meillä on koulussa meneillään sellainen Taiteen Tuntemus kurssi, jossa on tarkoituksena syventyä eri taiteen aloihin ja pohtia erilaisia kysymyksiä. itselleni tuli paljon ajatuksia mieleen, ja päätin kirjoittaa niitä myös tänne!
elikkä... ns. "tavalliset" ihmiset näkevät taiteena vain kauniit maalaukset, ja mielestäni heidän näkökenttänsä on hyvin suppea. maailmassa on paljon hienoja taiteilijoita, jotka tekevät töitä meille. mutta kuka heitä arvostaa? tyhmät ihmiset ottavat kaiken vastaan itsestäänselvyytenä, eivätkä anna sille edes taiteen arvoa!
alvar aalto oli erittäin hieno ja lahjakas taiteilija, ja hän loi paljon hienoja esineitä, huonekaluja ja rakennuksia. on suorastaan tyrmistyttävää ajatella, miten joku maantallaaja pitää näitä asioista arkipäiviäisinä ja itsestäänselvinä asioina jokapäiväisessä elämässä. en voi sietää sitä! se, mitä hän, ja monet muut loistavat taiteilijat ovat luoneet, ovat jotain todella hienoa ja omalaatuista. se on pala heistä itsestään, osa heidän sieluaan ja osa heidän persoonallista ajatusmaailmaa. meidän tulisi kunnioittaa sitä, että he ovat halunneet lahjoittaa meille osan itseänsä. meidän tulisi ymmärtää sen mielikuvituksellisen työn arvo. se on paljon enemmän, kun vain asia, joka on pakko olla, että voi elää. se on taidetta, ja sitä tulee kunnioittaa.
... miettikääpä, kuinka monilla ihmisillä on aalto-maljakko kotonansa. kenties myös sinulla, joka tätä nyt luet. miksi meillä on aalto-maljakko? pala suomalaisuutta? arvokas? kun muillakin on? legenda? ehkä monilla on aalto-maljakko, koska se on hintava, ja koska se on tunnettu. sitä kehtaa esitellä. tämähän suorastaan halventaa koko maljakon arvoa! että joku tyhmä ihminen ostaa osan taiteilijan sielua, ja pitää sitä merkkinä omasta erinoimaisuudestaan.
kun on ostamassa jotain esinettä tai huonekalua tai mitä tahansa, olisi hyvä osata muuttaa katsomustaan. jos nyt ajattelet, "voi kun minä olen tyylikäs kun minulla on tällainen", niin vaihdappa ajatustyylisi tällaiseen "hienoa, että saan omistaa jotain näin hienoa, jotain, jonka joku on halunnut tehdä tunteella juuri minulle!
...tarkoituksenani ei ole muuttaa teidän ajatuksianne! ei sitä kukaan voi tehdä, eikä sitä voi vaatia! meillä kaikilla on omat mielipiteemme! mutta haluaisin saada teidät ajattelemaan taiteen arvoa! jos teidän on vaikea ymmärtää tai mieltää jotain taiteena, ei teidän tarvitsekkaan! kunnioittakaa vain sitä, että teillä on oikeus "käyttää" sitä!
bob dylan sanoi "mitä vähemmän yleisö ymmärtää, sen parempi". yhdyn tähän.
elikkä... ns. "tavalliset" ihmiset näkevät taiteena vain kauniit maalaukset, ja mielestäni heidän näkökenttänsä on hyvin suppea. maailmassa on paljon hienoja taiteilijoita, jotka tekevät töitä meille. mutta kuka heitä arvostaa? tyhmät ihmiset ottavat kaiken vastaan itsestäänselvyytenä, eivätkä anna sille edes taiteen arvoa!
alvar aalto oli erittäin hieno ja lahjakas taiteilija, ja hän loi paljon hienoja esineitä, huonekaluja ja rakennuksia. on suorastaan tyrmistyttävää ajatella, miten joku maantallaaja pitää näitä asioista arkipäiviäisinä ja itsestäänselvinä asioina jokapäiväisessä elämässä. en voi sietää sitä! se, mitä hän, ja monet muut loistavat taiteilijat ovat luoneet, ovat jotain todella hienoa ja omalaatuista. se on pala heistä itsestään, osa heidän sieluaan ja osa heidän persoonallista ajatusmaailmaa. meidän tulisi kunnioittaa sitä, että he ovat halunneet lahjoittaa meille osan itseänsä. meidän tulisi ymmärtää sen mielikuvituksellisen työn arvo. se on paljon enemmän, kun vain asia, joka on pakko olla, että voi elää. se on taidetta, ja sitä tulee kunnioittaa.
... miettikääpä, kuinka monilla ihmisillä on aalto-maljakko kotonansa. kenties myös sinulla, joka tätä nyt luet. miksi meillä on aalto-maljakko? pala suomalaisuutta? arvokas? kun muillakin on? legenda? ehkä monilla on aalto-maljakko, koska se on hintava, ja koska se on tunnettu. sitä kehtaa esitellä. tämähän suorastaan halventaa koko maljakon arvoa! että joku tyhmä ihminen ostaa osan taiteilijan sielua, ja pitää sitä merkkinä omasta erinoimaisuudestaan.
kun on ostamassa jotain esinettä tai huonekalua tai mitä tahansa, olisi hyvä osata muuttaa katsomustaan. jos nyt ajattelet, "voi kun minä olen tyylikäs kun minulla on tällainen", niin vaihdappa ajatustyylisi tällaiseen "hienoa, että saan omistaa jotain näin hienoa, jotain, jonka joku on halunnut tehdä tunteella juuri minulle!
