Etelä-Suomen Sanomat/ arvostamani henkilön mielipide 2.11.2016:
Halloween on tuontitavaraa
Perinne: Korvataan tuontijuhla suomalaisella sadonkorjuujuhlalla kekrillä!
Yhdysvalloista Suomeenkin rantautunutta Halloweenia vietettiin taas lokakuun viimeisenä päivänä. Kyse on kaupallisesta karnevaalista, joiden taustoista harva juhlija on tietoinen.
Sadonkorjuun juhlinta on maanviljelyskulttuureiden vanhinta kalendaariperinnettä. Maatalouteen liittyvä vuodenkierto ja maailmankuva on yhdistänyt aikoinaan koko Eurooppaa. Sadonkorjuun ja vuoden vaihteen juhlaa on vietty syksyisin eri puolilla Eurooppaa oletettavasti jo vasarakirveskulttuurin aikaan.
Amerikkaan irlantilaisten siirtolaisten mukana kulkeutuneella halloweenillä ja suomalaisella kekrillä on siten samat, yhteiseurooppalaiset juuret. Nimi halloween (All Hallows Eve) kertoo siitä, kuinka syksyinen sadonkorjuujuhla usein sulautui kristillisellä ajalla yhteen pyhäinmiestenpäivän kanssa.
Halloweenin varhaisin kerrostuma on kelttiläinen sadonkorjuu- ja uuden vuoden juhla, samhain. Halloweenista tutut kurpitsalyhty, ”karkkia tai kepponen”, naamioituminen ja kummitukset liittyvät eurooppalaiseen vuosituhansia vanhaan syysjuhlaperinteeseen, ja niillä on vastineensa myös kekrinvietossa.
Kekri on suomalainen syysjuhla, jolla on juuret vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Entisaikaan kekrinä juhlittiin sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista. Kekriä vietetään edelleen, ja viime vuosina se on saanut uusia muotoja aina lähiruokamarkkinoista rokkikonsertteihin. Kekrin ytimessä ovat yhteisöllisyys yli sukupolvirajojen, irtiotto arjesta sekä tietysti herkuttelu uuden sadon antimilla. Kekrin aika alkaa Mikkelinpäivänä ja jatkuu Pyhäinpäivään saakka, lokakuu on siis kokonaan kekrisesonkia.
Suomessa kasvukausi on lyhyt. Omavaraistaloudessa elettäessä oli tärkeää, että maan antimet osattiin säilöä oikein, jotta tulevasta talvesta selvittiin. Kun sato oli korjattu ja varastoitu, jyvät laarissa, nauriit kuopassa, karja tuotu laitumilta kotiin ja syysteurastukset tehty, koitti viimein kekri. Alueesta riippuen juhlaa kutsuttiin myös nimillä köyri, köyry ja keyri. Kekrillä ei alkuun ollut vakituista päivämäärää, vaan kukin maatalo juhli sitä sen mukaan, miten työt saatiin valmiiksi. Monilla paikkakunnilla kekriä vietettiin monta päivää peräkkäin, aina talo kerrallaan.
Kekrinä juhlitaan siis sadonkorjuun ja siihen liittyvien töiden päätökseen saamista. Juhlassa on ollut tapana syödä ja juoda ylenpalttisesti. Niin pyrittiin ennen vanhaan takaamaan, että seuraavasta satovuodesta tuli runsas. ”Seitsemän kertaa kekrinä syödään ja iltasetta maahan pannaan.” Kenellekään ei saanut jäädä nälkä, sillä se olisi merkinnyt laihaa satovuotta. Syötiin monia hyviä ruokia kuten lammaspaistia, kotitekoisia makkaroita, juureksia, puuroja ja tuoretta leipää. Paikoin oli tapana, että uudisviljasta leivottu ensimmäinen leipä asetettiin kekrinä paraatipaikalle tuvassa ja pidettiin siinä kevättöihin asti.
Miksi emme juhlisi tätä vanhaa eurooppalaista sadonkorjuujuhlaa suomalaisittain? Hylätään kaupalliset rekvisiitat kurpitsat, zombiet, luurangot, pyövelit ja kummitukset ja elvytetään aito suomalainen kekrijuhlaperinne nykypäivän sovellutuksin. Tehdään siitä niin omaperäinen, että se houkettelee turistejakin maahamme juuri pahimpaan rospuuttoaikaan á la Münchenin Oktoberfest.
