pohdintojen jälkeen tulin siihen lopputulemaan, että minä olen voittaja.
Laajojen syvää luotaavien
Kerronsenteille
1286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
sinua kuvataan parhaillaan, ja voittajanhan on pakko hymyillä :)-
Maljat sille :) nostaako häviäjä kanssa? oliko "ottelu" reilu?
Mistähän sä kilpailet?
Ollaan ainakin sankareita kaikki, mutta hän on taas mielessä. Hänelle aina ja ikuisesti rakkautta elämään.
Hyvä se on välillä tehdä "syvää luotaavia pohdintoja". Itse en tunne kuin jotain omituista halua nauraa ja jopa päin naamaakin, se on sekoitus iloa, vapautumista, tilannesidonnaisesti itsensä hölmöksi tehneitä kohtaan tms.
Vapautunutta naurua, tietysti sopivasti osattava se pidättää, sillä kyllähän maailma on siten rakennettu, että kohtaamiset tietynlaisten ihmisten välillä perustuu johonkin muukun kuin siihen, että olisivat aidosti läsnä toisten ihmisten kanssa asioidensa kanssa. Eikä he ja heidän asiansa sitä paitsi pitäisi loputtomasti liittyä toisilleen tuntemattomien elämään. Päätänsä voi pyöritellä jatkossa, hh hhh.
Naurua tilannesidonnaisesti itsensä hölmöksi tehneitä kohtaan? niin, menevät suin päin johdateltuina tilanteisiin ja omivat sieltä tunnetilat, asenteet, ajatukset, kunnes tulee ilmi, että he ovat hölmöinä, naiveina uskoneet, luottaneet kuin kauniiseen satuun asioita, aikuiset ihmiset uppoutuvat lapsellisesti kohkaamaan jne.
Toivon ettei vapautunut nauru muutu vahingoniloksi, sillä vaara on siinä, että tuonkaltaiset, tuossa tilanteessa, ympäristössä olevat joutuvat sopeutumaan, luopumaan ehkä itselleen tärkeistäkin arvoista, periaatteista, vain sen takia, että sokeasti luottavat hölmöllä tavalla kuin eivät elämästä mitään ymmärtäisi, vaara heillä on joutua nielemään paljon ja sopeutumaan lahkomaiseen tilanteeseen, jossa vallan, korruption välineitä eivät enää pysty vastustamaan, koska alkaavat pelkäämään tai haluavat uskoa "johtajiinsa" jolloin projisoivat vian muualle, toisaalle ts. luopuvat ihmisenä itsestään jotain.
Vaara, vaara on siinä, että tuollaisten "lahkomaisten" ryhmien, palstavedätysten kautta ihmiset ottavat impulsinsa ja alkavat elämään kuin sitä todellisempaa elämää ei olisi, että se impulssi oikeuttaisi heidät tekemään asioita, joiden luulevat pysyvän sitten pimeydessä. Samaistuvat ja hamuavat asioita, sekä pilkkaavat muita siten, mikä todistaa että sen taustalla on pettymys siitä, että jäävät itse paitsi, projisoivat kiihkonsa toisten tisseihin, perseisiin, koska heillä vajausta itsellään saada elämässään sellaista-tai eivät siis myönnä haluaan irstailuun, uppoutuvaan seksiin, tehdä jotain muille sellaista, mistä eivät jäisi ns. kiinni, jota eivät jälkikäteen pysty, halua myöntää (saavat palstavedätysten myötä kiihottaa, fantasioida päiväunelmien kaltaisesti tuollaisesta). Sen takia tahraavat muita.
Mikä hivenenkin järkevimpien, tasapainoisten tasolta näyttää naurettavalta ja typerältä.
Ja luulevat että heidän kaltaisillaan olisi itsensä tuolla korottamisen myötä puuttua muiden ihmisten elämään, kuten muuan, istui kyttäämäässä tuollaista palstavedätystä, luulee siten tulleensa oikeutetuksi levittämään niitä työ-tai muussa ympäristössä tahallaan aiheuttaen hallaa, pyrkien luomaan heijastuksen toiseen, jota saa etäältä tuijotella, mutta ei minkäänlaista oikeaa kontaktia ihmisen kanssa.
Sellainen alentamisyritys, jotta saa hallinnan tunteen tilanteesta, ihmisestä, mutta sopivasti esittäen muille "huolehtivansa" ts yrittää poistaa ihmiseltä itseltään hallinnan asioista, tilanteista. Ylikontrolloiva, joka kuitenkin ihmiselle esittää ettei tiedä mistään mitään, muille vaan esittää muuta.
Luulisi myös, että osaisi pysyä pois ihmisen elämästä, jos ei, niin kyllä se vielä sinne taotaan tavalla tai toisella.
Pahoillani olen niiden kaunosielujen puolesta, jotka halusivat uskoa kauniisiin satuihin, niihin säveliin jotka risteilevät meren aaltojen yllä heidän luokseen, kuiskien sulosointuja rakkaudesta, hyvästä ja kauniista. Ehkä voitte samaistua paremmin seuraavalla kerralla, toivottavasti ei kuitenkaan enää meikäläisen elämän kautta, josta rippeitä levittelevät ja olettavat jotkut muut.
Malja jollekin, ainankin hetkelliselle vapautuneisuudelle, vapaudelle!
Voisiko tuon taasen levittää isompaan jakoon, kiitos. Vaikka tiedänkin että ao.joita jotkin tekstin pätkät koskevat eivät tavoita sanomaa, koska heidän psyykkeensä pystyy torjumaan kaiken ns. kritiikin, koska uskovat itsestänsä vakaasti toisin.
Silloin kun asiat eivät heitä, häntä koskeneet, olivat loukkaantuneita, kun joku jossakin tuo ilmi asioita, ahaa, kolumnitkin olisivat kiellettyjä tässä orwell-tilanteessa, niin suuriin harhoihin voi ihmiset upota, kun alkavat uppoutumaan tuollaiseen rinnakkaistodellisuuteen ja sen kautta asioiden hahmottamiseen.
Ja sitten kun on, yrittävät he uskotella ettei se heitä koske, kyllä koskee. Tällä tasolla on ihmisten kanssakäymiset, vuorovaikutukset, johtuen pelkästään siitä että ovat uppotuneet järjen tuolle puolen, eli palstavedätysten harhoihin.
Jakoon vaan, thumbs up!
Kuulostat katkeralta ja hylätyltä "maljojenkilistelyhill"
Vain siltä osin, että väärät ja vääränlaiset ihmiset ovat liittäneet itsensä elämääni. Mikä estää sen oikeammanlaisen elämän tunnun elämässä.
Ja kun tulee tällaisia hetkiä, kun he, he kaikki joutuvat hölmöinä hiljentymään hetkeksi, niin se vapautuneisuus tuntuu vaan niin hyvältä, ei sille mitään voi.
Ei ainaista peilaulua, mitä kukin on näkevinään jossakin eleessä, sanassa, lauseissa moninaisissa, tarkoitusperissä, olemassaolossa jne. ilman että haluavat sitä samaa elämässä kuin itse.
Hyppään tästä ruudusta nyt pois
Ei voi voittaa..
Et voi olla "voittaja", koska Risto on jo "voittaja". Olet suuri häviäjä:D
Voittaja missä? Onko kilpailu vain pääsi sisällä?
Itsensä voittanut oli minulla mielessä taannoin. Niinku täällä joku sanaili.