Heippa! Itselläni on laskettu aika TÄNÄÄN =D ja olenkin nyt utelias kuulemaan, että millaisia "synnytystarinoita" täällä ihmisillä oikein on.. Siis lyhyt kuvaus riittää, kuten millä viikoilla synnytit, monesko lapsi, miten käynnistyi, synnytystapa/asento, käytitkö kipulääkettä, miten pian pääsit kotiin jne..? Vähän alkaa jo tässä jänskättää ja olisi itsekin jo pian mukava päästä kertomaan omaa tarinaansa! =) Kiitos paljon vastauksista!
Synnytys Gallup
Kyselijä
182454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Esikoinen käynnistettiin viikolla 42 6, kipulääkkeenä epiduraalipuudutus. Puoli-istuvassa asennossa. Pääsin kotiin 10 åäivän päästä koska poika oli teho-osastolla (verenvuoto aivoissa). kaikki meni kuitenkin hyvin.
Kuopus, (tyttö) syntyi viikolla 40 3. Kipulääkkeenä Parakervikaali. Puoli-istuvassa asennossa. Tuli vauhdilla, ponnistus kesti alle minuutin. Kotiin pääsin seuraavana aamuna. =)
Tsemppiä tulevaan koitokseen ja oikein paljon onnea tulevasta perheenlisäyksestä!
1. Viikolla 41 1
2. ensimmäinen lapsi
3. supistuksilla alkoi
4. Ihan sängyllä pusersin puoli istuvassa asennossa jalat telineessä
5. epiduraali (aivan loistava!!)
6. Sairaalassa olin 3päivää ja sanoin, että nyt tää äiti lähtee kotiin, kun vauva voi hyvin ja maitoa tulee. Kyllä ihmettelivät ja yrittivät saada jäämään, mutta kotiin lähdin.
esikoisen tulo maailmaan lapsivesien menolla ja viikkoja oli 41 2. Päivän odottelin sairaalassa synnytyksen käynnistymistä. Synnytys menikin nopeasti sitten,kun se käyntiin lähti. Koko synnytyksen kesto oli 6h ja ponnistusvaihe kesti 10 minuuttia. Kotiin lähdin sairaalasta kolmen päivän päästä synnytyksestä.
ensimmäinen syntyi rv 39 4,lapsivesi meni ---> 9t30min tyttö sylissä :) epiduraali auttoi hyvin ja synnytin puoli-istuvassa asennossa,kotiin 3pv päästä...
toinen syntyi rv39 2 alkoi RAJUILLA supistuksilla --->3t06min tyttö sylissä :) luomuna synnytin(ei ehditty saada kivunlievitystä) puoli-istuvassa asennossa nopea mutta todella kipeä synnytys 3pv päästä kotiin
saa nähdä tuleeko seuraava syöksyllä :)
onnea tulevaan synnytykseen!
Supistuksia alkoi tulemaan 10min välein maanantaina klo 5 aamulla ja jotain lapsivettä muistuttavaa oli tullut,ei kuitenkaan paljon. Viikkoja silloin 41 2.Ensi synnyttäjänä lähdin silloin sairaalaan. Olin auki 1cm. Jäin odottelemaan sairaalaan. Mitään ei edistystä ei tapahtunut. Kuitenkin supistukset todella kipeitä. Otin aluksi suun kautta kipulääkettä, myöhemmin lihakseen pistettävä. Mitään ei vieläkään tapahtunut eikä kipulääkkeet auttanut. Tiistaina sitten puhkaistiin kalvot kokonaan ja sain epiduraalin myös jotain supistuksien voimaa lisäävää ainetta ja antibioottia varmuuden vuoksi kun oli korkeavedenmeno. Helpotti todella kaikki kipu oli poissa.Tyttö syntyi sitten tiistaina klo 18.15.=) Kaikki kesti yhteensä 38tuntia.ponnistusvaihe 30min.väliliha leikattiin. en tiedä kuinka paljon tikkejä laitettiin mut kuulemma ei mikään paha juttu.=)
Ensinmäinen synnytys viikolla 41 6, kesti 20 tuntia. Spontaani synnytys.
Epiduraali kivunlievityksenä.
Ponnistin sängyssä puoli-istuvassa asennossa.
Kotiin viiden päivän päästä.
Toinen synnytys viikolla 42 6 (ei käynnistetty), kesti 10 tuntia.