...tarkoituksenani ei ole muuttaa teidän ajatuksianne! ei sitä kukaan voi tehdä, eikä sitä voi vaatia! meillä kaikilla on omat mielipiteemme! mutta haluaisin saada teidät ajattelemaan taiteen arvoa! jos teidän on vaikea ymmärtää tai mieltää jotain taiteena, ei teidän tarvitsekkaan! kunnioittakaa vain sitä, että teillä on oikeus "käyttää" sitä!
bob dylan sanoi "mitä vähemmän yleisö ymmärtää, sen parempi". yhdyn tähän.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Mielipiteesi on harvinaisen perseestä!
kuten tässä nyt näette, esimerkkini osoittamia ihmisiä on liian paljon. minulle vastannut henkilö kuuluu juuri kyseiseen luokkaan. hänen on vaan vaikea myöntää sitä itselleen, joten siksi muuttaa asenteensa kielteiseksi, jopa väkivaltaiseksi, ja tyrmää ajatukseni. mutta niin se vaan. ja se olisi hyvä ymmärtää.
Ymmärrän mitä ajat takaa taiteen arvon alentamisella ja sen muuttumisella esimerkiksi arkiseksi käyttötavaraksi.
Monelle taitelijalle se on kunnianosoitus.
Usein taitelijan tavoite on myös elää tuotoksillaan, ja taitelijaa itseään moinen käyttö ei loukkaa. jokaiselle jotakin. Taidetta käyttäköön kukin omiin elämyksiin kuten haluaa. Tärkeintä on, että tuotos voi antaa jokaiselle jotakin, tai vaikka vain yhdelle ihmiselle jotakin.
Hyvä taide kestää kritiikin, pieni0 ja hauras ihminen ei välttämättä kestä, eikä tarvitsekaan sietää ylimielistä asennettasi ja luokittelua.
vai mitä?
Myönnän, että yleistän. Olen vaan saanut niin tarpeekseni ympärilläni parveilevista ihmisistä, mitkä eivät ymmärrä mistään mitään. He luulevat, että kaikki vaan on niin itsestäänselvää.
Minäkin olin joskus oikea individualisti ja jaksoin olla -valmiina taisteluun- omien selkeiden ja oikeiksi luulemieni tai tietämieni mielipiteitteni puolesta.Joskus liiankin kärkkäästi, joskus tahtomattani, joskus aivan tarkoituksella ja tahallaan.
On totta, että moni ihminen nykymaailman tietotulvan keskellä ei ennätä tarttua kunnolla juuri mihinkään ja välinpitämättömyys kasvaa. Turrutaan näkemään kuulemaan haistamaan ja tuntemaan.
Kiire ja roolit töissä, kotona, vapaa-aikana, yhdistyksissä, naapureiden kanssa, opiskelutovereiden ym. voivat myös hämätä. Älä tuomitse heti niitä kutsumiasi "tyhmiä" ihmisiä, sillä et voi koskaan tietää mitä aarteita voit löytää, sinä ihmisistä ja ehkä he kanssasi taiteesta!
ennen minulla oli tarkka kuva millaisia haluan ystävieni olevan. en halunnut heidän olevan liian tavallisia. tapasin kuitenkin unelmieni miehen, ja hän oli aivan tavallinen. mutta rakastan häntä silti yli kaiken. hän ei ole taide-ihmisiä, eikä ymmärrä taiteesta mitään. mutta se ei haittaa. eihän kaikki voikkaan olla taiteesta kiinnostuneita. mutta se vaan ärsyttää minua, kun minä olen. samoinhan muita voi ärsyttää kun minä en ole toisenlainen.
Esimerkiksi tuo että tavalliset ihmiset näkevät taiteena vain kauniit maalaukset, eli sellaiset maalaukset jotka esittävät jotakin.
Saattaapa olla, että kuulee tällaistenkin maalausten kohdalla kommentin: - Kauniit raamit, sopisi hyvin sinne meidän olohuoneeseen!
Raameista puheenollen,
olen kuullut Tukholmassa erään galleristin haukkuvan taiteilijaa, joka toi töitään näyttelyyn. Maalausten ympärillä oli vaan yksinkertaiset puulistat. "Näitä taulujahan tulee katsomaan ihmisiä hienolta Östermalmilta! Nämä listat laskevat taulujesi arvoa!"
Olen myös samaa mieltä siitä, että moni ostaa kalliita esineitä jos esineen luoja on nimekäs taiteilija, ei aina välttämättä sen takia, että pitäisi esineestä.
Kulisseja luodaan niin monella tavalla, kaikki minkä arvellaan kohottavan ihmisen omaa arvoa,
voidaan ottaa välityskeinoksi, olipa sitten kysymyksessä kallis auto, merkkivaatteet, tunnettujen taiteilijoitten luomat taide- ja käyttöesineet tai kanssakäyminen merkittävien ihmisten seurassa.
Harvoin on joku taiteilija yhtä tuntematon suurelle yleisölle kuin edesmennyt prinssi Sigvard
Bernadotte Ruotsissa. Vasta TV:ssä tulleen muisto-ohjelman jälkeen valkeni monelle ruotsalaiselle kuinka paljon SB:n suunnittelemia esineitä keittiöitten kaapeista löytyykään.
Ajattomia, tyylipuhtaita, käytännöllisiä esineitä.
Ruotsissa hänen nimeään ei katsottu voitavan markkinoida näkyvästi hänen kuninkaallisen taustansa vuoksi. Ulkomailla hän oli kuitenkin luonut nimeä hopeaesineitten suunnittelijana.