Halloween on tuontitavaraa
Perinne: Korvataan tuontijuhla suomalaisella sadonkorjuujuhlalla kekrillä!
Yhdysvalloista Suomeenkin rantautunutta Halloweenia vietettiin taas lokakuun viimeisenä päivänä. Kyse on kaupallisesta karnevaalista, joiden taustoista harva juhlija on tietoinen.
Sadonkorjuun juhlinta on maanviljelyskulttuureiden vanhinta kalendaariperinnettä. Maatalouteen liittyvä vuodenkierto ja maailmankuva on yhdistänyt aikoinaan koko Eurooppaa. Sadonkorjuun ja vuoden vaihteen juhlaa on vietty syksyisin eri puolilla Eurooppaa oletettavasti jo vasarakirveskulttuurin aikaan.
Amerikkaan irlantilaisten siirtolaisten mukana kulkeutuneella halloweenillä ja suomalaisella kekrillä on siten samat, yhteiseurooppalaiset juuret. Nimi halloween (All Hallows Eve) kertoo siitä, kuinka syksyinen sadonkorjuujuhla usein sulautui kristillisellä ajalla yhteen pyhäinmiestenpäivän kanssa.
Halloweenin varhaisin kerrostuma on kelttiläinen sadonkorjuu- ja uuden vuoden juhla, samhain. Halloweenista tutut kurpitsalyhty, ”karkkia tai kepponen”, naamioituminen ja kummitukset liittyvät eurooppalaiseen vuosituhansia vanhaan syysjuhlaperinteeseen, ja niillä on vastineensa myös kekrinvietossa.
Kekri on suomalainen syysjuhla, jolla on juuret vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Entisaikaan kekrinä juhlittiin sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista. Kekriä vietetään edelleen, ja viime vuosina se on saanut uusia muotoja aina lähiruokamarkkinoista rokkikonsertteihin. Kekrin ytimessä ovat yhteisöllisyys yli sukupolvirajojen, irtiotto arjesta sekä tietysti herkuttelu uuden sadon antimilla. Kekrin aika alkaa Mikkelinpäivänä ja jatkuu Pyhäinpäivään saakka, lokakuu on siis kokonaan kekrisesonkia.
Suomessa kasvukausi on lyhyt. Omavaraistaloudessa elettäessä oli tärkeää, että maan antimet osattiin säilöä oikein, jotta tulevasta talvesta selvittiin. Kun sato oli korjattu ja varastoitu, jyvät laarissa, nauriit kuopassa, karja tuotu laitumilta kotiin ja syysteurastukset tehty, koitti viimein kekri. Alueesta riippuen juhlaa kutsuttiin myös nimillä köyri, köyry ja keyri. Kekrillä ei alkuun ollut vakituista päivämäärää, vaan kukin maatalo juhli sitä sen mukaan, miten työt saatiin valmiiksi. Monilla paikkakunnilla kekriä vietettiin monta päivää peräkkäin, aina talo kerrallaan.
Kekrinä juhlitaan siis sadonkorjuun ja siihen liittyvien töiden päätökseen saamista. Juhlassa on ollut tapana syödä ja juoda ylenpalttisesti. Niin pyrittiin ennen vanhaan takaamaan, että seuraavasta satovuodesta tuli runsas. ”Seitsemän kertaa kekrinä syödään ja iltasetta maahan pannaan.” Kenellekään ei saanut jäädä nälkä, sillä se olisi merkinnyt laihaa satovuotta. Syötiin monia hyviä ruokia kuten lammaspaistia, kotitekoisia makkaroita, juureksia, puuroja ja tuoretta leipää. Paikoin oli tapana, että uudisviljasta leivottu ensimmäinen leipä asetettiin kekrinä paraatipaikalle tuvassa ja pidettiin siinä kevättöihin asti.
