Olen ollut vuosikaudet ihastunut yhteen tyyppiin. Tilannettani on pahentanut se, että voimakas ujouteni on estäneet ilmaisemasta melkein edes eleillä asiaa. No, mistäpä toinen voi tietää asiasta puhumattakaan että olisi automaattisesti ihastunut takaisin.
No, tapahtumassa tapahtui käänne. Päätin, että omat tuskailuni asiassa saavat loppua. Mikä minulta erikoisinta, sanoa paukautin (no, en oikeasti ihan paukauttanut) asian hänelle viestitse suoraan. Hän oli onneksi huomaavainen. Ilmaisi, että hän ei tunne samoin. Ja näinkö lyhyesti se päättyi? Kyllä, niin kävi. Ja mikä ratkaisi asian? Se, että rohkeni sanoa asiasta ääneen.
Tuntuu niin paljon helpommalta päästää asiasta irti VIHDOINKIN, kun asiasta on selvyys. Pahinta oli se, että mietti päänsä puhki asiassa ja kulutti oikeasti turhaan itseään luvattoman kauan. Tuntuu myös hyvältä se, että asian pystyi ilmaisemaan hälle loppuun asti tunteitaan kuunnellen, koska nyt olo on ennemminkin kevyt kuin esim. epätoivoinen. On helppo olla irti toisesta, kun välillä ei kaiherra mikään ja kun tietää, että asiasta ei mitään kehkeytynytkään. Paljon lovea teille, jotka kamppailette tällaisissa asioissa. Rohjetkaa sanoa asiasta toiselle. Jos vastakaikua ei tule, tiedätpähän, ettet ainakaan kuormita asialla itseäsi.
No, tapahtumassa tapahtui käänne. Päätin, että omat tuskailuni asiassa saavat loppua. Mikä minulta erikoisinta, sanoa paukautin (no, en oikeasti ihan paukauttanut) asian hänelle viestitse suoraan. Hän oli onneksi huomaavainen. Ilmaisi, että hän ei tunne samoin. Ja näinkö lyhyesti se päättyi? Kyllä, niin kävi. Ja mikä ratkaisi asian? Se, että rohkeni sanoa asiasta ääneen.
Tuntuu niin paljon helpommalta päästää asiasta irti VIHDOINKIN, kun asiasta on selvyys. Pahinta oli se, että mietti päänsä puhki asiassa ja kulutti oikeasti turhaan itseään luvattoman kauan. Tuntuu myös hyvältä se, että asian pystyi ilmaisemaan hälle loppuun asti tunteitaan kuunnellen, koska nyt olo on ennemminkin kevyt kuin esim. epätoivoinen. On helppo olla irti toisesta, kun välillä ei kaiherra mikään ja kun tietää, että asiasta ei mitään kehkeytynytkään. Paljon lovea teille, jotka kamppailette tällaisissa asioissa. Rohjetkaa sanoa asiasta toiselle. Jos vastakaikua ei tule, tiedätpähän, ettet ainakaan kuormita asialla itseäsi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei siis kande kommunikoida niin ei pääty ihastus.
No niinkinhän sen voi ajatella x) Eri asia vain, miten kauan haluaa ja jaksaa asialla päätään vaivata.
Osa ihmisistä ei nimenomaan halua päättää sitä ihastusta koska ennen kuin asian on varmistanut siltä toiselta niin voi edelleen tarrautua toivoon että jos siitä voisikkin tulla jotain tai toinen olisi myös kiinnostunut.
Se hetki kun tajuaa ettei toista kiinnosta ja ihastus on loppu voi olla musertava ennen kaikkea sitä seuraava tyhjyyden tunne on kuin läheisen kuolema (ihmissuhde/ihmissuhteen mahdollisuushan siinäkin häviää).
Kuitenkin lopulta on parempi toimia kuten aloittaja toimi.
Itsellä ihastukset eivät ole ihan vuosikausia kestäneet (paitsi "jälkioireet") mutta kuukausien ihastumisen jälkeen joskus on ollut pakko toimia koska yksinkertaisesti ei ole pää enää kestänyt asiaa tai oikeastaan epätietoisuus.
Tietoisuus asioiden tilasta eli totuus on parempi kuin siinä hivuttavassa tuskassa eläminen ja leikki toivon ja pelon välimaastossa.
Hieno viesti aloittaja!
Niinhän se on ja ajattele, että joskus siinä voi tulla samalle ihmiselle "kaksi läheisen kuolemaa" samaan aikaan.
kannattaa pelata varman päälle ja välttyä "kuolemilta", siinä voi samalla välttyä onneltakin
Jos tunteet loppuvat siihen, ettei toinen tunne samoin, niin eivät ne kovin vakavia tunteita sitten olleetkaan. Todellakin vain pelkkä ihastus, ei sen kummempaa.
Hyvä sinänsä, että asia selvisi eikä tarvitse enää miettiä.
Sanoisin, että tunteet olivat vakavia (jos nyt ihastumisen tunne voi vakava olla ;) ), mutta eivät realistisia. Olen edelleenkin kiinnostunut tuosta tyypistä, mutta paljon arkisemmalla tavalla. Että katsotaan nyt, josko jossakin kohdataan ns. normaalisti. (Kyse kun oli sellaisesta ihmisestä, jota en juuri ole tuntenut.) Sen sijaan että jäisi epätoivoisesti roikkumaan ihastukseen ja pitäisi yllä ihastusta vain omalta puoleltaan, on parempi osata luopua. Uusi mahdollisuus voi vastaan tulla, mutta sen ajatuksen varaan ei kannata onneaan rakentaa.
Kun olisi itsellekin käynyt noin, että olisi tunteet loppuneet siihen ja päässyt irti...
Tsemppiä<3