Mikä tekee taiteesta taidetta on katsojan silmissä. Jotkut näkevät vaan kehykset.
Haluaisin vielä lisätä tähän, koska otin esille Sigvard Bernadotten tuotannon, että kuinkahan paljon hänen suunnittelemiaan esineitä oltaisiinkaan myyty, jos suuri yleisö olisi tietänyt kuka suunnittelija oli.
Olisiko nimi myynyt vieläkin enemmän?
Hänen oma selityksensä kenelle hän suunnitteli oli se, että hän toivoi niin monen kuin mahdollista voivan nauttia kauniista, käytännöllisistä esineistä.
Itse löysin kaapeistani sarjan pinottavia taikinakulhoja, säilykepurkinavaajan, kylmälaukun, teräksisen kahvipannun ja kattilan, jotka osoittautuivat prinssi Sigvard Bernadotten suunnittelemiksi.
Tuo on juuri sitä taiteilijoiden jauhamaa mantraa, jossa arvostellaan muiden ihmisten mielipiteitä ja väitetään muita tavallisia ihmisä typeriksi.... Alvar aalto on tehnyt hyviäkin asioita, mutta huomattava osa hänen töistään on täyttä paskaa, joka on saanut vain jostain syystä huikeaa arvostusta. Esim Aalto -maljakko on "maljakko, jossa ei voi kunnolla pitää kukkia, eli muotoilu on mennyt käytännöllisyyden edelle, joka on mielestäni TÄYSIN väärää, kun kyse on kuitenkin käyttöesineestä.
Lisäksi kaikki tietää Finlandia talon, joka on akustiikaltaa yksi huonoimmista taloista Suomessa, puhumattakaan sen täydellisen fiaskosta seinämateriaalista, joka olisi pitänyt ammattilaisen tajuta seinä materiaalia pohdittaessa. Siinäkin ulkonäkö ajoi käytännöllisyyden edelle, joten tuokin tönö olisi pitänyt esim maalata valkoiseksi, niin pinta olisi ollut kerralla kestävä. Mutta eihän maalia taidepiireissä arvosteta, koska se on sellaista "rahvaan -omaista" verrattuna hienoon marmoriin.....
Kolmantena tulee mieleenä Aallon suunnittelema Yliopiston rakennus Jyväskylään, joka on perinteinen Aalto -mallinen rakennus, jossa käytännöllisyydestä ei ole mitään tietoa. Valtaisa (= turha) aula, ja sitten kun mennään vessan puolelle, niin WC -pöntölle ei mahdu istumaan, kun polvet ottaa wc:n oveen kiinni, eli Aallolta oli ilmeisesti unohtunut wc kokonaan, ja vasta sitten hän on ne lopuksi johonkin nurkkaan piirtänyt ja tulosta voi käydä "ahdistamassa" J-kylässä. Lisäksi ko. rakennuksen huoneet ovat ahtaita ja sokkeloisia, joita ei odottaisi ammattilaiselta suunnittelijalta....
Eli kun suunnitellaan käyttöesineitä, niin silloin lähtökohtana pitää olla käytännöllisyys, EI ulkonäkö ja jos esine on käytännöllinen, niin yleensä ulkonäkökin on riittävä. En voi käsittää turhempaa, kuin joku kunta tai kaupunkin satsaa rahojaan johonkin epämääräiseen "taidemonumenttiin", joka maksaa maltaita. Yksi esimerkki löytyy eräästä Itä-Savolaisesta pikkukunnasta, jonka kauttaa menin Pohjoiseen. Siellä oli ostettu eräältä suomalaiselta "muotoilijalta" taideteos, joka on kuin joku radiomasto, mutta ruma sellainen..... ja tämä kunta oli kuulemma maksanut ko. "taiteesta" satoja tuhansia markkoja! Itse voisin tehdä samanlaisen "teoksen" ja aikaa menisi max viikko ja tarvikkeisiin max 5000 mk! No ehkä minä olisin sitten taiteilija...
Eli ymmärrän taiteen, mutta jos minä pystyn tekemään vastaavan tuotteen itse, niin en voi pitää sitä silloin taiteena. Tämä koskee esim monia Kiasman näyttelyitä modernista "taiteesta", jossa on kiinnitetty sanomalehden palasia pyykkinaruille ja kerrottu sen olevan taidetta. Se Ei ole taidetta, vaan pikemminkin kusetusta, jos sitä erehtyy joku taiteena ostamaan!
totta. taiteella ei ole rajaa, eikä mielikuvituksella! taiteilija voi tehdä melkein mitä haluaa taiteen nimissä, ja hyvä niin. koska muuten kaikki omaperäisyys häviäisi.
usein jos asiat eivät eivät ole kovin käytännöllisiä, mutta kauniita, se riittää minulle. olen usein saanut kuulla tovereilta paljon kommentteja huoneeni sisustuksesta. heidän omat huoneensa käsittävät vain välttämättömät huonekalut ja vähän esineistöä, että pölyjä olisi helpompi pyyhkiä. minulla on hyllyillä ja kaikilla mahdollisilla pinnoilla kuvia, esineitä yms. kaikki ihmettelevät, miten minä pyyhin pölyn niiden seasta? kuinka voin tampata pölyn kaikista 28:sta pehmolelusta? vastaus: mielestäni on turha pölyjen pyyhkiminen on idioottien hommaa. siitä saa vain pahan mielen ja pölyallergian. jos pölyyntyminen on syy heidän tyhjiin huoneisiinsa niin en voi kun sanoa että aika persoonatonta. kun käyn heillä, en juuri tunne heidän henkeään ollessani heidän huoneissaan. ne ovat niin kalpeita ja tyhjiä. minun huoneeni on täytetty esineillä ja kuvilla, jotka kuvastavat minua. mutta ne ovat tovereitteni mielestä ei-käytännöllisiä ja siksi tarpeettomia.
