Telakkayrittäjä haluaa satoja tuhansia euroja
smallinvestments
8.11.2016 11:25
"Se on meille elämän ja kuoleman kysymys" – Telakkayrittäjä haluaa satoja tuhansia euroja tavallisilta ihmisiltä
Yle: Talous ja politiikka -
Itä-Uudellamaalla toimiva Suomenlahden Telakka kääntyi yksityisten kuntalaisten puoleen, kun suuret sijoittajat eivät lähteneet mukaan uuden telakan rakentamiseen. Haaveissa siintää kokonaan uusi telakkarakennus Loviisaan, mutta rahaa kuitenkin puuttuu neljästä miljoonasta vielä melkein yksi kokonainen.
– Tarvitsemme yksityistä rahoitusta vielä päälle 700 000 euroa. Se on meille elämän ja kuoleman kysymys, sillä ilman sitä hanke ei toteudu. Sen hakeminen on ollut aika haastavaa, koska pääomasijoittajille me olemme liian pieni yritys, sanoo toimitusjohtaja Jukka Jaatinen Suomenlahden Telakasta.
Pääomasijoittajille me olemme liian pieni yritys Jukka Jaatinen
Kun isot sijoittajat eivät kiinnostuneet, kääntyivät katseen pienempiin kukkaroihin. Rahamarkkinakeskus tarjosi yritykselle suorasijoitusvaihtoehtoa, jossa tavalliset ihmiset voivat sijoittaa pieniin pörssin ulkopuolisiin yrityksiin.
– Tavallisten ihmisten pankkitileillä on kymmeniä miljardeja euroja rahaa. Moni haluaisi investoida, mutta ei ole löytänyt sopivaa kohdetta. Koitamme erityisesti puhutella tavallisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole aikaisemmin sijoittaneet, sanoo toimitusjohtaja Tommi Hänninen Rahamarkkinakeskuksesta.
Rahoitusmuoto yleistyy vuosi vuodelta
Jaatinen tarttui nopeasti uuteen rahoitusmuotoon ja niin on tehnyt moni muukin yritys. Viime vuonna joukkorahoituksen kautta kulki Suomessa jo noin 84 miljoonaa euroa. Yleistymiseen on vaikuttanut muun muassa pitkään jatkunut taantuma sekä pankkien maksukykyvaatimusten kiristyminen.
– Kun puhutaan pienestä perheyrityksestä, ei välttämättä ole olemassa merkittäviä reaalivakuuksia, jotka se voisi antaa pankille rahoituksen pantiksi. Useimmiten halutaan myös pitää yrtyksen ohjat omissa käsissä, eikä luovuttaa niitä konkreettisesti ison sijoittajan käsiin, sanoo neuvotteleva virkamies Aki Kallio Valtiovarainministeriöstä.
Joukkorahoitusmuotojen sääntelyä kevennettiin syyskuussa voimaan tulleella joukkorahoituslailla. Laki toi myös alalle selkeyttä ja yhteiset pelisäännöt.
Rahaa kotikumien yrityksille
Rahamarkkinakeskuksen malli on tarkoitettu pääsääntöisesti pienten kotimaisten tuotantoyritysten tarpeisiin. Lisäksi toiminta perustuu vahvasti siihen, että myös sijoittaja hyötyy kaupasta rahallisesti.
Keskitymme korostetusti jo olemassa oleviin ja historiaa omaaviin yrityksiin Tommi Hänninen
– Me keskitymme korostetusti jo olemassa oleviin ja historiaa omaaviin yrityksiin. Ei niinkään startup-teknoyrityksiin, joiden yhteydestä joukkorahoitus useimmiten tunnetaan, sanoo Hänninen.
Hännisen mukaan suorasijoittamisesta ovat kiinnostuneita esimerkiksi kotiseuturakkaat ihmiset, jotka haluavat tukea oman paikkakunnan yrityksiä. Myös Suomenlahden Telakan tapauksessa sijoittajiksi toivotaan paikallisia Loviisalaisia. Onnistuessaan hanke toisi alueelle työpaikkoja.
