Purjeiden käyttöikä

Omakohtainen kokemus dacron purjeen vanhenemisesta on, että se on hyvin tapauskohtaista. Veneen mukana tullut "veistämö" isopurje oli loppu 9 vuoden jälkeen. Korvaava kotimaisen laatutekijän purje vaihdettiin 18 vuoden jälkeen ja se oli todella paremmin kuosissa kuin alkuperäinen "veistämö purje". Nykyinen iso on nyt 10 kautta käytetty enkä näe mitään syytä sen uudistamiseen lähivuosina, sen verran on muoto hyvin säilynyt. Todettakoon, että nykyinen purje on saanut kovinta käyttöä, kun sillä on ajettu aktiivisesti kisaa noin 250 statin verran.

On selvää, että purje kuluu monilla tavoin, mutta on myös todettava, että purjeella ja purjeella on suuriakin eroa kestossa. Laadukkaat materiaalit, kunnollinen leikkaus ja hyvät vahvikkeet takaavat selkeästi paremman purjeen keston.

Nimimerkkisi on kyllä lipsahtanut väärin päin. Hyvällä onnella ja vähällä käytöllä tietenkin 70-luvun purje vielä kestää nostamisen kevyellä kelillä, jos sitä ei ole liikaa käytetty auringonpaisteessa. Purjekangas on vieläpä niitä asioita, joiden kukaan ei sano ennen olleen parempia, designin vielä vähemmän.

Keskimäärin on hyvin vaikea arvioida. 30-jalkaisissa on hyvin erilaisia purjeita kooltaan, materiaaleiltaan ja hinnoiltaan. Myös niiden vaihtovälit vaihtelevat todella paljon niin vuosissa kuin maileissa.

Peruspurjeet (iso keula) maksavat 3-5 tonnia ja ne vaihdetaan ehkä keskimäärin 10-15 vuoden välein. Maileja tuskin tulee yli 10 000 tuona aikana, joten kustannus on suuruusluokkaa 0,5 €/nm. Nopeammin purjehdittuna (tai hyvällä hoidolla) purjeet voivat kestää paljon enemmän maileja, jolloin voi päästä jopa 0,1 €/nm tasolle.

Koneella ajaen polttoaineeseen menee helposti hiemanvähemmän (nopeudesta riippuen 0,3-0,5 €/nm), mutta koneen vaihtoväli lienee tyypillisesti n. 20 vuotta ja maksaa 5-10 tonnia, joten koneen ostohinnasta tulee toinen mokoma.

Kolmio on geometrinen kuvio ja sellaiselta väsähtänyt purje sivulta katsoen näyttää. Kuitenkin purjeen pitäisi olla kolmiulotteisena kappaleena tietyn muotoinen ja siitä oikeasta muodosta voi käyttää nimitystä foili.

Juuri noin. Purjehan menettää tehokkaan muotonsa yleensä paljon ennen kuin se hajoaa käsiin (eli ei ole enää kolmio).

Jaa ,eikö tuossa tarjottu jotain laminaatti purjetta 1000 e halvemmalla kuin WBn Dacron?

"...kolme vuotta auringossa ja tuulessa etelässä". Mitä "vuosilla" oikeastaan tarkoitetaan? Jos veneellä purjehditaan vain muutama kk/vuosi, purjeet tietysti kestävät paljon kauemmin kuin purjehdittaessa ympärivuotisesti esim. tropiikissa.
Aurinko on haurastanut kankaan, vaikka purjeen muoto vielä kelpaisi sinulle "14 vuoden" jälkeen.
Itselläni rolleri ja triradiaali iso olivat jokseenkin hauraat jo 3 vuoden jälkeen, kun purjehdusmaileja oli kertynyt hiukan yli 40.000 pallon kierrolla.

Onko kellään kokemuksia dyneema-purjeista? Dyneeman väitetään kestävän uv-säteilyä paremmin kuin esim. dacronin.

kuukausiavuodessa kirjoitti:

"...kolme vuotta auringossa ja tuulessa etelässä". Mitä "vuosilla" oikeastaan tarkoitetaan? Jos veneellä purjehditaan vain muutama kk/vuosi, purjeet tietysti kestävät paljon kauemmin kuin purjehdittaessa ympärivuotisesti esim. tropiikissa.
Aurinko on haurastanut kankaan, vaikka purjeen muoto vielä kelpaisi sinulle "14 vuoden" jälkeen.
Itselläni rolleri ja triradiaali iso olivat jokseenkin hauraat jo 3 vuoden jälkeen, kun purjehdusmaileja oli kertynyt hiukan yli 40.000 pallon kierrolla.