joten: millainen maailma olis jos kaikki asiat tehtäisiin vain käytännöllisyyttä ajatellen? ei olisi enää niin paljon kauniita asioita, ei taidetta, eikä mikään, mikä rikkoisi käytännöllisyyden rajan. en haluaisi elää sellaisessa maailmassa.
en kuitenkaan halua ruveta taistelemaan omasta näkemyksestäni muiden kanssa, jotka eivät ole samaa mieltä. se ei hyödytä ketään.
jääköön minusta ylimielisen ja idiootin kuva mieliinne. ei haittaa.
Eli siis jokainen on taiteilija, koska jokainenhan osaa tehdä siis taidetta, eli esim. sotkea lakanan eri väreillä ja pistää kehyksiin ja ei kun seinälle. Ja sekö on taidetta? Itse en tunne olevani ollenkaan taiteellinen.... osaan kyllä tehdä "modernia nykytaidetta" mallia Kiasma, jota siis osaa 10 vuotias siskon tyttökin.... kodin sisustaminen oman maun mukaan ei ole taidetta tai sitten kaikki ihmisen tekemä on taidetta....
Sanot, että "-- jos minä pystyn tekemään vastaavan tuotteen
itse, niin en voi pitää sitä silloin taiteena." Mielestäni
taide eroaa käyttöesineiden tuotannosta juuri siinä, että
jonkin ongelman (esim. visuaalisen) rastkaisu on ainutkertainen.
Käyttöesineessä ongelman ratkaisu on toistettavissa ja siten syntyy
vastaavia esineitä.
Jos vaikka pystytkin toistamaan jonkin taideteoksen, siitä ei
kuitenkaan synny vastaavaa esinettä vaan kopio, jossa on toistettu
teoksen tehneen taiteilijan näkemyksellisiä ratkaisuita. Taideteoksen
tekeminen ei tyhjene tekniseen suoritukseen.
kyse onkin siinä, että sinä teet taiteilijana sellaisia asioita, joista itse pidät. jos joku tykkää tehdä juttuja 10-vuotiaan tapaan, niin se on ok. eikä kukaan voi sanoa, etteikö se olisi taidetta. ei voida vetää rajaa millaiset asiat ovat taidetta ja mitkä eivät. jos taidenäyttelyssä on kaksi maalausta: toinen on samannäköinen minkä 5-vuotias on piirtänyt, ja toinen on mahtava maalaus, ei voidsa sanoa, että toinen töistä olisi vähemmän taidetta.
Mitä Mozart saikaan aikaan kymmenvuotisena. Eikä hän suinkaan ole ainut lapsilahjakkuus säveltäjien maailmassa.
Jos teen täydellisen kopion jostain taulusta, eli sellaisen, että eroa ei voi silmin erottaa, niin kuinka tämä taulu eroaa alkuperäisestä? No sillä erotuksella, että ainoa ero on tekijä, mutta muuten taulu on silmän ilona seinällä, vai pitääkö taulua katsellessa pohtia taulun maalaajaa vai sitä, että miltä taulu näyttää omassa silmässä. Muita aistejahan taulun tukimiseen ei voi tietääkseni käyttää. Tässä on se suurin ristiriita taiteessa, eli jos taulun on maalannut joku tunnettu "taiteilija", niin se on silloin heti kallista ja himoittua taidetta, mutta jos joku matti meikäläinen osaisi tehdä taulun ja joku tunnettu taiteilija laittaisi siihen nimen, niin siltikin siitä taulusta tulisi varmasti arvokas ja himoittu taideteos PELKÄSTÄÄN nimen perusteella, EI itse taulun ulkonäön perusteella. Äitini osaa maalata vastaavia tauluja kuin joku Juhani Palmu, eli mielestäni upeita tauluja, mutta niillä ei ole juurikaan arvoa tai niitä ei monikaan arvosta. Mutta jos johonkin äitini tauluun signeerauksen tekisi Palmu, niin se taulu olisi varmasti kystytty, niin taiteen ammattilais-piireissä, kuin amatööri-piireissä. Ja silloinhan itse taulun ulkonäkö ei ratkaisisi vaan ainoastaan NIMI! Tätä ei moni "taiteenystävä" tunnusta..... Sama koskee näitä kuuluisia "nykytaiteen" tekijöitä, jotka tekevät mitään kuvaamattoman hökötyksen vanhoista romuista ja se hökötys saa arvostusta, koska se on jonkun tunnetun taiteilijan teos. Mutta jos minä hitsailen vastaavan hökötyksen kasaan ja sen työn sellaisenaan ottaa joku tunnettu taiteilija "omakseen", niin minun tekemästä hökötyksestä saattaa helposti tulla taidetta, vaikka se on minun räpellystä, mutta hienon taiteilijan signeerauksella.
Tämä on kyllä monimutkainen kysymys. Muistan Markus Konttisen
vastanneen kysymykseen siitä, mitä mieltä hän on väitteistä, että
kuka tahansa kykenee tekemään vastaavia teoksia kuin hän, että
siitä vaan ihan vapaasti. Hiukan eri mielessä Ad Reinhard
totesi mustien maalaustensa yhteydessä, että kuka vaan voi maalata
mustan taulun ja se on hänen teoksensa.
