Maalämpö kerrostalossa

Ihan tosissasiko kyselet?

Ylemmissä kerroksissa on vastaavasti aurinkolämpö kun ne on lähempänä aurinkoa.

itsepä.aloitit kirjoitti:

Ylemmissä kerroksissa on vastaavasti aurinkolämpö kun ne on lähempänä aurinkoa.

Entäs nämä välikerrokset, onko niihin sitten pelkkä ilmalämpö.

Ilmalämpöpumppu on ainoa vaihtoehto välikerroksiin.

"Eikä kaikissa taloissa edes ensimmäinenkään kerros"

Ilmassako ne talot sitten leijailevat??

Ja sitten 5vuoden päästä uusitaan pumput

Vihje ensi kertaa varten: jätä vastaamatta, koska nuo arvauksesi meni kaikki perseelleen.

eikö hallitus tee mitään. meillä kyllä isännöitsijä tekee juuri niin kuin käsketään erittäin helppo vaihtaa samaten kuin mutu tuntuman huolto miehet. noissa laitteissa on takuu mutta täytyy tietää mitä säätää meillä meni n.vuosi että saatiin kaikki kohilleen mutta nyt kyllä toimii erinomaisesti. olemme erittäin tyytyväisiä

ääliö_hus_pois kirjoitti:

Vihje ensi kertaa varten: jätä vastaamatta, koska nuo arvauksesi meni kaikki perseelleen.

Lyödäänkö vetoa?

Älykkääseen keskusteluun tarvitaan argumentteja ja älyä.

Ilmeisesti Sinulta puuttuu molemmat?

NickNailer kirjoitti:

Lyödäänkö vetoa?

Älykkääseen keskusteluun tarvitaan argumentteja ja älyä.

Ilmeisesti Sinulta puuttuu molemmat?

Sinuin vastauksesi niin perseestä, etten tuhlaa puolta päivää sen ruotimiseen. Tuollaista tekstiä voi suoltaa vain umpiluupää, joten hukkaan menisi se vaiva.

Niin no, maalämpö koostuu huomattavasti suuremmasta osasta kuin pelkkä MLP yksikkö.

Esimerkki: jos käyttövesi ja lämmitysjärjestelmien virtaukset yhdistetään paluupuolella, syntyy järejestelmään vaikeasti hallittava häiriö. Kun asukkaat käytävät vettä, nousee myös lämmityksen paluuveden lämpötila. Tuon päivittäin tapahtuvan häiriön hoitamiseen tarvitaan ylimääräisiä varaajia.

Tuossa tapauksessa on jokseenkin sama kytketäänkö Niben tai muun valmistajan laitteita, Ongelmaa voi lievittää putkistojen paremmalla suunnittelulla, jota Nibe ei tee.

Usein syytetään MLP yksikköä, vaikka ongelma on siinä, ettei ole käytetty sitä "ylimääräistä" 1000 - 5000 euroa varaajiin, putkiin ja kiertovesipumppuihin.

Jos haluaa oikeasti toimivan jäjestelmän, se on kallis. Uuteen rakennukseen sitä ei kannata laittaa, koska sähkölämmitys tulee paljon halvemmaksi kokonaistaloudellisessa tarkastelussa. Uusi rakennus on niin energiapihi, ettei MLP ole järkevä, ellei neliöitä ole valtavaa määrää tai paluuvirroille ei löydy järkevää käyttöä puolilämpimissä tai "kylmissä" tiloissa.

NickNailer kirjoitti:

Niin no, maalämpö koostuu huomattavasti suuremmasta osasta kuin pelkkä MLP yksikkö.

Esimerkki: jos käyttövesi ja lämmitysjärjestelmien virtaukset yhdistetään paluupuolella, syntyy järejestelmään vaikeasti hallittava häiriö. Kun asukkaat käytävät vettä, nousee myös lämmityksen paluuveden lämpötila. Tuon päivittäin tapahtuvan häiriön hoitamiseen tarvitaan ylimääräisiä varaajia.

Tuossa tapauksessa on jokseenkin sama kytketäänkö Niben tai muun valmistajan laitteita, Ongelmaa voi lievittää putkistojen paremmalla suunnittelulla, jota Nibe ei tee.

Usein syytetään MLP yksikköä, vaikka ongelma on siinä, ettei ole käytetty sitä "ylimääräistä" 1000 - 5000 euroa varaajiin, putkiin ja kiertovesipumppuihin.