Miksi emme juhlisi tätä vanhaa eurooppalaista sadonkorjuujuhlaa suomalaisittain? Hylätään kaupalliset rekvisiitat kurpitsat, zombiet, luurangot, pyövelit ja kummitukset ja elvytetään aito suomalainen kekrijuhlaperinne nykypäivän sovellutuksin. Tehdään siitä niin omaperäinen, että se houkettelee turistejakin maahamme juuri pahimpaan rospuuttoaikaan á la Münchenin Oktoberfest.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Sanni Gran-Laasonen sanoi iloitsevansa uudesta Guggenheim-hakemuksesta.
Halloween ja Guggenheim ja Steven Hallin suunnittelema Kiasma!
Mitä meillä on omaa, omintakeista enää jäljellä esiteltäväksi ulkomaalaisille?
Juuri tuon takia, mitä aloittaja kertoi, en koko halloweenista perusta. Kaikki pitää pilata kaupallisuudella ja hämärtää asioiden alkuperä.
Ei sen puoleen, onhan noita muitakin viettopäiviä Amerikasta tänne tullut.
Suomalaisilla kumma hinku juhlia.
Varmaan asiat on liian hyvin, kun ei osata elää arkea, ja nauttia (En keksinyt parempaa ilmaisua tuolle "nauttia")siitä.
Tuo juhliminen käsitetään luvaksi läträtä alkoholin kanssa.
Suomi lähestyy itä-eurooppaa alkoholinkäytössä, kun näitä ryyppäyspäiviä kehitetään lisää, niin kohta mennään ohi.
Oikeessa elämässä viikonlopunvietto alkaa perjantaina, mutta tällä palstalla se kirjoituksista päätellen aloitetaan torstaina.
No, minusta on tullut vähän synkkämietteinen, ettei nuo rillumareijutut niin kolahda.
https://hogtider.wordpress.com/2007/10/30/vad-ar-skillnaden-mellan-allahelgonadagen-alla-helgons-dag-alla-sjalars-dag-och-halloween/
Koska olette viisaita en käännä.
Samaa huonoa ruotsalaista tuontitavaraa tuokin kun pakkouskontokin, joka pakotettiin tänne aseilla, sotajoukoilla ja tappamisella, rovioilla polttamisilla.
* * *
Suomella on ollut vuosituhansia sitä ennen kekri, joka on ainoata omintakeista,
kivaa suomalaista iki-vanhaa traditiota.
* * *
Ei minua kukaan pakota uskomaan juhannus kokolla.
Hmmm...halloween ja kekri, molemmille on tilaa kalentereissamme. Molemmat perustuvat kansanperinteeseen ja eivät ole kirkon tai valtion määräämiä juhlapäiviä. Kaupallisuus taas tulee kuin manulle illallinen populääriteettiin liimattuna. Kekriä ei kai ole koskaan vietetty joka puolella Suomea.
Osasit kai lukea???
Historia on historia ei suomi apinoiden kirjoitukset!!!
Ei ollut varsinaisesti mitään sellaista mitä en olisi jo tiennyt. Me työn puolesta jo jouduttiin ottamaan selvää erilaisten juhlapäivien taustoista.
Sadonkorjuujuhlat eivät ole myöskään eurooppalaistenkulttuurien yksinomaisuutta. Niitä vietetään ympäri maailmaa, joka puolella missä satoa korjataan tai on korjattu vuosisatojen, tuhansien aikana. Ihmiskunnan vanhin traditio on syödä vatsa täyteen ja valmistaa jotain viinasta tai olutta ja rymytä koko yö tai vaikka viikko sen kunniaksi että laarit ovat taas täynnä ja makkarat valmistettu ja sika suolattu talven varalle.
***
Nää tällaiset juhlat ovat kadonneet melkein kokonaan kun siirryttiin agraariyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan. Nyt elämä on juhlaa koko ajan ja kinku päydässä vuoden ympäri.
Turha kääntää totuutta historiassa, kai osaat lukea?
Nyt täytyy nähdä kirjoittajan koko naisuus onko unelmaa vai totuutta?
Ei kaikilla ole elämä juhlaa, ehkä sinulla koska sinä ja minä asumme Ruotsissa.
Suomen eläkkeet ovat suuria, koska kaikessa määrää rikkaus.
Suomessa kekri, ent. pyhäinmiestenpäivä ja nykyään pyhäinpäivä on sidoksissa kirkkoon.