Kumpaankaan edellisistä ei kuitenkaan sisälly sinun esittämääsi
tilannetta, jossa oletat, että sinä toteutat teoksen, jota ei voi
näköaistin avulla erottaa alkuperäisestä. Eroa teosten välillä
täytyisikin tässä tapauksessa ehkä hake moraalisen aistin avulla.
Väitän ,että heti kun katsoja tulee tietoiseksi siitä, että teos
on tekninen jäljitelmä jostain toisesta teoksesta, nämä kaksi
teosta on erotettavissa toisistaan. Jos tiedät, että teos on jäljennös,
se käy hiljaiseksi - se tyhjenee henkisesti. Jotta ajatus tulisi
paremmin ymmärretyksi tarkastellaan seuraava esimerkkiä. Oletetaan, että
kuulet radiosta musiikkiesityksen, jossa kitaristi soittaa mielestäsi soolon,
jonka nopeus hämmästyttää sinua. Esityksen jälkeen paljastuu, että
musiikki oli tehty tietokoneen avulla. Eikö tästä tiedosta seuraisi, että
soolo ei enää tuntuisikaan nopealta?
Eli taiteessa tekijä ratkaisee sen, että onko kyseessä hyvää taidetta, riippumatta siitä, että onko teos todellakin hyvä tai erinomaisesti maalattu tai kauniin näköinen. Tätä ei moni taiteen ystävä tunnusta, vaan hekin ajattelevat vain taiteilijan nimeä, ei itse taideteoksen ulkonäköä. Ja kuten sanoit, väärennöksestä menee maku, vaikka se on identtinen alkupeäisen kanssa, eli eihän silloin itse taideteos olekkaan pääasia, vaan puhtaasti tekijä!
Tavallaan kyllä: tekijällä on merkitystä teokseen sisältyvän "antamisen" aitouden näkökulmasta. En sekoittaisi tähän keskustelua siitä, onko tekijä kuuluisa nimi vai ei. Tämä ero on hienovarainen enkä voi kuin olla pahoillani puolestasi, jos et sitä eroa tavoita. Tekijä ratkaisee, mutta ei sinun tarkoittamassasi mielessä.
Jäljennös ei ole taideteos, vaikka se muistuttaisikin täydellisesti taideteosta. Teos on pääasia, mutta tekijää ei voi täysin erottaa teoksesta. Tämän muuten paljastaa sekin, kuinka henkilökohtaisesti tekijä kokee teostaan kohtaan esitetyn arvostelun. Jos teos ja tekijä olisivat täysin erillisiä asioita, näin ei varmaankaan tapahtuisi.
"Mutta jos johonkin äitini tauluun signeerauksen tekisi Palmu, niin se taulu olisi varmasti kystytty, niin taiteen ammattilais-piireissä, kuin amatööri-piireissä."
Siis ei todellakaan... päinvastoin, kyseisen signeerauksen jälkeen taulun arvo laskisi "ammattilais-piireissä".
you´re correct!
Siis taulunarvo laskisi? No ei pidä paikkaasa, koska eihän taulun maalaajan alkuperää tietäisi kukaan.
En oikein ymmärtänyt, mitä tarkoitat, mutta aina kun
taulussa lukee Juhan Palmu, on syytä huoleen!
Tuskin Palmu maalaisi latojaan tai Stenvall Ankkojaan, elleivät ne menisi kaupaksi. Alkupään tuotanto lienee molemmilla herroilla vakavahkoa kuvan tekemistä, varsinkin Stenvallin Ankat olivat raikkaita (tosin nekään eivät olleet ensimmäisiä lajissaan).
Mutta kun työt alkoivat mennä kaupaksi (kortteina, julisteina jne) alkoi niistä pikkuhiljaa kadota tunne. Kuvat olivat huolimattomasti tehty, toistivat itseään ja niiden anti oli laiha.
Selvästi "se ankkataiteilija" oli alkanut käyttää tuntipalkkaa perusteena hinnoittelulle. Tärkeää ei enää ollut sisältö, vaan ns. taiteen loppukäyttäjän rahat.
Taulun arvon määrää taulu itse, ei signeeraus. Huono taulu ei muutu hyväksi vaikka sen signeeraisi kuka. Tosin oikeassa elämässä kuuluisa taiteilija voi nostaa signeerauksellaan teoksen arvoa. Jos taas signeeraaja on tunnettu huuhailija, se voi myös laskea teoksen arvoa.
Aivan niin, taulun arvon määrää taulu itse. Mutta jos en ole
ikinä nähnyt mitään järkyttävän huonoa ja keinotekoista parempaa
"taiteilija" Juhani Palmun tekemänä, voin pitää myös signeerausta
"Juhani Palmu" indikaattorina tekemisestä,joka mielestäni on kylmää
teeskentelyä.
Ei kaikki nekään maalaukset, joissa on signeerauksena Picasso, ole
hyviä tai onnistuneita. Silti pidän Picassoa taiteilijana ja Palmua
aidoimmillaan puuna.
Siis jos jossain taulussa on Picasson signeeraus, niin taulun arvo on jotain aivan käsittämätöntä, olipa itse taulu kuinka huono tahansa. Kyllä taulun hintaan vaikuttaa todella paljon juuri signeeraus vai väitätkö, että jonkun "epäonnsituneen" Picasson tai Palmun taulun saa pilkkahintaan? Aivan sama vaikka Picasso olisi maalannut jonkun taulun silmät kiinni ja kännissä, niin siltikin taulun arvo olisi vähintään 100 000 euroa! Eli i silloin taulun onnistumisella ole mitään merkitystä, ainoastaan signeeraus merkitsee....
