Kun onnistuneet neuvoavat "lopeta stressaaminen ja ajattelemasta"
Mutta kun on kuume, tai halu, se on helkkarin vaikea...
En välttämättä stressaan, mutta ainakin ajattelen toivekkaasti kokoajan.
Lokakuussa otin pillerit pois, ja nyt oli ensimmäinen kierto, etten laskenut päiviä, vaan ollaan touhuttu kun huvittaa. Mutta alitajunnassa kuitenkin ajattelen "nyt olisi oviksen aika".
Pitääkö vain odottaa, kunnes ei sitä ajattele kokoajan... vai...
Kokemuksia ?
Mutta kun on kuume, tai halu, se on helkkarin vaikea...
En välttämättä stressaan, mutta ainakin ajattelen toivekkaasti kokoajan.
Lokakuussa otin pillerit pois, ja nyt oli ensimmäinen kierto, etten laskenut päiviä, vaan ollaan touhuttu kun huvittaa. Mutta alitajunnassa kuitenkin ajattelen "nyt olisi oviksen aika".
Pitääkö vain odottaa, kunnes ei sitä ajattele kokoajan... vai...
Kokemuksia ?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niin kaikki sanoo, lapsettomatkin. "Et vaan aattele, kyllä se sieltä tulee ku lakkaa stressaamasta" Miten tosiaankin voi olla stressaamatta? Itellä yritystä takana 6kk ja paniikki vaan kasvaa. Tiiän että aikaa on vuositolkulla mut kun jotain haluaa oikein tosissaan niin on tosi vaikea olla ajattelematta asia joka toinen sekunti.
Puolen vuoden kohdalla alkoi helpottamaan se stressi, sitä vaan jotenkin tottui siihen pettymykseen ja oli jo niin väsynyt stressaamaan, että ihan vaan luovutti. Ja sitten pystyi jo laskemaan leikkiä asiasta, aika outoa kyllä?
Nyt on yritystä takana vuosi ja 2 kk ja ensimmäistä kertaa jännittää ihan sikana: kierto normaalisti 27 pv, nyt 31 pv eikä mitään tunnetta, että menkat alkais!!! Jos ne ei ala viikonloppuna niin testaan... Voi kaikki maailman virtuaali-ihmiset, pitäkää mulle peukkua, minäkin pidän teille!!!
Kuuluuko muuten hillitön närästys ensimmäisten viikkojen oireisiin? Eikö se olisi pikemminkin loppuraskauden juttuja? Mua on närästänyt viikon ajan ihan ihmeellisen paljon - no, vauvakuumeinen takertuu tietenkin kaikkeen poikkeavaan olotilaan ja rakentaa siitä teorian:)
Ainakin minulla närästi sekä raskauden alussa, että lopussa. Koskaan muulloin ei sitten närästänyt olekkaan.
Pidän kovasti peukkuja sinulle:)
Minullakin on ollut närästystä alkuraskauteni aikana ja olen myös kuullut että monella muullaki on näin eli kyllä se närärstys kuuluu myös alkuraskauteen :)!
Toivottavasti sinulla tärppää tällä kertaa...pidän isoja peukkuja sinulle :)!!
Nyt oon vaan iloinen kun närästää:):):)
Sitten eilen tuli sellainen ihmeellinen polttava kutina, joka tuntui vatsan SISÄpuolella. Ensin luulin, että mulla on joku ihottuma vatsassa, mutta sitten tajusin, että se polte on vaan sisäpuolella. Sitä on tuntunut tänäänkin. Se ei ole vatsassa, vaan siinä pinnalla, mutta siis sisäpinnalla, aika pienellä alueella. Oonko sekoamassa? Sekava sepustus ainakin:)
Minuakin alkoi hymyilyttää puolestasi :)
Kirjoitathan tähän, kun oot tehnyt testin ?
Ainahan "antaa toivoa" kun kuulee että tärppäsi !
Thumbs up !
Kiitos tsemistä, mutta menkat alkoi eilen... eli ihan turhaan hössötin kaikenmaailman närästyksistä. Närästys kylläkin loppui, kun menkat alkoi?
No, sehän tietää taas iloista yrittämistä eli paljon laatuaikaa vällyjen alla:)
alkoi :(
Onneksi pystymme vielä ainakin nauttia ja ajatella positiivisesti !
Jatkamme harjotuksia...
On tosiaan vaikeaa olla ajattelematta asiaa vähän väliä, vaikka itselläni ei enää olekaan ollut sellaista tuskaista stressiä.
Ehkä auttaa, jos kääntää stressin vain kiihkeäksi odotukseksi. Eli aina kun stressaa eli ahdistaa, niin alkaakin vain ajattelemaan kaikkea ruusunpunaista, sitä ihanaa vauvaa, joka varmaan pian alkaa kasvamaan ja miten suloista on olla sen vauvan äiti.
Näin negatiivisesta "apua, onnistunko tulemaan raskaaksi"-fiiliksestä tuleekin "ihanaa, pian olen raskaana"-fiilis.
Itsellä tämä on alkanut toimimaan. Olen ollut aina vaan vakuuttuneempi, että mitä kauemmin yritetään, sitä todennäköisempää on, että myös onnistutaan. Ja tottahan se onkin, todennäköisyys kasvaa koko ajan, ei vähene.
Ja nyt jännittää isosti:)
Minulla on ollut onneksi "ihana fiilistä" myös :)
Hymyilyttää ne kaikki ajatukset !
Ei tunne tuskallista stressia, mutta joskus vältän ajattelemasta sitä "ihanaa...".
Mieskin puhuu vähän väliä että "ihanaa masu kasvaa sinulla kohta",
tai "pitääköhän auton vaihtaa farmariin" ja kaikkea.
Ihanaa ajatella, ja olen hyvin positiivinen ihminen, se ei ole vaikea ;)
Mutta kieltämättä pelottaa joskus se ajatus että "jos...".
Muuten, kun kovasti on odottanut onnistumista, ja kun se onnistuu,
sitä varmaan pystyy nauttia montaa kertaa enemmän :)
Kuten sinusta nyt tuntuu hauskalta että sinua närästää :D
Minuakin alkoi jännittää...
P.S. Sorry, jos on ilmennyt "hassuja kirjoituksia". Suomi ei ole äidinkieleni...