Jos haluaa oikeasti toimivan jäjestelmän, se on kallis. Uuteen rakennukseen sitä ei kannata laittaa, koska sähkölämmitys tulee paljon halvemmaksi kokonaistaloudellisessa tarkastelussa. Uusi rakennus on niin energiapihi, ettei MLP ole järkevä, ellei neliöitä ole valtavaa määrää tai paluuvirroille ei löydy järkevää käyttöä puolilämpimissä tai "kylmissä" tiloissa.

Lue lisää

Jännä juttu tämä "NickNailer" joka tuntuu olevan ihan kaikkien alojen erikoisasiantuntija vaikka ei näköjään ole esim. maalämpöjärjestelmistä perillä juuri ollenkaan.

Toisessa ketjussa et ollut kuulemma nähnyt 3-putkista käyttövesijärjestelmää vaikka se on normaali yhtään koirankoppia isommissa taloissa. Siltä näyttää nämä vastaukset tässäkin, vai että pitäisi vaihtaa pienemmät putket varaajalta lähteväksi että käyttöveden odotusaika pienenisi? :_D

Ja mikä helvetin varaajan kierukassa tapahtuva ulina kuuluu ympäri vuorokauden, onko siellä kaikilla hanat auki 24/7?

Miten meinaat että lämmitys- ja käyttövesijärjestelmien virtaukset yhdistetään paluupuolella? Nehän on erillään kokonaan. Jos meinaat lämminvesivaraajan latauspiiriä niin miten sen paluuveden lämpötila muka nousee käytettäessä kuumaa vettä.

Ja miten hoidat tämän erillisillä varaajilla? Eihän nämä sinun sepustuksissa ole päätä eikä häntää läheskään aina.

Jaa, olet nukkunut sekä matematiikan että fysiikan tunnilla. Putken tilavuus on

V=pii * r*r*l

l on pituus ja se on tässä tapauksessa vakio. Ainoa tapa pienentää tilavuutta on sen vuoksi säteen pienennys, ts pienempi putki.


Kolmen putken viemistä hanakulmille en ole nähnyt. Voisihan sellainen suihkua varten olla hauska, mutta ei ole vastaan tullut. Laittakaa osoite, niin käyn katsomassa.

Erikoisasiantuntija voisi huvikseen katsoa ihan oikean maalämpöpumpun putkiliitäntöjä ja osoittaa siitä ERILLISEN LÄMMINVESIVARAAJAN kierukalta tulevan paluun.

XL 1 Liitäntä, lämpöjohto meno
XL 2 Liitäntä, lämpöjohto paluu
XL 6 Liitäntä, lämmönkeruu tulo
XL 7 Liitäntä, lämmönkeruu meno
XL 9 Liitäntä, lämminvesivaraaja

EI TAIDA LÖYTYÄ!

Varaajan asentamista voit katsella asentajan käsikirjasta. Sieltä se ja vastaukset muihin kysymyksiin löytyvät.

Ja mitä kierukan virtauksiin tulee, niin väärin tasapainotettu järjestelmä voi kierrättää väärien asetusten vuoksi vettä kierukassa koko ajan. Esimerkiksi asentaja saattaa unohtaa pumpun ilmauksen jäljiltä täydelle teholle. Kokemuksen mukaan siitä syntyy ääntä, joka hyvinkin koetaan häiritseväski.


Jos koe tekstin häiritseväksi, niin jätä lukematta. Aika yksinkertaista. Siis aivan kuten ...

NickNailer kirjoitti:

Jaa, olet nukkunut sekä matematiikan että fysiikan tunnilla. Putken tilavuus on

V=pii * r*r*l

l on pituus ja se on tässä tapauksessa vakio. Ainoa tapa pienentää tilavuutta on sen vuoksi säteen pienennys, ts pienempi putki.


Kolmen putken viemistä hanakulmille en ole nähnyt. Voisihan sellainen suihkua varten olla hauska, mutta ei ole vastaan tullut. Laittakaa osoite, niin käyn katsomassa.

Erikoisasiantuntija voisi huvikseen katsoa ihan oikean maalämpöpumpun putkiliitäntöjä ja osoittaa siitä ERILLISEN LÄMMINVESIVARAAJAN kierukalta tulevan paluun.

XL 1 Liitäntä, lämpöjohto meno
XL 2 Liitäntä, lämpöjohto paluu
XL 6 Liitäntä, lämmönkeruu tulo
XL 7 Liitäntä, lämmönkeruu meno
XL 9 Liitäntä, lämminvesivaraaja

EI TAIDA LÖYTYÄ!

Varaajan asentamista voit katsella asentajan käsikirjasta. Sieltä se ja vastaukset muihin kysymyksiin löytyvät.