Silloin iltakirkoissa järjestetään Jumalanpalvelus, jossa luetaan kaikkien henkilöiden nimet, jotka ovat kuuluneet seurakuntaan ja kuolleet edellisen pyhäinpäivän jälkeen ja heille jokaiselle sytytetään kynttilä.
Näin toimitaan ainakin täällä Savossa nykyisellä asuinpaikkakunnallani ja Vantaalla Vantaankosken seurakunnassa.
Halloweenia en tiedä juhlittavan ainakaan lähipiirissäni.
Lapsuudessani ja nuoruudessani kekrin ruokana oli mykykeitto, joka valmistettiin sianlihasta ja sen sisäelimistä ja myvyt verestä. Se kai edusti sadonkorjuujuhlaa.
Ortodoksit veivät ruokia omaistensa haudoille. Tuo tapa oli varmaan Karjalasta peräisin. Täällähän oli pajon siirtolaisväestöä.
Ravintolat, tanssipaikat ja kaupat olivat kiinni.
Kekriä vietettiin hiljaisuuden vallitessa kotona, eikä viinaksia käytetty.
Varmaankin eri puolilla Suomea oli omia tapoja juhlia kekriä.
Äitini siunaustilaisuus oli pyhäinpäivänä. Silloinkin pyhäinpäivä oli 5.11.
Kekri on paljon vanhempaa traditiota kuin pakko-kr.uskonto, joka sodittiin 3 sodalla Suomeen vuosien 1155 - 1323 välisenä aikana vasta, siis vasta muutamia sukupolvia siten.
Suomalaiset olivat asuneet Suomenniemellä jo yli 10 000 vuotta vanhoine juhlineen ja juhlimistapoineen.
Kekri oli suomalaisten sadonkorjuujuhla, kiitosjuhla Ukko-ylijumalalle ja muille luonnon uskontoon liittyville hyville hengille, jotka olivat antaneet viljasadon, naurissadon, metsän riistan ja kalaisat vedet heille.
(Perunaa ei silloin vielä ollut Suomeen tuotu,
NAURIITA Suomessa viljeltiin ja niistä saatiin hyvää C-vitamiinia tarpeeksi.)
Hikiällä ei ollut silloin pottuviljelijöitä, vain öö naurisviljelijöitä.
Nauris oli kyllä terveellisempi ja parempi ravintoarvoltaan, mutta peruna oli satoisampi, siksi se valloitti maat nauriilta.
___
http://www.spk.fi/perunan_historiaa_suomessa
Yleiseen viljelyyn ja merkittäväksi ravinnoksi peruna nousi Keski-Euroopassa 1700-luvun lopulla.
Perunan käyttö yleistyi Suomessa vasta sen jälkeen, kun Pommerin sotaan vuosina 1757–1762 osallistuneet suomalaiset olivat tutustuneet siihen Saksassa.
Iso merkitys perunan leviämiselle oli myös Suomen Talousseuralla, joka perustettiin vuonna 1797. Seura korosti monissa eri yhteyksissä perunan tärkeyttä. Vuonna 1807 seura arvioi, että perunanviljely oli jo niin laajaa, että erityisiä toimenpiteitä sen edistämiseksi tarvittiin enää Savossa ja Karjalassa.
Entisestään perunan suosio Suomessa kasvoi, kun sen käyttö viinanpolton raaka-aineena yleistyi.
Turkulainen apteekkari Johan Julin kirjoitti tästä vuonna 1815 oppaan "Neuwo, Kuinga Wiinaa, niistä Suomen Maasa säilywäisistä Jywäin-Laista ja Maan-Perunoista hyödyllisimällä tawalla taitaan polttaa jaPerunoista Leipää walmistaa."
(Kehitys alkoi mennä vähän wäärään suuntaan, wiinan willitykseen. :)
Paloma keskustelee itsensä kanssa Palomana ja xx9 nä
ja kovasti ovat samaa mieltä
suomalaisten esittämisestä mahdollisimman huonossa valossa, se on sitä demonisoimista.
kolmannen nikkisi expimotin, laittaisit pari voimistelukuvaa taas! ha-ha
Kekri on paljon vanhempaa traditiota kuin pakko-kr.uskonto, joka sodittiin 3 sodalla Suomeen vuosien 1155 - 1323 välisenä aikana vasta, siis vasta muutamia sukupolvia siten.
