Kannattaako käyttää höyrynsulkuna sisäpaneelin takana höyrynsulkumuovia vai Paavo Bitumivuorauspaperia ?
Rakennus tulee olemaan ilman lämmitystä ja höyrynsulkumuoviin voi ainakin omasta mielestäni tiivistyä kosteutta. Lämmitys otetaan käyttöön joskus myöhemmin, kun se tulee asumiskäyttöön.
Ulkorakennus on eristetty 150mm kivivillalla seinistä ja katosta/rossilattiasta hieman enemmän. Lasivillaa käytän ehkä lattiaan tai kattoon, jos nyt ostetut kivivillat loppuu kesken. Eristeen ulkoseinien tuulensuojana on kuitulevyt ja katossa/lattiassa Paavo Bitumivuorauspaperi .
Rakennus tulee olemaan ilman lämmitystä ja höyrynsulkumuoviin voi ainakin omasta mielestäni tiivistyä kosteutta. Lämmitys otetaan käyttöön joskus myöhemmin, kun se tulee asumiskäyttöön.
Ulkorakennus on eristetty 150mm kivivillalla seinistä ja katosta/rossilattiasta hieman enemmän. Lasivillaa käytän ehkä lattiaan tai kattoon, jos nyt ostetut kivivillat loppuu kesken. Eristeen ulkoseinien tuulensuojana on kuitulevyt ja katossa/lattiassa Paavo Bitumivuorauspaperi .
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos käytät eristeenä kivi- tai lasivolä on aina käytettävä höyrynsulkumuovia. Kosteuden päästessä eristeeseen menettävää se lämmöneristys kykynsä.
Muovi on paras höyrysulku, joka toimii nimensä veroisesti. Aikoinaan lämmittämättömään aittan ja varaston rakenteisiin laitoin muovin ja toimii suunnitellusti. Kuvivana vuoden aikana hyvä tuuletus ja esim. kosteina syksyinä tuuletus suljettu ja näin ulkoilman kosteus ei siirry sisätiloihin. Sisällä siten kosteus alhaisella tasolla.
""Rakennus tulee olemaan ilman lämmitystä ja höyrynsulkumuoviin voi ainakin omasta mielestäni tiivistyä kosteutta.""
Mistäpä tuo kosteus tulisi? Eihän sisätiloissa läträtä vedellä ja siten sisätilan kosteus on alhaisella tasolla.
>>Lämmitys otetaan käyttöön joskus myöhemmin, kun se tulee asumiskäyttöön.<<
Jos rakennusta suunnittelet myöhemmin asumiskäyttöön, niin muistathan huomioida ilmanvaihdon.Muovitus estää hapen / kosteuden siirtymistä ja siten se on toteutettava suunnitellusti. Kesäkäytössä tuuletusikkkunatkin riittävä.
Lämmittämättömässä lämpöeristetyssä rakennuksessa höyrynsulun (tms. tiiviin rakenteen) molemmin puolin tiivistyy tietyissä olosuhteissa kosteutta. Esim. kun kevättalvella yöllä on ollut kova pakkanen ja aamupäivällä ulkoilma lämpeääkin jopa plus-asteille: tällöin rakennuksen sisällä voi olla vielä reilusti kylmempää => kosteus tiivistyy hörynsulun ulkopinnalle. Seuraavana yönä se taas voikin sitten tiivistyä sisäpinnalle.
Asia ei ole noin yksinkertainen. On totta, miten kuvaamassasi ilmiössä kosteus tiivistyy ilman vapaasti päästessään kohteeseen. Mutta,- seinän ulkovaippa ja eristeet estävät ilman / kosteuden liikehdinnän.
Tämä siis käytännön tasolla kokeiltuna.
Lisäksi, eristeet juuri loiventavat sisälämpötilan muutoksia. Ulkolämpötila saavuttaa sisälämpötilan vasta useiden vuorokausien kuluessa.
Kosteuden kondensoitumisesta vedeksi. Ajatelkaapa miksi auton ikkunat pysyvät huurettomina / jäätymättöminä autokatoksessa,- jossa lämpötila on sama kuin katoksen ulkopuolella?
Miksi ilman kosteus ei kondesoidukkaan kylmiin lasipintoihin.
Ilman lämpötila on kyllä sama, mutta pilvettömän taivaan alla olevan esineen/auton pintalämpötila on monta astetta kylmempi kuin katoksen alla olevan. Näinollen kosteus tiivistyy siihen. "Lämpö karkaa avaruuteen".