Tapailimme taannoin erään naisen kanssa, mutta juttu ei sitten jatkunut tapailua pidemmälle. Olimme sen verran erilaisia, ettei mistään vakavemmasta voinut haaveilla. Hän haki FWB-seuraa ja minä jotain vakavempaa, joten yhtälö ei toiminut. Viime tapaamisella keskusteltiin asiasta ja todettiin, että näin on parempi ja lopetimme tapailun. Vaikka tuostaon jo aikaa emmkä olleet sen jälkeen yhteyksissä, niin eräänä iltana hän vain pulpahti mieleeni ja jäi sinne pyörimään. Nyt en sitten tahdo saada häntä mielestäni millään. Miten tämmöiset jutut saisi unohdettua, jotteivat jäisi mielensyövereihin aiheuttamaan mitään toiveajatteluja? Ja joo myönnän, tykästyin häneen silti, vaikkei siitä mitään tullutkaan.
Miten saisin unohdettua..?
harhailee
6126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Aika muistot kultaa. Vain elämäähän tuokin on ja et sitä varmaankaan pois antaisi elämästäsi.
Olen jo varmaankin vanhempi nainen kuin sinä mies, mutta itse en enään aloita mitään mikä ei ole minun juttuni. FWB seuraa etsiviä on kaikissa ikäryhmissä.
Aika harva ihminen kuitenkin pystyy tuohon seksin muotoon. Tässä suhteessahan ollaan tavallaan vain intohimosta. Tunteet on osattava sulkea pois. Tunteilleen taas ei kukaan voi mitään. Tämä sekstailu ei ole mielestäni ihan terveen ihmisen juttu ;))
Testasit jo itsesi ja olet mieleltäsi terve kun suhde kolautti.
Pääset hänestä eroon heti kun löydät jotain parempaa. Kuljet vain ympyröissä missä naiset likkuvat .. ei sen kummempaa.
Toisaalta olen itse ollut selibaatissa jo kolme vuotta kun kukaan ei kolahda kunnolla.
Pari FWB tyyppiä olen tavannut jotka ovat kiinnostuneita minusta mutta olen keksinyt ottaa leikin kannalta heidät. En anna vaan vain leikin ... annan ymmärtää mutta en anna. Olenko minä sairas ? En kai ?? Minusta vain tuli tälläinen kun kohtasin miehiä jotka haluavat vain sexiä.
Heidän kanssaan on helppo leikkiä harrastuspiireissä joissa tapaamme. Toinen heistä on erittäin puoleensä vetävä, mies jota todellakin tekee mieli mutta saan siitä jo kiksejä kun hän yrittää ja minä vain leikin ... ja nauran kun häivyn. On ihanaa olla haluttu, sekin saa jo minut kostumaan. Enempään en suostu.
Etsintä siis jatkuu ...
Minä puolestaan tapasin miehen, joka kovasti oli heti jo alkuunsa muuttamassa yhteen kanssani vaikkei hyvin vielä edes tunnettu. Sitten kun oma suhteeni alkoi kaatumaan ja rupesi näyttämään, että voisi enempikin jutusta tulla niin sittenhän pelästyi niin kovasti ettei halunnut mitään. Sellaisia ystäviä.
Haaveilevia arkajalkoja, todellisuus hukassa. Kun realiteetit ovat läsnä heti menee pupu pöksyyn.
Niin nuo tunteet. Itse olen jokseenkin tunteikas mies, joten siitäkin syystä hän jäi mieleeni. Hauskana yksityiskohtana muistan eräänkin kerran, kun ennen tapamista hoin mielessä itselleni, että "Nyt pää kylmänä.." :))
Varmaan tuo hyväksynnän hakeminen ja se, että huomaa olevansa halutuksi saa ihmisen ryhtymään näihin juttuihin. Minulle tämä oli tosiaan vain kokeilu, ja ei se missään vaiheessa tuntunutkaan mun jutulta. Haluan siis jotain vakavempaa ja tässäkin katsoin kortit, mutta oli huono käsi ;) Hän vaikutti muuten fiksulta naiselta, jolla oli elämä kuosissaan, mutta särö sydämessä. Harmi sinänsä..
Aika monilla on särö sydämessä. Ehkä sellaiset parikymppiset on parempi kohderyhmä.
Minun mielestäni niitä särösydämisiä on ihan joka kohderyhmässä. Eli jos on joskus loukattu tai koettu kovia, niin ei se katso ikää. Hänkin oli iältään vasta 23-vuotias.