Mitä mieltä olette matalaenergiaharkoista (380), säästääkö ne runkomateriaalina itsensä takaisin halvempiin ja kapeampiin harkkoihin verrattuna?
Kaikilla toimittajilla kun on ainut oikea ja markkinoiden paras tuote, panee vähän mietityttämään..
Jos jollakulla on matalaenergiaharkoista talo niin olisin kiinnostunut lämmitysjärjestelmästä, jonka olette valinneet ja onko energian kulutus niin alhainen todellisuudessa kuin väitetään?
Itse olen kallistumassa sähkölämmitykseen (yösähkö), jota voisi lisäksi avittaa takalla.
Kiitos mielipiteistänne!
Kaikilla toimittajilla kun on ainut oikea ja markkinoiden paras tuote, panee vähän mietityttämään..
Jos jollakulla on matalaenergiaharkoista talo niin olisin kiinnostunut lämmitysjärjestelmästä, jonka olette valinneet ja onko energian kulutus niin alhainen todellisuudessa kuin väitetään?
Itse olen kallistumassa sähkölämmitykseen (yösähkö), jota voisi lisäksi avittaa takalla.
Kiitos mielipiteistänne!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itse valitsin Lammin, jolla ei ole merkitystä aiheen kanssa, mutta ettei kukaan rupea kätyriksi haukkumaan.
Saahan Jämerästäkin matalaenergiatalon, vaikkei harkko alita edes nykyvaatimuksia.
Katso Motivan sivuilta lisää.
Ei ne seinät ole kuin osa kokonaisuutta.
Sama asia on mietinnässä itsellänikin, olen kallistumassa kapeampiin lämpöharkkoihin. Joko 350 tai 300. Tarjous rumba alkaa helmikuussa jolloin sitten selvinnee mikä se hintaero lopuksi on. Kannattaa miettiä paksuus tarkkaan ainankin siinä tapauksessa, jos teettää runkotyöt ulkopuolisilla. 380 talon urakat ovat kalliimpia kun kolmisatasen.
Lämmitykseksi olen suunnitellut ihan vaan lattian sähkölämmitystä. Lisäksi ilmalämpöpumppua olen pyöritellyt mielessä. Sillä kun tuntuisi pärjäävän pitkälle ainankin näin leudoissa säissä. Takka sitten avuiksi kovemmilla pakkasilla.
Huomioi siis sekin. Mitä massiivisenpi, sen paremmin rakenne hyödyntää "hukkaenergian" lähteet ja tasaa lämmönvaihtelut.
kannattaa valita Leca Design koska siinä on ideaalinen 130mm sisä kuoren paksuus. Tuo onb tutkittu juttu.
Käytännössä tuolla massiivisuudella on eroa vain kivi ja puutalojen välillä.
Ja sitten kannattaa muistaa vielä sekin, että sipo talossa tuota massaa lisää myös yläpohja. Käytännösä kaikissa kivitaloissa on myös valetutu lattiat välipohjat. Niissä on helposti kymmeniä tonneja massaa.
Laskuesimerkkinä nykyisessä talossani.
Kevytsora/Lammi laastit/valut ontelolaatat pintavalut.
Kiviainesten paino Lammi 166tonnia kevytsoralla 127tonnia.
On se senverran hepposen ja murenevan höhhön oloista, siitähän puhaltaa ilmaa läpi ???
eihän tuo ero ole edes noin suuri, sillä lämmövaraamisen kannalta vain sisäkuorella on merkitystä, eli kevari 92.5 tonnia ja lammi 109.
U-arvoina on 0,19 - 0,25 välillä. Käytännössä lattialämmitetyssä talossa muutaman euron luokkaa kuluissa vuositasolla. Näin ainakin asiantuntija kertoi kun pähkäilimme tätä. Ja taas kiviosatoimituksen hintaero luokkaa 5-10%
osoittaa 0.25 ja 0.15 U-arvoisten seinien vuosikulutuksen väliseksi eroksi 8c /KWh hinnalla 138€. Eli ei ne seinät välttämättä itseään takaisin maksa näillä energian hinnoilla, mutta mutta mutta nuissa 380 harkoissa ei ole kylmäsiltoja. Eli vanhoissa ouhuemmissahan sellainen tulee justiinsa esim lattian tasolle kiertämään koko talon. Samoin tuolla paksumalla saat varmasti lämpöiset nurkat. Yleensäkin tasalämpöisyys on yksi etu.
Minusta jonkun tonnin kahden takaisinmaksuajan laskeminen on jokseenkin turhaa puuhaa.
oli tehty leveillä harkoilla. ammattilaiset purki ja muuras osan taloa kolmeen kertaan enenkuin seinät pysy pystyssä!! eli rarkot levisi ja liuku. lopulta ne teki vaan metrin korkeudelta seinää ja sitten odottelua että kuivuu ja taas varvit.. korostan vielä että kyseessä oli harkko jossa eristevahvuus välissä oli isompi kuin kumpikaan harkkopuolisko. oli hymyssä hallitsemista kun esittelijä kohteen ulkopuolella kehui materiaalin olevan helppoa työstää..
..että suurin osa lämmitysenergiasta hukataan ilmavuotojen kautta (noin 20%). Tekemällä/valitsemalla tiiviin vaipan (seinät, lattian ja katot) sekä tiivistämällä huolellisesti liittymäkohdat ja rakenteiden läpiviennit, säästätkin sitten rahaa. Ilmavuodot tippuu oleellisesti jopa 1/7 osaan => energiasäästö 15...17% alkaakin jo tuntumaan...
Ulkoseinästä menee "vain" n. 10% energiasta hukkaan... seinän u-arvoa parantamalla 20% säästää sen 2% kokonaiskuluista.