Kivunlievityksenä vain lämpötyynyt.
Muuta ei ehtinyt. Menin vähän myöhässä sairaalaan... :o)
ponnistin jakkaralla, ja se oli tosi hyvä asento mielestäni.
kotiin kolmen päivän päästä.
Kolmas synnytys.
Käynnistettiin viikolla 42. Synnytys kesti 45 min.
Ponnistin selin makuultaan.
Ei kivunlievitystä.
kotiin kahden päivän päästä.
Molemmissa synnytyksissä on ollut samoja piirteitä...
Synnytykset on alkaneet epäsäännöllisillä suppareilla (7-15min välein) ja niitä on kestänyt n.15h, sitten muuttuneet säännöllisiksi -> sairaalaan. 1.kerralla olin 4cm, toisella 7cm auki sairaalaan tultaessa. Sitten avautuminen on tyssännyt siihen, supistuksista huolimatta. Eka kerralla laitettiin tippa (26h supistusten jälk.) nopeuttamaan synnytystä ->45min päästä tyttö oli syntynyt (ponnistusvaihe 21min). 2.kerralla puhkaistiin kalvot synnytyksen edistämiseksi ->20min päästä poika syntyi (ponnistusvaihe 2min :)).
Kivunlievitykseen olen saanut ilokaasua, aqua-rakkulat, ollut kylvyssä ja suihkussa.
Molemmilla kerroilla pääsin kotiin vauvan ollessa 2vrk. Aijemminkin olisin lähtenyt, mutta täällä lääkäri tekee kotiinlähtötark. vasta tuolloin, aikaisintaan.
olen ponnistanut molemmilla kerroilla sängyllä kyljelläni.
supistuksiin tehosi hyvin myös lämmin tyyny ja istuminen jumppa-pallon päällä ->rentoutti lihaksia.
Onnea matkaan :)!
Ensimmäinen syntyi 38 1, alkoi vedenmenolla ja siitä 6,5 tunnin kuluttua tyttö oli maailmassa (ponnistusvaihe 1 tunti), ei kipulääkettä, kun ei kipujakaan, kotiin neljän päivän ikäisen mukelon kanssa.
Toinen syntyi 33 2, alkoi myös vedenmenolla, mutta syntyminen yritettiin estää tiputuksella (ilman menestystä) ja neljän tunnin kuluttua siitä, kun todettiin, että estäminen ei onnistu, tyttö tuli maailmaan kolmella työnnöllä pylly edellä ja pää ja jalat viimeisenä, ei kipulääkettä, kun ei taaskaan kipuja, kotiin kolmantena päivänä, kun vauveli oli toisessa sairaalassa liki kolmensadan kilometrin päässä.
onneksi olkoon kun et kivuista joutunut kärsimään! :)
Mun ensimmäinen synnytys oli vuonna 2001, viikkoja tasan 40 ja kesti 7h35min elikkäs aika nopee ensisynnyttäjälle!! Mä laskeskelin kotona kaks ja puol tuntia kipeitä supistuksia, mitkä tuliki jo aika säännöllisesti!! Sit lähettiin tayssiin ja lapsvedet meni ku tutkittiin.. Sit synnytyssaliin ja ottelin siinä ilokaasua!! Sit sain epiduraali puudutuksen ja sen jälkeen rupeski tapahtuun!! Ei kauaa enää kestäny ku oli jo tyttö maailmassa!! Tikkejä tuli ehkä n. viis eli helpolla pääsin!! Painoi 3260 ja oli pitkä 49!!
Toisella kertaa (v.2004) oli viikkoja 39 5 ja heräsin yöllä siihen ku supisteli ja vajaan tunnin niitä laskeskelin jonka jälkeen lähin sairaalaan.. Olin kolme senttiä auki tutkimuksessa!! Siitä yläkertaan, missä taas otin ilokaasua!! Sit kohta sain kohdunkaula puudutteen jonka laitto myös nopeutti synnytystä niin et siinä ei enää kauaa aikailtu!! Poika vaan oli niin iso et siltä murtu solisluu, joka onnex parantu nopeesti!! Synnytys kesti 4h30min!! Pojasta en saanu tikkejä en mitään.. Muutama pieni pintanaarmu!! Painoi 4390 ja oli pitkä 52!!
Ei muuta kun rutkasti onnea!!!!!!!!!
