaan.
Häntä ei tarvitse kiusata, eikä liioin esittää pyhimystä ja uhria saaden jonkun toisen kostamaan puolestaan, kun haluaa hoidattaa likaisen työn toisilla, säästääkseen oman nahkansa...
Rauhallista tulevaa Joulua! :)
sinä et tunne aloittajaa eikä hän sinua. voi teitä marttyyreitä.
Jokainen omia, jos kolahtaa... Niin ja miettiä, ettei vaan ole tullut käytetyksi omiin tarkoitusperiin.
joilla on kusta päässä ja eniten harhoja.
En tiedä mitään..
Eikö tuokin ole kiusaamista..
Ihmisiä voi yhdistää myös pahuus. Toiset on vaan juntteja..
ap.n vuodatus -ei kuitenkaan turha. kertoo syvällisestä loukkauksesta
jota sivusta ei ymmärretä ilman avustusta.
Sääliks kävi paholaista, paholainen mutta paljon kauniimpi pirun orhkidea kuin ne toiset... vihattu ja himoittu taimi.