Niin juuri. Picasson signeeraus nostaa arvoa, mutta huuhaa-wannabe-taiteilijan signeeraus laskee sitä. Vaikka teoksella on arvoa itsellään, vaikuttaa taiteilijan persoona ja maine arvostelijaan. Tuntemattoman taiteilijan latomaisemaa tarkastelee eri silmällä kuin Palmun signeeraamaa...
Kun Picasson signeerauksella on tämä kuvaamasi vaikutus, niin on kai niinkin,
että ei se ihan tyhjästä ole syntynyt. Kyllä kai ensin täytyy tehdä
niitä onnistuneita duuneja. Jos sitten joku huonompikin menee myöhemmin
"läpi", se on kai aika inhimillistä. Ja onhan aina syytä muistaa, että
katsojallakin on vastuunsa.
Sitä minä en vaan ymmärrä, miksi tuo Palmu humisee näissä keskusteluissa
jatkuvasti.
minä olen kai hieman poikkeuksellinen, kun minusta melkein joka taideteoksessa on joku kaunis puoli.. Tarkoitan että näen erikoisemmatkin teokset kauniina.. Ei 0le tärkeää, esittääkö teos jotakin.. tai no onhan ateneumissa sellaisiakin töitä, jotka muistuttavat vähän pikkulapsen töherrykseltä, mutta tarkoitan että me ihmiset emme kauheasti hienoja töitä arvosta, tai sitten se johtuu vain siitä että ihmiset eivät ymmärrä taiteesta mitään, paitsi ne jotka ovat taiteen harrastajia ja tuntijoita..
Jutussasi oli itua.Juutuin kohtaan jossa sanoit ihmisten ostavan palasen taiteilijan sielua vain kerskuakseen omistavansa sellaisen suositun,kalliin maljakon. Olen itse taiteileva,yksinäinen ja onnellinen sielu,joka vasta miettii kysymystä "mikä musta tulis isona"
Olisi hienoa luoda kauniita asioita ihmisille jotka myös niistä pitäisi.Mulla ei edes tullut mieleen,että maailmassa on myös sellaisia ihmisiä kuten mainitsit.
Ei tietenkään mikään pieni ajatus voi muuttaa suunnitelmia tulevaisuuden suhteen,mutta toit asiaan uutta näkökulmaa!
Hyvää jatkoa taiteita hyväksikäyttävien ihmisten maailmassa! (;D
Vai että on aloitettu "Taiteen Tuntemus" kurssi ja kohottu normaalin ihmiskunnan yläpuolelle parissa viikossa.
Jokainen ihminen on erilainen ja käsittää taiteen eri tavoin. Oikeata tulkintaa tuskin onkaan. Aikakaudet muuttuvat ja taide käsitetään eri tavoin.
Hyvää jatkoa, laskeuduhan sieltä sfääreistä alas kun vähän kypsyt.
taiteen tuntemus kurssi alkoi vasta vähän aikaa sitten, ja se ei todellankaan ole muuttanut mielipiteitäni. tätä mieltä olen ollut koko pienen ikäni, tai ainakin niin pitkään, kun olen taidetta jossain määrin arvostanut.
haluan painottaa, että tarkoituksenani ei ole olla korkeammalla sijalla kuin muut. mutta myönnän, että tekstini usein ovat kärjistettyjä ja jopa ylimielisiä, mutta se on vaan tyylini kirjoittaa.
ja mitä kypsymiseen tulee... en tiedä millaista kypsymistä tarkoitat, mutta minä aion pysyä tällaisena hölmönä koko elämäni. näin olen niin paljon onnellisempi. :)
Myös kirjoittaminen on käytännön kauneutta, joten suosittelen yhdyssanakurssia. "Taiteentuntemuskurssi" on yhdyssana, pitkä mutta kuitenkin.... Sitten toinen asia, joka ei koske sinua, Jenna Q, vaan monia muita tämän ketjun kirjoittajia: te ette osaa kunnioittaa toisia ihmisiä. Se kuuluu tekstinne sävystä ja näkyy sanavalinnoista ja lauseiden syntakseista.... Toisen kunnioittaminen on kehityksellinen kyky...
en ehkä ole mestari kirjoittamisesta... mutta pääasia tässä on se, että muut ymmärtävät. joten taitaa jäädä se yhdyssanakurssi väliin. tosin en myöskään taida osallistua kunnioituskurssille... en nyt ymmärtänyt, olisiko sinun mielestäni minunkin teksteissäni sitä vikaa, että olisin sellaisen opetuksen tarpeessa... mutta itse kyllä myönnän, että voisin myös paremmin valita sanani. haluan tässä sanoa, että kunnioitan kaikkien mielipiteitä. moni täällä on er mieltä kanssani, mutta kunnioitan teidän omia mielipiteitänne.
...ja vielä korjatakseni... kun sanoin, että tavallinen ihminen alenta taiteen arvoa, valitsin tähänkin huonon sanan. kaikki ihmiset ovat tavallisia, ei voida vetää viivaa, mikä on tavallista ja mikä ei. mutta sanotaan, että ne ihmiset, jotka eivät ole kovin taiteellisia, tai ymmärrä taiteesta, alentavat taiteen arvoa ;-)
kaunis päivän jatkoa kaikille! ulkona paistaa aurinko! ihailkaamme luonnon kauneutta!
