Toisinaan vahvallakin ihmisellä on tarve olla heikko ja kasata itseään jonkun sylissä, tuntea käsivarret ja lämpö ympärillään, jotta jaksaa taas seisoa vahvana.
Myyn matkat
ajatuksienHarharetket
13119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minun puolestani.
Seisotko sää sitte käsilläs?
Vahvatkin voivat olla heikkoja.
Ihana nimimerkki "ajatuksen harha retket" :) Joo paljon puhutaan vahvuudesta, puhutaan heikkoudesta ja vahvuuden ja heikkouden mahdollisista riskitekijöistä jne. Olenkohan minä jotenkin vähän "pöhkö", kun minä en ole koskaan ajatellut: "olenko vahva tai heikko vai siltä väliltä", ihan oikeasti. Ajattelen, että se, onko vahva vai heikko, kunhan vaan selviää heikkoina ja vahvoina hetkinä eteenpäin:D Loppujen lopuksi ihmiset pohtii liian paljon, "olenko vahva vai heikko". Ihan sama, jos vain selviytyy tilanteesta kuin tilanteesta. Pitää keskittyä asioihin ja sen hetkiseen olotilaan ja tilanteeseen ja ratkoa niitä ongelmia "tässä ja nyt", mutta pitää myös osata nauttia niistä hyvistä hetkistä ja osata myös tehdä niitä hyviä hetkiä myös muille ympärille oleville ihmisille, koska ne hyvät hetket tuplaantuun sen myötä. Asenteesta kai aika paljon kiinni. Keskittyy oleelliseen ja painopiste nimenomaan hyvissä asioissa ja tulevassa.
En ole ikinä ajatellut, olenko vahva vai heikko. Enkä myöskään ole ajatellut muista, että onko joku vahva vai heikko. Välillä kai jokainen on sekä vahva että heikko, mitä sitä jäädä miettimään ja pohtimaan:D Sillä välin ehtii tehdä asioiden eteen vaikka kuinka paljon. Tämä nyt oli sellainen mutkat suoriksi juttu, mutta tosi juttu. Eihän se vahvuus tai heikkous ole pelkästään ihmisestä itsestään kiinni, ympäristö ja muut seikat ja tilanteet ovat niin erilaisia ja erikokoisia, että se on niin monen palan yhteen laskettu sopivuus. Mielestäni. Joten se siitä ihmisen omasta vahvuudesta tai heikkoudesta. Toki joku toleranssi jokaisella on, mutta silti.
Tarve on todellinen, kiitos.
"pitää myös osata nauttia niistä hyvistä hetkistä..."
Mistä hyvistä hetkistä? Ei niitä ole. Joskus elämä on lähes helvettiä. Lopettakaa höpinät "hyvistä hetkistä nauttimisesta ja niiden tuottamisesta toisille". Viimeksi mainittua tekstiä tulee VAIN ihmiseltä, joka elää melko tyytyväisenä elämäänsä - eikä todellisuudessa kaipaa mitään.
Tällainen ihminen voi olla itse eronnut, uuden rakkaansa kanssa aloilleen asettunut ja iltatähden/ lapsen tehnyt muiden moralisoija?
Se, että itsellä on kaikki parisuhteessa hyvin, ei anna lupaa olettaa, että muillakin on - ja puhua MUKA heidän(kin) suullaan.
asiaa… aplodeja… aplodeja ja seisaallaan aplodeja, vihellyksiä jeeee edes joku on asian laidan tajunnut. Arvaa onko elämä helvettiä ja ei se ei muutu miksikään, koska jännämiehet on jännämiehiä. . .
Miehet on perseestä
Tunnistan tuon tarpeen eikä kenenkään pitäisi olla aina vahva.
Itse katsoin äsken Ensitreffit alttarilla ohjelmaa ja tuli pitkästä aikaa sellainen tunne, että haluaisin parisuhteen. Itse en juurikaan pohdi etukäteen eri tilanteita tai tulevaisuutta. Mutta olisi ihanaa vaan olla toisen ihmisen kainalossa hiljaa silitellen tai puhuen. En myöskään hätkähdä niitä vaikeuksia mitä suhteessa voi olla, mutta puhuminen on tärkeää. Se ja koskettaminen on avain hyvään suhteeseen. En tiedä pitäisikö mahdollinen kumppani siitä, että minä koskettelisin häntä mielelläni paljon.
Vahvimmillasi olet yksin.
Pöh ...kasata itseään toisen sylissä. :D
Mun ei anneta olla heikko. Ni en sit ole. Hammasta on opittu puremaan ja eteenpäin menemään. Ainoa mihin voit luottaa on oma itsesi. Ja tää on fakta.