Ja mitä kierukan virtauksiin tulee, niin väärin tasapainotettu järjestelmä voi kierrättää väärien asetusten vuoksi vettä kierukassa koko ajan. Esimerkiksi asentaja saattaa unohtaa pumpun ilmauksen jäljiltä täydelle teholle. Kokemuksen mukaan siitä syntyy ääntä, joka hyvinkin koetaan häiritseväski.


Jos koe tekstin häiritseväksi, niin jätä lukematta. Aika yksinkertaista. Siis aivan kuten ...

Lue lisää

Voi idiootti. Varaajasta lähtevän putken tilavuudella ei ole mitään merkitystä kun käytössä on LÄMPIMÄN KÄYTTÖVEDEN KIERTO. aivan sama vaikka putken halkaisija olisi metrin kun se ei jäähdy koskaan!

Ja se kiertojohto on se kolmas putki mitä et ole missään ilmeisesti nähnyt. En ymmärrä mitä hauskuutta siinä on suihkua varten.

Mikä tuo "XL 9 Liitäntä, lämminvesivaraaja" on jos ei lämminvesivaraajan meno/paluujohto? Riippuen toteutuksesta ja vaihtoventtiilin sijainnista, kumpi onkaan, siis meno- vai paluu. Toinen putki voi olla yhteinen ja se ei ole mikään vika tai häiriötilanne kuten tunnut käsittävän.

Joissain maalämpöpumpuissa on sitten tulistinvaraajajärjestelmä johon en mene nyt sen tarkemmin. Isot maalämpöjärjestelmät myös koostuu useista maalämpöpumpuista joista osa voi tehdä käyttövettä vaihtoventtiilin avulla ja osa lämmittää verkostoa samanaikaisesti. Tarvittaessa voidaan käyttää lisälämpönä olemassa olevaa öljykattilaa tai sähkövastuksia jos öljykattilaa ei ole. Tai jotain muutakin jos sellainen on saatavilla.

Kumpaa kierukkaa nyt tarkoitat, mahdollisen käyttövettä sisältävän varaajan lataus- vai lämmitysverkoston vettä sisältävän varaajan käyttövesikierukkaa?

Käyttövesikierukassa kiertää vesi koko ajan ihan normaalistikin lämpimän käyttöveden kierron vuoksi ja enemmän tietysti sitten kun hanat avataan. Ei sieltä mitään ulinaa saa irtoamaan lämpimän käyttöveden kierron avulla koska se on vain pieni osa maksimivirtaamasta.

Myös latauspiirin kierukassa voi kiertää vesi koko ajan eikä siitäkään mitään ulinaa lähde jos se järjestelmä on oikein mitoitettu.

Se ulina tulee varmaan alkuperäisen kysymyksen tapauksessa lämmitysverkostosta jossa on ilmaa tai lämmitysverkoston pumppu liian kovalla. Ei näillä kierukoilla ole mitään tekemistä sen kanssa.

Pakkohan näitä sinun aivopieruja on välillä vähän korjata kun meinaa tulla sellaista tuubaa ettei ole tosikaan.

Totaalista sontaa kirjoittelet.

"lämmintä vettä ei tule sitten millään ennen kuin valuttaa pidemmän aikaa" tarkoittanee tarkoittanee käyttövettä. Käyttövesi ei kierrä missään kolmiputkijärestelmässä. Olen joitakin jakeluongelmia korjannut vaihtamalla pienempään halkaisijaan. Lämmin vesi tulee varmuudella nopeammin pienemmässä putkessa, koska kyseessä on luonnonlaki. Intä mitä intät.

"eikä siitäkään mitään ulinaa lähde jos se järjestelmä on oikein mitoitettu. " Tai tasapainotettu, tai ylipäätänsä edes osapuilleen toimiva. Meloa siis voi syntyä.

"lämmitysverkoston pumppu liian kovalla." No niihän minä kirjoitin. Voi jopa olla niin, että pumppu on alunperin pantu tahallaan täysille ilmauksen vuoksi ja unohdettu. Niihän kirjoitin. Ja kokemusta on.

Maalämpöpumppujen ohjaus toimii usein huonosti sen vuoksi, että virtauksien lämpötilaerot (lämmitys vs. käyttövesikierukan kautta menevä ja SAMAAN PALUUPUTKISTOON PALAAVA) ovat suuria. Mitäs ihmeellistä tässä on? Ihan perusjuttu prosessinohjauksessa.


En muuten kyllä ymmärrä miksi jollakulla on kovin voimakkaita mielipiteitä asennuksesta, jota emme ole nähneet tai edes tunne. Minä olen esittänyt ehdotuksia ongelmista, jotka ovat tulleet vastaan.