-Jenna Q
Taide on loppujen lopuksi vain taidetta - ei sen enempää eikä vähempää vaikka elämyksiä tarjoaakin. Eli annetaan taiteelle ja taiteilijoille se arvo joka niille kuuluu.
Itse kuulut selvästi niihin ihmisiin, jotka arvostavat taidetta ja taiteilijoita kuuluisuuden, ei itse taiteen takia. Arvostat taidetta, koska taiteen tekijä on yleisesti tunnustettu ja arvostettu - aivan kuten haluaisit itsekin olla.
Tunnistat taiteen kauneuden siitä, että teoksen muoto on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu. Sinulle teoksen kauneus aukeaa signeerauksen kautta.
Haluat kuulua yläluokkaan, tuohon silmissäsi arvostettuun ja ihailtuun ihmisryhmään joka nousee muiden yläpuolelle kohotakseen lopulta kuuluisuuden taivaaseen.
Sinulle taide on tie elämää suurempaan elämään.
eh, en arvosta taiteilijoita maineen takia. ihailen monia kuuluisia taiteilijoita, koska he ovat saaneet paljon hienoa aikaan, mutta en suinkaan maineen takia. pidän lähes kaikkea taiteena, ja ihailen elämän pieniä asioita. ja arvostan myös vähemmän tunnettuja taiteilijoita siinä määrin, missä heitä tunnen ja tiedän. kuuluisuus ja maine ei tee kenestäkään hyvää taiteilijaa. monien kuuluisien taiteilijoiden taide ei juuri miellytä minun silmääni, enkä sitä siksi ostakkaan vain sen syyn takia, että se olisi tunnettua.
haluan kyllä olla kuuluisa, se on unelma. mutta en halua nousta muiden yläpuolelle. kannatan kristillisiä periaatteita ja en missään nimessä yritä olla muita parempi. esitän vain omat mielipiteeni sellaisena kuin ne ovat. tiedän, että ne ärsyttävät ihmisiä, mutta on hyvä kun on jotain mistä keskustella. arvostan teidän mielipiteitänne, ja toivon sitä samaa teiltä. olen pahoillani, että joskus kirjoitukseni kuulostavat ylimielisiltä. tapaan aika suoraan haukkua ihmisiä, mutta kirjoitan vain yleisesti. ja yleensä tarkoitan myös itseäni kun kirjoitan. tämäkin perustuu suurin osin kristillisyyteen. ihminen on huono ja syntinen, miksi sitä pitäisi salata? saa siitä kirjoittaa!
mutta on totta, että taide on minulle tie suurempaan elämään. ilman taidetta minulta puuttuisi jotain. en voisi kuvitella eläväni ilman taidetta.
Ymmärrän pointtisi, tavallaan. Nautin itsekin taiteesta ja saan siitä elämyksiä. Hyvä niin.
Mutta ihmiset ovat erilaisia: yksi arvostaa taidetta, toinen jääkiekkoa. Elämyksiä ja elämän pieniä asioita tarjoavat kummatkin "lajit".
Ainakin minulle taide on hyvin henkilökohtainen juttu. En ymmärrä kuinka muiden ihmisten arvostuksen puute voisi vähentää taiteen/teoksen arvoa minun silmissä. Tai Sinun? Minä arvostan, joku toinen ei. So what?
Se että jaat ihmiset "taiteen ystäviin" (=sinä itse) ja "tavallisiin ihmisiin" paljastaa, että itse asiassa olet jo mielessäsi nostanut itsesi muiden yläpuolelle ainakin tässä asiassa. Mutta älä huolestu, itsensä korottaminen on inhimillistä - jopa kristitylle :)
Oletko muuten huomannut, että mitä kärkkäämmin esität mielipiteitäsi, sitä varmemmin mielipiteesi muuttuvat mielessäsi Totuudeksi. Ja omien mielipiteiden julkituominen totuuksina ärsyttää. Joten älä ihmettele jos ihmiset ovat sinua vastaan. Kuinka voit odottaa että ihmiset tietäisivät sinun tarkoittavan myös itseäsi jos haukut muita? Onko sekin muitten vika, kun ovat niin tyhmiä etteivät ymmärrä?
Kuuntele enemmän, selitä vähemmän.
Kristilliset periaatteet. Kuulostaa juuri siltä mitä ovatkin: periaatteilta. Käytäntö tahtoo usein olla niin ja näin. Varsinkin se muiden kunnnioittaminen mitä kristityt niin mielellään puheissaan korostavat. Anteeksi vaan.
periaate on minulle elämäntapa. se mitä se on sinulle tai muulle kansalle, on minulle ihan yhdentekevää. vain se merkitsee mitä minä teen ja minne minä menen. pitäisikö sitä vielä kantaa huolta muista? ei helvetti!
ja mitä itsensä koroittamiseen tulee... kyllä kristityt korottavat itseään. kenties enemmän kuin muutkin. mutta pitää olla jotain johon pyrkiä. ei kukaan ihminen pysty olemaan Jumalan mieleinen, mutta se, että siihen pyrkii, on jo paljon.
No mutta Jenna. Et välitä muista ihmisistä hitusen vertaa ja kiroiletkin vielä. Kyllä nyt Taivaan Isä ottaa pultit ja heittää kuumalla kivellä päähän.
Eikös ollut taiteellisesti sanottu.
Niinpä, mitä sitä muista. Myös mulle on aivan sama kannatko sä huolta muista, taiteesta tai yhtään mistään. EVVK.