– Me olemme työllistämässä noin 15 henkilöä heti, kun toiminta Loviisassa saadaan käyntiin. Lisäksi olen luvannut, että viiden vuoden aikana väkimäärä vähintäänkin tuplaantuu, sanoo Jaatinen.
Kategoriat: Suomenkieliset uutiset
smallinvestments
8.11.2016 11:25
"Se on meille elämän ja kuoleman kysymys" – Telakkayrittäjä haluaa satoja tuhansia euroja tavallisilta ihmisiltä
Yle: Talous ja politiikka -
Itä-Uudellamaalla toimiva Suomenlahden Telakka kääntyi yksityisten kuntalaisten puoleen, kun suuret sijoittajat eivät lähteneet mukaan uuden telakan rakentamiseen. Haaveissa siintää kokonaan uusi telakkarakennus Loviisaan, mutta rahaa kuitenkin puuttuu neljästä miljoonasta vielä melkein yksi kokonainen.
– Tarvitsemme yksityistä rahoitusta vielä päälle 700 000 euroa. Se on meille elämän ja kuoleman kysymys, sillä ilman sitä hanke ei toteudu. Sen hakeminen on ollut aika haastavaa, koska pääomasijoittajille me olemme liian pieni yritys, sanoo toimitusjohtaja Jukka Jaatinen Suomenlahden Telakasta.
Pääomasijoittajille me olemme liian pieni yritys Jukka Jaatinen
Kun isot sijoittajat eivät kiinnostuneet, kääntyivät katseen pienempiin kukkaroihin. Rahamarkkinakeskus tarjosi yritykselle suorasijoitusvaihtoehtoa, jossa tavalliset ihmiset voivat sijoittaa pieniin pörssin ulkopuolisiin yrityksiin.
– Tavallisten ihmisten pankkitileillä on kymmeniä miljardeja euroja rahaa. Moni haluaisi investoida, mutta ei ole löytänyt sopivaa kohdetta. Koitamme erityisesti puhutella tavallisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole aikaisemmin sijoittaneet, sanoo toimitusjohtaja Tommi Hänninen Rahamarkkinakeskuksesta.
Rahoitusmuoto yleistyy vuosi vuodelta
Jaatinen tarttui nopeasti uuteen rahoitusmuotoon ja niin on tehnyt moni muukin yritys. Viime vuonna joukkorahoituksen kautta kulki Suomessa jo noin 84 miljoonaa euroa. Yleistymiseen on vaikuttanut muun muassa pitkään jatkunut taantuma sekä pankkien maksukykyvaatimusten kiristyminen.
– Kun puhutaan pienestä perheyrityksestä, ei välttämättä ole olemassa merkittäviä reaalivakuuksia, jotka se voisi antaa pankille rahoituksen pantiksi. Useimmiten halutaan myös pitää yrtyksen ohjat omissa käsissä, eikä luovuttaa niitä konkreettisesti ison sijoittajan käsiin, sanoo neuvotteleva virkamies Aki Kallio Valtiovarainministeriöstä.
Joukkorahoitusmuotojen sääntelyä kevennettiin syyskuussa voimaan tulleella joukkorahoituslailla. Laki toi myös alalle selkeyttä ja yhteiset pelisäännöt.
Rahaa kotikumien yrityksille
Rahamarkkinakeskuksen malli on tarkoitettu pääsääntöisesti pienten kotimaisten tuotantoyritysten tarpeisiin. Lisäksi toiminta perustuu vahvasti siihen, että myös sijoittaja hyötyy kaupasta rahallisesti.
Keskitymme korostetusti jo olemassa oleviin ja historiaa omaaviin yrityksiin Tommi Hänninen
– Me keskitymme korostetusti jo olemassa oleviin ja historiaa omaaviin yrityksiin. Ei niinkään startup-teknoyrityksiin, joiden yhteydestä joukkorahoitus useimmiten tunnetaan, sanoo Hänninen.