Suomalaiset olivat asuneet Suomenniemellä jo yli 10 000 vuotta vanhoine juhlineen ja juhlimistapoineen.
Kekri oli suomalaisten sadonkorjuujuhla, kiitosjuhla Ukko-ylijumalalle ja muille luonnon uskontoon liittyville hyville hengille, jotka olivat antaneet viljasadon, naurissadon, metsän riistan ja kalaisat vedet heille.
(Perunaa ei silloin vielä ollut Suomeen tuotu,
NAURIITA Suomessa viljeltiin ja niistä saatiin hyvää C-vitamiinia tarpeeksi.)
Toistat ja keskustelet itsesi kanssa.
suurvaltaa, Pommerin sota oli osa seitsenvuotista sotaa,
ruotsalaisten suurvaltapyrkimyksiä, suomalaiset miehet pakotettiin sotiin,
mm. Pommerin sotaan vuosina 1757–1762 suomalaiset siis osallistuivat Saksassa.
suuressa vihassaan suomalaisia kohtaan koettaa kaikin voimin demonisoida.
Ei tarvitse välittää hänestä!
Okei, ensin valitetaan että Halloween on kaupallinen, ja sitten seuraavassa hengenvedossa kekriä halutan myydä ulkomaille? Pientä ristiriitaa tässä?
Pyhien kaupallisuutta on muutenkin aina parjattu, joulun varsinkin. En ymmärrä sitäkään, onko se kauppiaitten syy että joku ostaa tavaraa? Onko pakko ostaa jos jotain on myytävänä? Pitää luoda perinteitä oman rahapussinsa ja voimavarojen mukaan. Lisäksi perinteitä voi muokata omiksi ihan loputtomiin, ei tarvi kytätä kuinka muut sen tekevät.
Minusta Halloweenillä on tärkeä paikka, ja mitään vastaavaa ei ole Suomessa. Se on hulluttelua, roolileikkiä, ja lapsille erityisen tärkeänä pidän sen, että se tutustuttaa pelottavaan maailmaan jolloin se lakkaa olemasta pelottava. Jos näet zombien, se voi olla vaikka isi. Jos on matoja lautasella, niin eikun syömään.
Niin, ite en viettänyt Halloweenia tänä vuonna muuten, kuin että laitoin jalan uuniin. Jonka söimme. Tytär meni bileisiin luurangoksi pukeutuneena. Nautti joka minuutista laittautumisesta ainakin.
Avokadoakaan ei ole pakko ostaa vaikka sitä on myytävänä.
Hei, mulla on omat ostoprioriteetit jotka liittyi vahvasti lapsityövoimaan, sulla on omasi. Käsittääkseni en tuo niitä avokadoja sun kotiin?
Et välitä sademetsien ja maan tuhoutumisesta.
Avokadot tarjoavat monenlaista hyvää oheistuotteena. Kuuluvat olevan erityisen terveellisiä ja ikä-ihmisten kannattaisi syödä niitä säännöllisesti.
Välitän, tietysti välitän. Kai tässä joutuu jokainen tekemään osto- ja kulutuspäätöksiä joka päivä, joskus luonnon kustannukselle ihmisten hyvinvointia ajatellen, joskus ihmisten kustannuksella luontoa ajatellen. Mä en usko, että jos oikein pengotan, sinäkään toimit eri tavalla. Ja minusta se on lähinnä se, joka edustaa tekopyhyyttä - että syytetään ihmisiä siitä mitä tekee itse.
Vai oletko keksinyt elon joka ei kuluta maapalloa millään tavalla?
Onkohan tuo aloittajan kekrikuvaus ollut noin auvoista?
Kun suomalaisetvolivat Ruotsin alaisuudessa, eikös sotia varten kerätty varoja ja isoilta tiloilta haettiin viljaa, karjaa ja hevosia sotien varustamiseen. Millaisia olivat linnanherrat, voudit ja kirkonjohto.
Millaista oli veronmaksu.