Onko kellään kokemuksia dyneema-purjeista? Dyneeman väitetään kestävän uv-säteilyä paremmin kuin esim. dacronin.

Lue lisää

Dacron, eli polyesteri ja dyneema kestävät uv säteilyä jotakuinkin yhtä hyvin. Dyneeman murtolujuus uutena on pyöreästi kolme kertaa korkeampi. Dyneema purjeesta voisi siiis teoriassa tehdä paljon ohuemman kuin polyesteristä. Jos näin tehdään, uv-kestävyys dyneema kankaalle jää heikommaksi. Paksummista langoista kudottu kangas heikkenee hitaammin kuin aivan ohuista langoista tehty. Kaikissa dyneema kankaissa on enemmän tai vähemmän polyesteriä mukana. Laminaatit hajoavat pääosin mylar kalvon pettäessä jo ennen kuin varsinainen kuitu on liikaa haurastunut. Mikäli kalvot sattuvat kestämään, niin seuraavaksi hajoaa yleensä kankaan kudelangat, jotka laminaateissa ovat pääosin polyesteriä ja varsin ohuista langoista.
Kudotut polyesterikankaat, joihin on lisätty dyneemaa kestänevät kasassa varsin pitkään, mutta niissä muodon kestävyys on aika heikko verattuna laminaatteihin. Kudotun polyesterikankaan valmistuksessa yhtenä olennaisena vaiheena on kuumakutistus, jolla kankaasta pyritään tekemään mahdollisiman kompaktia niin, että langat lukittuvat toisiinsa. Kun polyesterin sekaan lisätään dyneemaa ei kutistusta voida enää tehdä, koska dyneema ei kutistu samalla tavalla kuin polyesteri. Tästä syystä kudotut polyesteri-dyneema kankaat ovat voimakkaasti hartsattuja löysän kutistamattoman kudoksen lukitsemiseksi. Kun hartsaus kuluu pois purjetta käytettäessä jää jäljelle löysä paljon venyvä kudos, jonka kyky pitää muotonsa on heikko.
Jos tavoitteena on maksimaalinen käyttötuntimäärä ja tingitään suorituskyvystä, niin uv- ja kulutuskestävyyden kannalta paras vaihtoehto on edelleen ylipaksu kudottu low aspect polyesteri kangas, jossa sekä kude- ja loimilangat ovat mahdollisimman paksuja.

Kiitos asiallisesta selvityksestä. Materiaalin valinta riippuu tietysti käyttötarkoituksesta. Ylipaksu kudottu low aspect polyesterikangas on siis edelleen hyvä valinta cruisingpurjeen materiaaliksi!
Omasta mielestäni isopurjeen läpilatoitus oli käytössä hankalampi kuin modernimpi tyyli, jossa vain kaksi ylintä lattaa on täyspitkiä. Selvin ero oli purjeen nostossa ja reivaamisessa, jossa täysi läpilatoitus hankaloitti.

Viime keväänä jäi vanha dyneema-iso eläkkeelle. Se tehtiin alunperin silloisten Northin oppien mukaan kestämään virumista melko paksusta kankaasta triradiaalina ja läpilatoitettuna. Noin 12000 mpk ja 11 v kohdalla purjeeseen tehtiin muotokorjaus. Sen jälkeen sillä mentiin vielä matkapurjeena 5 v, kunnes kryssi vain ei tuntunut mukavalta. Lattataskuja välillä korjailtiin kulumisen takia, mutta muutoin purje olisi kestänyt ehjänä vielä ties kuinka pitkään. Oma cruising on siis keskimäärin 1000-1500 mpk/v ja sellaiseen mielestäni laminaatti sopii hyvin, sillä voi ajella vielä pienemmät kyläkisatkin. Todelliseen cruisingiin valitsisin luultavasti polyesteriä.

Uusi matkaiso tehtiin laminaatista kahdella läpilatalla. En nähnyt mitään syytä enempiin läpilattoihin, enkä kauden kokemuksen perusteella niitä myöskään kaipaa.