Taidat!!tykätä!!huutomerkeistä!!vai!!puuttuuko!!näppiksestäsi!!pistenäppäin!!
Ensimmäinen lapsi, 28-vuotiaana, viikot 40 3.
Kaksi päivää tai oikeastaan iltaa oli ns. harjoitussupistuksia säännöllisesti.
Perjantaiyöllä kello 1 lähdimme sairaalaan,
kello 2 sisätutkimus - kohdunsuu auki 3 cm.
sitten synnytyssaliin odottelemaan.
Kello 3 tuli hätä ja isi ryntäsi hakemaan kätilöä, joka tarkisti tilanteen ja sanoi että nyt aletaan ponnistamaan.Kätilö juoksi ovelle ja huusi "Mä alotan nyt!"
Toinenkin kätilö tuli paikalle.synnytin ihan niiltä sijoiltani, selälläni puoli-istuvassa asennossa - eipä siinä juuri ehditty asentoja miettimään..
Kello 3.20 sain ihanan pienen pojan syliini.
Kipulääkettä ei siis ollut.
Maanantaina kotiin.
Mun tyttö syntyi viikolla 41 2...Limatulppa irtosi ja tuli kovat ja tiheät supistukset,aamuyöllä sairaalaan.Kivut kovia,sain epiduraalin joka oli tosi mahtava lievittäjä!Tosin se auttoi vähän liikaakin niin sain sitten supistuksia lisäävää lääkettä.Kalvot puhkaistiin.Synnytin jakkaralla.Synnytys kesti 13h,ponnistus 35min.Sairaalassa olin 5päivää.
Ihana kokemus!!!!!
Supistukset alkoi rv40 1 klo 01 yöllä. Sairaalaan lähin kun säännöllisiä suppareita -50sek,kolmen minsan välein- oli ollu 3 tuntia. Vauva synty vähä yli 7 tiistai yönä. Sairaalassa olin tunnin kuumassa suihkussa oloani helpottamassa ja synnytyksessä oloa helpotti kylmät pyyhkeet otsalla ja lämmin jyväpussi selän alla. Ei muuta kivunlievitystä.Perinteisessä asennossa synnytin. Kotiin päästiin perjantai aamuna.
Lapsivesikalvot puhkastiin sairaalassa. Se ei tunnu missään mut supistukset voimistui.
lapsi syntyi suunnitellulla sektiolla, kaikki oli ihanan varmaa, rauhaisaa, selkeätä, tiesimme että lapsi ei voi missään tapauksessa ainakaan synnytyksessä joutua mihinkään vaaraan, odotimmw jännittyneinä ja riemuissamme... itkimme molemmat vanhemmat ilosta, kun kuulimme pienen, maailman ihanimman lapsen äänen ja hetki sen jälkeen myös näimme hänet ja hän oli suloisin olento mitä vain voi maa päällän kantaa. Sen jälkeen maailma mullistui... Meidän kahden välisemme rakkaus monistui meidän kolmen väliseksi, minusta tuntui kuin miljoona tiejyrää olisi samanaikaisesti ajanut ylitseni - hyvällä tavalla - niin voimakas oli kokemani rakkaus lastani kohtaan.
Onnea sinulle ja ihanalle äitiydelle. Kaikille ei se rakkaus lasta kohtaan syty yhtä voimakkaana heti kuin esimerkiksi minulle, muta jonain päivänä se tulee kyllä, ihan varmasti! Ja se on ihan yhtä hieno asia kuin se, että heti 'rakastuu' lapseensa kun näkee tämän ensimmäisen kerran - jos ei parempikin!
Onnea sinulle!
Esikoinen:rv 39 2,koko synnytyksen kesto 9h, sairaalassa 5 tuntia, supistukset loppui, tippa lisämään supistuksia, ei kivun lievitystä (7cm auki sairaalaan menessä), ponnistusta 40minsaa, puli-istuva asento. Välilihaa leikattiin n. 15 tikkiä. Sairaalassa kuusi päivää.
Kuopus:rv 40 2,koko synnytyksen kesto 2h, sairaalassa 12 minuuttia ja tyttö maailmassa, synnytys seisten (ei ehtinyt eikä päässyt makuulle), ponnistus 4 minuuttia, ei kivunlievitystä, 2 tikkiä. sairaalassa kaksi päivää.
ja oi sitä onnea kun vauvat ovat syntyneet ja jos yhden vielä sais.... :)