Toki jotku isot tilat saattoivat huolehtia hyvinkin palkollisistaan.
Miksi Suomessa oli nälänhätä? Eikös Bulevardin Ekberg auttanut ihmisiä? Leipää? Siltin ihmisiä kuoli pystyyn.
Eikös täällä ollut uhrilehtoja, joissa vanhauskoiset kävivät ja jättivät ruokaa jne. Joten kekri sijoittui tähän kulttuuriin hyvin. Mutta runsas juhliminen koski kait vain isoja tiloja ja viljavinta osaa Suomea.
Eiköhän täällä hieman romantisoida kekriä ym.
siä vielä silloin, kun tekivät ryöstöretkiä viikinki-laivoillaan.
suomessa kulttuuri ja talojen rakentaminen jokien ja järvien rannoille oli kehittynyt silloin jo todelliseksi kulttuuriksi.
Mnaah
Toki aina on juhlittu sadonkorjuuta. Kuten myös riistasaalista. Hirvipeijaiset ja kekrit lähinnä vanhojen traditioiden jatkamista. Kun saa purtavaa, ainahan se on kiva juttu.
Että eipä halloween sinällään ole oikein mikään erikoinen asia. Sille käynyt kuin joululle, se valjastettu muihin tarkoitusperiin. Keskitalvella ennenkin tapana ollut juhlistaa jotenkin sitä, että puoli talvea selvitty. Meinaansiis joulua, se vanha juhla, mutta ensin uskikset ja sitten markkinamiehet teki siitä jotain, ihan muuta.
Joku mainitsi potun ja nauriin. Hah, meitsi joutunut olemaan pottumarkkinoilla. Mitäpä siinä, sirkushuveja ja potunmyyntiä. Koska hikiä lestaatialuetta, aika kuivat karnevaalit. Kylän ainoaan anniskelupaikkaan tosin on jonoa :D
Niin siis. Pitääpi muistaa, sekä pottu, että nauris kasviksia, mitkä ei kuulu suomen luontoon. Ikinä kukaan käynnyt poimimassa mistään luonnonvaraisia pottuja, tai nauriita? Kyseessä vieraslajikkeet, jotka tuotu tänne ulkomailta. Siksi menestyvät hyvin täällä, mutta ainoastaan ihmisen viljeleminä. Olisi olemassa suomessakin kasvavia juureksia, net vaan paljon hankalampia viljellä. Mainitaan nyt vaikka voikukka. Kyllähän se kasvaa erinomaisesti, itsestäänkin, sen hyötysuhde kuitenkin kehno. Juuret jne kuitenkin ihmisen perinteistä ravintoa.
Eipä halloweenista oikein mitään, juhlikoon sitä, ken haluaa. Meitsiä asia ei enenpiä kiinnosta. Lenkkimakkaraa, keskaria ja kessua kun saa vuoden ympäri melkein kaikista kaupoista.
=DW=
"Tykkää" tuli sinulle heti ekan kappaleesi jälkeen.
Nauriin ja perunan ravintoarvo on melkein sama. Peruna kyllä päihittää nauriin mennen tullen monipuolisuutensa ja runsassatoisuutensa puolesta, makuasioistahan ei voi kiistellä yks tykkää perunamuussista, toinenpaistetuista nauriista. Mutta aika pienet ne erot vitamiini/mineraali/hivenainekoostumuksessa.
***
Ja mitkä meidän juhlat ei sitten olisi tuotettuja/kaupallisia?
Kyllä kaupat yrittää parhaansa tuputtaa meille niiden kehittämiä "perinteitä" mutta miten päin se on, luoko markkinat tuotteen vai tuote markkinat? Monta on kauppiaiden meille luomaa mukamasperinnettä ja me senkunvaan ostetaan.
Ha-ha
No täytyy vielä lisätä, että eikös Meksikossa vietetä kuolleiden päivää näinä päivinä.
Asiaa voisi kuvitella niin, että meidän Vapun juhlinta siirrettäisiin hautausmaalle. Ja tämä on siellä vanha traditio.
