Säännöt hoitokeinona

Tarkoitit varmaan että osaston ja mielisairaalan keskeisin hoitomuoto.

Olet oikeassa. Siksi älkää rikkoutuneet traumatisoituneet ihmiset menkö rikkomaan itseänne lisää osastoille, olkaa varovaisia ja tietäkää ainakin minne itsenne laitatte ja miten ja kelle kärsimystänne puratte. Valtaepäsuhta lääkäri vastaan te on huomattava. Siinä on turha inistä vastaan.

Injektiolääkkeillä uhkailu ja neuroleptit oli mulle kidutusta ja alistamista ja kokemukset tuosta repi mua rikki. Lääkkeiden vaikutuskin tuntui kidutukselta mun kehossa ja mielessä. Opin nöyristeleen ja esittään paremminvoivaa että pääsin tuosta lääkehelvetistä pois jota hoidoksi joissain yhteyksissä sanotaan. Hoidon ei tarvi olla tuloksellista. Lääkäri esittää hoitavansa, sörkkii lääkkeitä yksiristikaksityylillä kuten psykiatriassa tehdään ja potilas esittää paranevansa. Se voiko ihminen loppupeleissä paremmin on toissijaista. Kukaan ei ota vastuuta jos pakkolääkkeiden takia on mennyt huonompaan kuntoon. Osastolla kuri on voimakasta ja hoitajat noudattavat lääkärien ohjeita ja likaiset työt vaikka väkivalloin potilaaseen lääkkeet injektoimalla.

Monissa maissa on tuomioistuimet tai tuomarit missä rangaistuksen eli pakko"hoitoa" "saava" (eli potilas) voi puolustautua ihmisoikeuksien alennuksilta jota hoitoon kuuluu tuomarin edessä. Näin ei sallita niin paljon mielivaltaa lääkärille. Eli viedäänkö potilaalta kompetenssi päättää itselle tehtävistä asioista "hoitona" kysymättä lupaa, injektoida väkipakolla lääkkeet, viedä tärkein ihmisoikeuden arvo eli vapaus. Sen pitäisi olla huomattavasti vaikeampaa mitä se Suomessa on. Vapaus on tärkeä arvo vaalittavaksi mutta nykyajan terveysusko on tärkeämpi. Suomessa ei ole niin paljon oikeuksia. Voi valittaa hallinto-oikeuteen lääketokkurassa ja saada päätöksen että hoito oli ok ja lääkäri oikeassa potilasta näkemättä.

Psykiatria on sosiaalisen kontrollin muoto yhdistettynä muka lääketieteeseen.