1) MLP pumput ovat erilaisia ja 2) "pannuhuoneasennuksissa" on vielä enemmän vapausasteita. Olen nähnyt sellaisia suunnitelmia, jotka eivät yksinkertaisesti voi toimia halutulla tavalla. Hauskimmat asennussuunnitelmat ovat timpurin kynällä tehtyjä. Vastaavasti netissä myytävän parinsadan euron suunnitelma ovat "hauskoja", naurattavat vaan eivät lämmitä.

Pointtini on siinä, etteivät ongelmat johdu yksinomaan maalämpöpumpusta vaan usein vikaa on pannuhuoneissa, tai ns. inhimillisessä tekijässä (se A-rapun insinööri). Jälkimmäistä varten kaikki asentajat opetetaan buuttaamaan kone.

NickNailer kirjoitti:

Totaalista sontaa kirjoittelet.

"lämmintä vettä ei tule sitten millään ennen kuin valuttaa pidemmän aikaa" tarkoittanee tarkoittanee käyttövettä. Käyttövesi ei kierrä missään kolmiputkijärestelmässä. Olen joitakin jakeluongelmia korjannut vaihtamalla pienempään halkaisijaan. Lämmin vesi tulee varmuudella nopeammin pienemmässä putkessa, koska kyseessä on luonnonlaki. Intä mitä intät.

"eikä siitäkään mitään ulinaa lähde jos se järjestelmä on oikein mitoitettu. " Tai tasapainotettu, tai ylipäätänsä edes osapuilleen toimiva. Meloa siis voi syntyä.

"lämmitysverkoston pumppu liian kovalla." No niihän minä kirjoitin. Voi jopa olla niin, että pumppu on alunperin pantu tahallaan täysille ilmauksen vuoksi ja unohdettu. Niihän kirjoitin. Ja kokemusta on.

Maalämpöpumppujen ohjaus toimii usein huonosti sen vuoksi, että virtauksien lämpötilaerot (lämmitys vs. käyttövesikierukan kautta menevä ja SAMAAN PALUUPUTKISTOON PALAAVA) ovat suuria. Mitäs ihmeellistä tässä on? Ihan perusjuttu prosessinohjauksessa.


En muuten kyllä ymmärrä miksi jollakulla on kovin voimakkaita mielipiteitä asennuksesta, jota emme ole nähneet tai edes tunne. Minä olen esittänyt ehdotuksia ongelmista, jotka ovat tulleet vastaan.

1) MLP pumput ovat erilaisia ja 2) "pannuhuoneasennuksissa" on vielä enemmän vapausasteita. Olen nähnyt sellaisia suunnitelmia, jotka eivät yksinkertaisesti voi toimia halutulla tavalla. Hauskimmat asennussuunnitelmat ovat timpurin kynällä tehtyjä. Vastaavasti netissä myytävän parinsadan euron suunnitelma ovat "hauskoja", naurattavat vaan eivät lämmitä.

Pointtini on siinä, etteivät ongelmat johdu yksinomaan maalämpöpumpusta vaan usein vikaa on pannuhuoneissa, tai ns. inhimillisessä tekijässä (se A-rapun insinööri). Jälkimmäistä varten kaikki asentajat opetetaan buuttaamaan kone.

Lue lisää

Siis en tiedä oletko oikeasti noin pihalla vai onko vain termit hukassa mutta eihän tuossa ole mitään järkeä.

"Käyttövesi ei kierrä missään kolmiputkijärestelmässä. "

Kylmä, kuuma, kiertojohto. Montako putkea siinä on? http://www.kupari.com/kopparror_fi/koppar/Bilder/2_15.gif Ja kuuma vesi kiertää kiertojohdossa, ettei sitä tarvitse odottaa pitkään.

" No niihän minä kirjoitin. Voi jopa olla niin, että pumppu on alunperin pantu tahallaan täysille ilmauksen vuoksi ja unohdettu. Niihän kirjoitin. Ja kokemusta on."

Puhuit veden kiertämisestä varaajan kierukassa, et lämmityspatteriverkoston pumpusta. Täysin eri asioita, tosin et selvittänyt tarkoititko KÄYTTÖVESIkierukkaa vai käyttövesivaraajan LATAUSkierukkaa. Nekin on eri asioita.