Hännisen mukaan suorasijoittamisesta ovat kiinnostuneita esimerkiksi kotiseuturakkaat ihmiset, jotka haluavat tukea oman paikkakunnan yrityksiä. Myös Suomenlahden Telakan tapauksessa sijoittajiksi toivotaan paikallisia Loviisalaisia. Onnistuessaan hanke toisi alueelle työpaikkoja.
– Me olemme työllistämässä noin 15 henkilöä heti, kun toiminta Loviisassa saadaan käyntiin. Lisäksi olen luvannut, että viiden vuoden aikana väkimäärä vähintäänkin tuplaantuu, sanoo Jaatinen.
Kategoriat: Suomenkieliset uutiset
Vastaukset 13
Vanhimmat
Loviisassa on mm. elinkeinopoliittisia halli- ja kaavaunelmia aina rahoitettu pakollisella "kansalaisrahoituksella". Nimittäin verorahoilla.
Nyt olisi tarjolla vapaaehtoista osallistumista kansalaisrahoitukseen.
Isopalkkainen kaupungin johto ja luottamushenkilöt näyttävät varmaan esimerkkiä ja ilmoittavat millä panoksella he osallistuvat kansalaisrahoitukseen! Samoin paikalliset bisnesmiehet ja muut rahamogulit!
Jos eivät osallistu, niin he antavat signaalin siitä etteivät usko koko telakkahankkeeseen!
Unelmissa siis eletään aina ja sitä osoittaa tämä hanke sekä Sahaniemi. Äly hoi älä jätä loviisalaispäättäjiä ja etenkään virkamiehiä.
Samoja unelmia suitsuttavat paikallismediat. Missä sen järki?
Wico-Boatin+halli,+Alfa-Sementti,+Vapaavarasto,+Reka-Kaapelitehdas,+West-Tank......+ja+seuraavaksi+Valkon+Halli+Oy+–+Valkom+Hall+Ab?????
Mitään ei ole opittu. Aiemmista hankkeista on aiheutunut kaupungille miljoonien eurojen tappiot. Mikäli joku yritys ei pysty itse järjestämään rahoitusta, niin se tarkoittaa sitä, että rahoittajat eivät usko saavansa rahojaan takaisin. Kaupungin ei pidä sekaantua yritystoimintaan rahoituksen tai yhteisen osakeyhtiön kautta!
Tossa on neljästä miljuunasta kolme kasassa. Ei se minusta paha ole jos Loviisaan saadaan telakkatoimintaa.
Kuulemma. Optirakillakin oli fyrkat "ihan kohta kasassa ". ......
Nykyisin rahoitusta on saatavissa mikäli rahoittajat luottavat hankkeeseen. Kaupunkia ei pidä taloudellisesti sotkea telakka- tai mihinkään muuhunkaan bisnekseen. Tähän mennessä kaikki bisneshankkeet ovat menneet pieleen, johon kaupunki on osallistunut!
Nimenomaan kaikki!! Ja sitten kun kaupungilla oli toimiva ja tuottava yhtiö, niin Lindelöv möi sen pilkkahintaan Kymenlaakson Sähkölle. No, pääsihän hallitukseen!
Minne sitä rahaa siirretään? Ei ole tullut mitään tietoa. Pitääkö pankkiin varata aika tai lappaa sjölen automaattiin käteistä?
Siis, hmm. Tässähän on kyse sijoittamisesta. Eikä mistään verovaroista.
Valkon Halli Oy:n perustamiseen käytetään verovaroja. Yksikään aiempi hallihanke tai vastaava ei ole onnistunut ja aina on veronmaksajille seurauksena ollut mittavia taloudellisia tappioita.
Kansalaisrahoitus sen sijaan perustuu vapaaehtoisuuteen, joten laita vaan rahasi likoon.
Kaupungin johto ja luottamushenkilöt eivät ole ilmoittaneet osallistuvansa mahdolliseen kansalaisrahoitukseen.
Siinä se taas nähtiin, että itse eivät halua sitoutua hankkeeseen, vaikka ovat valmiina pistämään veronmaksajien rahat halliyhtiöön!
Jos ei tämmöseen rojektiin omasta takaa löydy rahoitusta, niin ei sit mistään. En kyllä pistäisi centtiäkään likoon!