Jep mun veljenpoian kotona rakennetaan alttareita kuolleille sukulaisille ja vietetään kuolleiden päivää hyvin näyttävästi.
https://scontent.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/14639903_1240500815993201_4351296310132495978_n.jpg?oh=c33f307dc7f9bfa08a72779fe31ef17d&oe=58CBA2F5
xx9-expimot olet täällä kolmella sinisellä ja ties kuinka monella muutta nikillä agiteeraamassa?
Et edes asu suomessa.
Onko sinut palkattu mollaamaan ja haukkumaan suomalaisia?
Mikä kohta Paloman viestistä sisälsi agitointia? Se taisi tulla vasta Paloman viestin jälkeen.
Näin on.
Luin kaikki tässäkin ketjussa olevat Paloman kommentit.
En löytänyt yhtäkään, missä olisi mollattu/haukuttu suomalaisia.
Ja naurettaa tuo nikkihöpinä.
Keyrinä/kekrinä annetaan myös itsevalmistettu lahja tulevalle puolisolle. Tuo lahja näyttää, että on vakavasti otettavaa puolisoainesta.
Ensimmäisenä juhlapäivänä täytyy herätä varhain, näin pysyy energisenä koko seuraavan vuoden. Ja juhlapäivänä ei missään nimessä saa siivoilla eikä tehdä muutakaan askaretta.
Ruoat valmistetaan pitkälti etukäteen, arinauuneissa hauduttaen yön yli.
Mä olen niin myöhäissyntyinen :(
Eikös se ole meillä unikeon päivä, kun pitää herätä varhain, muuten on unelias koko vuoden?
Ja, mihin aikaan pitää laittaa kello soimaan? Huomenna vai ylihuomenna?
Nimim. pakkotahdista vapauteen = eläkkeenottaja
Voi voi sentään, nyt on myöhäistä. Mikkelinpäivä oli 2.10. eli viime sunnuntai. Silloin oli sadonkorjuujuhlien oikein juhla juhla :)
"""Mikkelinpäivä oli 2.10. eli viime sunnuntai."""
Monenkos päivän viikot sinulla on?
Tuskin oli viime sunnuntai 2.10?
huomenna 5, 11 pyhäinpäivä - onnittelut Reima-nimisille
su 6.11 nimipäivää viettää Mimosa - on myös Ruotsalaisuuden ja Kustaa Adolfin päivä
- juhlaa koko viikonloppu - mtäpäs ruotsalaiseen pyhänpäivän perinteisiin liittyy ja pitääkö kansa vanhoja perinteitä yllä?
Ei oikein käsitystä viettävätkö toiset täällä miten tällaista pyhää.
Minulle tämä on tavallinen viikonloppu siinä niinkuin muutkin.
Kynttilöitä taitavat viedä omaistensa haudoille ne joilla sellaisia hautoja on. Minun omaisteni ja sukulaisteni haudat ovat Suomessa. Kaikkia ei ole vielä haudattukaan viimeisten tietojen mukaan.
Paljon tuossa hautausmaalla on muuten tuttujen ja entisten työkavereitten nimiä hautakivissä. Elossa olevia niitä enää vähemmän näkeekään. Levätkööt rauhassa.
Noitten krislillisten uskojen tulo aikanaan on varmaan alkuperäiskansoille kammottava ja inhajuttu kannibaali- ja uhrimenoineen
- syödään Jeesuksen ruumis ja hörpätään veretpääle
- tai kootaan eritavoin aatelleet roviolle ja poltetaan eläviltään noitina ttms
- sivistneemp versio tarjoaa leipää ja viiniä korvikkeena
- viineihin ja viinäksiin immesetyleensä koukuttuvat pikkuannoksina
- tavallsta kannibaalikansaa itteään joteni hienompina pitävät nimittävät
ehtoollista nautittavan Jeesuksen muistoksi
- uskon ja toivon säilyttämiseksi jälkipolvillekin.
Luin nuortn kirjoittamaa scifitarinaa netistä. jännäri, jossa etsitäänn kadonnutta siivoojaa - monivaiheinen kertomus alkaa selvitä kun joku huomaa elintarvikeliikkeen
llihatiskissä kaupan aamulla avautuessa muiden lihatuotteiden joukossa tummahkon naisen sääriluun lihoineen...
Silti hyvää pyhäinpäivää kaikille!