Ýliopistossa on joillakin aloilla ns. "tyytyväisyystakuu", eli toisilla aloila käytännössä kaikki pääsevät jokaisen tentin läpi ja arvosanojen alakvartiili on jotakin 2.5.
Toisilla aloilla ei yllätys vaikka miltei 50 % saisi hylsyn. Erinomaiset tiedot oikeasti prosentuaalisesti harvinaisuuksia. Tulee mieleen mitä jos jonkin muun kaupungin yo antaa sen takuunsa tässä?
Miksi ei yhteisyötä ja yhteismitallisuutta?
Toisilla aloilla ei yllätys vaikka miltei 50 % saisi hylsyn. Erinomaiset tiedot oikeasti prosentuaalisesti harvinaisuuksia. Tulee mieleen mitä jos jonkin muun kaupungin yo antaa sen takuunsa tässä?
Miksi ei yhteisyötä ja yhteismitallisuutta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siis yliopiston arvoasteikolla 1-3, 2.5 on aika hyvä numero...., mitä oikein tarkoitat ? Ymmärsinkö väärin ?
Toisilla aloilla se on ihan perusarvosana
Jos tenttiin tai kurssiin osallistuu hiemankin enemmän ja kohtalaisesti asiat osaavaa väkeä , että edes jonkinlainen jakauma on odotettavissa, niin keskiarvo asettuu tai se asetetaan tuonne 2-/3 paikkeille.
Missäs noin helpolla saa hyviä arvosanoja? Ainakin meillä (Oulun Lutk), on pisterajat säädetty etukäteen ja vaikka tentti menisikin heikosti, niin rajoja ei merkittävästi muuteta. Kerran muistan nähneeni tentin tulokset, joissa keskiarvo saattoi olla 2,5 luokkaa. Yleensä arvosanojen keskiarvo on luokkaa 1+/2- ja hylättyjä ainakin 30% osallistuneista. Tämä toki pätee lähinnä perus ja aineopintoihin, syventävillä kursseilla keskiarvo on korkeampi.
Huomasinpas tässä kerran tenttitulokset, joissa oli neljä hyväksyttyä ja yli neljäkymmentä hylättyä.
Toissa vuonna erään aineopintokurssin läpäisi ensiyrittämällä alle 10% opiskelijoista.
Tietysti se, mitä sanoin pätee etupäässä ammatillisiin ja syventäviin kursseihin. Kiinteät pisterajat on minullakin, mutta se vaihtelee, miten kullakin kerralla pisteitä tehtävistä jaetaan. Tämä pätee etenkin tehtäviin, jotka ovat vain osittain oikein.
Kaikki yliopistoarvostelu pohjautuu vanhaan traditioon, jossa läpipääsyyn edellytetään saatavan puolet täysistä pisteistä (arvosana 1-/3 tai 1/5), erittäin tyydyttävään 7/12 (1 /3 tai 2/3), hyvään kaksi kolmasosaa (2-/3 tai 3/5), erittäin hyvään kolme neljäsosaa (2 /3 tai 4/5) ja lopulta kiitettävään viisi kuudesosaa (3-/3 tai 5/5).
Se taas, miten vaikealla tentillä osaamista testataan ja miten tentti arvostellaan, on kurssi- ja oppiainekohtainen kysymys. Omaa alaani pitkään seurattuani olen huomannut, että loppututkinnon suorittaneiden pitkäaikaiskeskiarvoksi näyttää tulleen 2-/3, joka ympärillä tyypillinen hajonta on plussan verran kumpaankin suuntaan. Suuremmat poikkeukset ovat todella harvinaisia.
Eikö EHT ole kuitenkin parempi kuin kiitettävä?
Välttävä,tyydyttävä,hyvä,kiitettävä,erinomainen...
Ainakin meillä sanalliset arvosanat ovat hylätty, tyydyttävä, erittäin tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä ja kiitettävä. Riittävän hyvällä keskiarvolla ja kiitettävällä opinnäytetyöllä tutkinnon voi vielä suorittaa oivallisesti.
Tuossa ei ole mitään perää. Omalla alallani (lääketiede) arvoasteikkoa ei säädellä yhtään minnekkään. Tiedetään asiat tai sitten ei. Minimivaatimuksena on se, että kaikista tehtävistä on saatava tietty pistemäärä. Jos jostain tehtävästä on saanut 0 pistettä, ja vaikka muut tehtävät olisivat täydellisiä suorituksia, koe hylätään. Muutama vuosi sitten melko laajasta lopputentistämme ei päässyt kukaan läpi.
Itse olen kyllä kokenut tämän arvosanojen epäloogisuuden... Pääaineessani käännöstieteessä (saksa) on vaatimus, että tietyistä kursseista on saatava 2+, jotta voi päästä seuraavalle. Tämä on tietenkin johtanut siihen, että joka ikinen saa vähintään tuon 2+ kaikista kursseista jotta opinnot eivät junnaisi paikoilaan. Eli se siitä.
Sitten taas kauppatieteiden puolella, joista markkinointi ja laskentatoimi ovat itselläni sivuaineina, on ihan yleistä, että suurin osa saa tenteistä jotain 1:llä alkavaa. Siellä on myös tenttejä, joista vain 5% pääsee läpi... Jos siellä esim perusopintojen keskiarvoksi tulee 2- niin se on sitten jo superhyvä!