ajatus, että olen suomalainen sissi ja karski mies, mutta samalla Ruotsin historiallisen yläluokan jälkeläinen. Nämä kaksi elementtiä eivät oikein sovi yhteen luontevasti, vaikka ne tietenkin yhdessä persoonassa ovat mahdottomia erottaa toisistaan. Tämä problematiikka vaivaa minua satunnaisesti. Välillä tulee ikään kuin häivähdys jostain toiseudesta esiin. Tunne viipyilevästä erilaisuudesta, joka hetken leijuu ilmassa ja sitten häviää.
Minusta se on jotenkin kummallinen
Tämäonnniinherkkää
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mutta sähän olet kiinnostava yhdistelmä! Ainakin naisen, ainakin siis tämän naisen näkökulmasta sä olet mielenkiintoinen persoonallisuus. Me naiset kai yleensäkin haluattan, että mies on karski ja sitten toisaalta taas herkkä ja hellä. Sä olet napakymppi! Siis mun mielestä.
Toki sinulle itsellesi voi tulla välillä kaikenlaisia tunteitä, ymmärrän hyvin esimerkiksi ton erilaisuuden tunteen. On vähän ulkona ja yksin? Mutta toisaalta olet luonteva tilanteessa kuin tilanteessa, seurassa kuin seurassa. Aika monessa meissä on kaksi puolta, tunnistan itsestänkini. Ainakin se on rikaus, että sä tunnet, koe ja ajattelet. Tää on fraasi, mutta fraaseissa piilee totuus.
Mukavaa päivää, sulle!
Itse olen sukua ruotsalaisille aatelissuvuille, vaikka muuten täysin suomalainen olenkin. Isän puolelta juurikin nämä aristokraatit tulevat ja isän suvussa on paljon menestyneitä ihmisiä, akateemikkoja jne.
Äidin sukujuuret ovat puolestaan savosta. Siellä on ties mitä unilukkeraita, haudankaivajia ja metsämiehiä ollut. Mielenkiintoinen kombinaatio tämäkin.