Mutta turha tulla selittämään tolla asenteella jotain kristillisistä periaatteista; et sä mikään kristitty ole vaikka kovasti koetat sitä vakuuttaa. Sun kristillisyys on Jumalan pelkoa eikä mitään muuta, ihan kuin 99% muillakin "kristityillä". Olet kristitty vain sen verran kun se sulle sopii ja kunhan se ei rajoita liikaa sun elämää. Saahan siitä hyvän omantunnon. Periaatteessa.
Mielipiteistä ja tekstistä päätellen sä oot kuitenkin vain itteäs täynnä oleva keskenkasvuinen (pikku)tyttö joka luulee olevansa jotakin erityistä. Joka opiskelee taidetta, puhuu suuria ja luulee olevansa jotenkin parempi kuin muut. Just joo.
Sitä samaa massaa sä olet kuin me muutkin. Ikävä varmaan kuulla, mutta näin se on. Sä syöt, nukut ja paskannat ihan kuin kaikki muutkin. Lopulta, suurista puheista huolimatta, sinäkin kuolet pois.
Se siitä erinomaisuudesta.
hyvä niin. tällaisen paskan ihmisen saakin tappaa. kiitos taiteellisesta muotoiluistasi!
muilla ihmisillä ei ole valtuuksia tulla sanomaan, millä asteella mä, tai joku muu, on kristitty. ihmisen ja jumalan välisestä suhteesta ei muut voi tietää.
jumala on mun jokapäiväistä elämää, ei voi olla vain puoliksi uskova. sitä joko on tai ei. ei ole mitään puolivaihetta. vaikka kirjoitan näin, en ehkä käyttäydy näin. olen yhtä ristiriitainen kuin raamattu. minkäs teet? olen saanut koko elämäni kärsiä liiallisesta ystävällisyydestä. ehkä sitä olisikin parempi olla joku kovanaamainen ateisti, niin saisi elää oikeilla valtuuksilla. mutta ei. yritä olal hyvä, niin saat paskaa naamalles. sitä tää maailma on, eikä tää tästä ikinä ole muuttuva.
kaikilla kristityilläkään ei voi aina menää hyvin. mulla ei ole hyvä omatunto. päinvastoin. joka päivä rukoilen, että saisin anteeksi sen kakiken pahan mitä teen tahalleni ja huomaamattani. olen niin paha ja häpeän sitä. en usko, että jumala ikinä voisi armahtaa minunlaistani ihmistä.
en opiskele taidetta, vaan multimediaa. tosin miellän sen myös taiteena. eli pääasiallisesti teen ohjelmia yms. tietokoneella. ehkä olen keskenkasvuinen, mutta minkäs iälleni voin?
minulla on vahvoja mielipiteitä, mutta en ikinä kuvittele olevani muita suurempi. kaikilla vaan on erilaisia lahjoja, ja ihmiset on hyviä eri asioissa. se rikastuttaa elämää. jos joku ei ole vahvoilla taiteessa, en korota itseäni häntä korkeammalle. hyväksyn hänet sellaisena ja arvostan hänen mielipiteitänsä.
rakas mieheni ei ole mikään taiteilija, mutta rakastan häntä eniten koko maailmassa. se että hän voi hyvin, on minulle tärkeintä. taide rikastuttaa elämääni, mutta ei ole sen tarkoitus.
ikävä tosiasia on, että tässä maailmassa kaikki tulvat kuolemaan. hmm. mutta kaikki ovat myös siirtyviä ajasta ikuisuuteen, ja teitä on tasan kaksi. ja kaikki varmasti tietävät ne vaihtoehdot. ei ihminen kuole. ruumis kuolee, mutta sielu on elävä ikuisesti.
-------
http://www.angelfire.com/theforce/jenna_q
Älähän hermostu. En minä sitä niin pahalla sanonut, että loppusi olisi minulle ilon aihe. Oli vaan aika provosoiva tuo kirjoituksesi. Hyvää jatkoa vaikka itse agnostinen pilkkaaja ja irvistelijä olenkin.
Kävin muuten sivuillasi. Itsekin opiskelen multimediaa. Musalinkki ei toiminut.
Uskonnosta ei sen enempää, se on sun oma asiasi eikä kaipaa enempää kommentoimista.
Mutta taiteesta hieman sinua mukaellen: myöskään muilla ihmisillä ei ole valtuutuksia tulla sanomaan, millä asteella mä, tai joku muu arvostaa taidetta ja taiteen tekijöitä. Ihmisen ja taiteen välisestä suhteesta ei muut voi tietää. ;)
Siinä mielessä taide ja uskonto ovat samanlaisia asioita; kukin kokee ne tavallaan. Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.
Kiltteydestä ja paskan heittämisestä ei voi todeta kuin että sitä saa mitä tilaa. JOs kirjoitat (tahallaan tai tahattomasti) hyökkäävästi ja muita halveksivalla ylimielisellä tyylillä, vastaukset ovat varmasti samaa luokkaa.
Kannattaa myös muistaa, että ne ovat asiat täällä jotka riitelevät, eivät ihmiset. Me ei tunneta toisiamme ollenkaan, vain mutaman kirjoitetun ja kenties väärin ymmäretyn rivin verran. Eli älä ota asioita hankilökohtaisesti, eivät nämä keskustelut n i i n vakavia ole.
Jatkoja :)
"mitä vähemmän yleisö ymmärtää, sitä parempi"
-Bob Dylan
;-)
-Jenna Q
http://www.angelfire.com/theforce/jenna_q