"Maalämpöpumppujen ohjaus toimii usein huonosti sen vuoksi, että virtauksien lämpötilaerot (lämmitys vs. käyttövesikierukan kautta menevä ja SAMAAN PALUUPUTKISTOON PALAAVA) ovat suuria. Mitäs ihmeellistä tässä on? Ihan perusjuttu prosessinohjauksessa. "

Ei niissä ole tuollaista ongelmaa. Jos tehtaalla on suunniteltu paluu yhteen putkistoon niin kyllä se ohjaus osaa ottaa sen huomioon. Jos on vaihtoventtiilikone niin ei siellä paluuputkessa tule kuin käyttövesivaraajan latauskierrosta TAI lämmityskierrosta paluuvettä, ei molemmista yhtäaikaa.

Ja sanoisin ettei tuolla pohjalla kannata ruveta mitään suunnitelmia tai niiden toimivuutta arvostelemaan kun ei ole edes käyttövesijärjestelmän tai maalämpöpumpun toiminta selvillä.

Joo. Vaan kun tämä selvä asia ei joillekin mene perille.

Kun on vain naula päässä, kaikki ongelmat ratkaistaan vasaralla.

Oliko nyt kuitenkin kokonaisen kerrostalon järjestelmät vähän erilaisia kuin joku "kaupan hyllyltä" ostettu OK-ladon pumputin?

Ei varmaan, kun et moisista mitään ymmärrä

tyhmä_tynnyri kirjoitti:

Kun on vain naula päässä, kaikki ongelmat ratkaistaan vasaralla.

Oliko nyt kuitenkin kokonaisen kerrostalon järjestelmät vähän erilaisia kuin joku "kaupan hyllyltä" ostettu OK-ladon pumputin?

Ei varmaan, kun et moisista mitään ymmärrä

Lue lisää

Sovitaanko niin, että ne joilla ei ole kylmäainelupia, eivät kommentoi? Ja jos tietämättömyydestä huolimatta kommentoivat, niin pidättäytyvät asiassa. Minulla on mahdollisesti jopa kaksinkertainen älykkyysosamäärä "tyhmään tynnyriin" verrattuna, joten keskustelu siitä ei ole mielekäs. Meidän suvussa opinnot eivät pääty peruskoukuun, vaan kaikki väittelevät.

Ja asiaan:

OKT-talojen ja suurempien kiinteistöjen pumput ovat hyvin samanlaisia. Eroa on koossa, tehossa ja muutamassa osassa. Paremmissa omakotitaloissa on erillinen kv varaaja, kuten kiinteistöpumpuissa. Niihin nähden koon lisäksi suurin ero on siinä, että KV lämmityksen shuntti ei kiinteistöpumpuissa ole yleensä sisäänrakennettu, vaan erillinen. Lisäksi kiinteistöpuolella voidaan asentaa pumppuja rinnan, mitä en ole koskaan nähnyt omakotitaloissa.

OKT pumputovat pienempiä ja kompaktimpeja. Kerrostaloissa tekniikkaa on enemmän maalämpöpumpun ulkopuolella kuin omakotitaloissa. Tästä syystä kiinteistöpumppujen asennuksessa korostuu LVI-suunnittelijan osaaminen. Sitä taas en viitsi mainostaa.

NickNailer kirjoitti:

Sovitaanko niin, että ne joilla ei ole kylmäainelupia, eivät kommentoi? Ja jos tietämättömyydestä huolimatta kommentoivat, niin pidättäytyvät asiassa. Minulla on mahdollisesti jopa kaksinkertainen älykkyysosamäärä "tyhmään tynnyriin" verrattuna, joten keskustelu siitä ei ole mielekäs. Meidän suvussa opinnot eivät pääty peruskoukuun, vaan kaikki väittelevät.

Ja asiaan:

OKT-talojen ja suurempien kiinteistöjen pumput ovat hyvin samanlaisia. Eroa on koossa, tehossa ja muutamassa osassa. Paremmissa omakotitaloissa on erillinen kv varaaja, kuten kiinteistöpumpuissa. Niihin nähden koon lisäksi suurin ero on siinä, että KV lämmityksen shuntti ei kiinteistöpumpuissa ole yleensä sisäänrakennettu, vaan erillinen. Lisäksi kiinteistöpuolella voidaan asentaa pumppuja rinnan, mitä en ole koskaan nähnyt omakotitaloissa.

OKT pumputovat pienempiä ja kompaktimpeja. Kerrostaloissa tekniikkaa on enemmän maalämpöpumpun ulkopuolella kuin omakotitaloissa. Tästä syystä kiinteistöpumppujen asennuksessa korostuu LVI-suunnittelijan osaaminen. Sitä taas en viitsi mainostaa.

Lue lisää

LVI-suunnittelijan osaaminen ei paljon kerrostaloa lämmitä.

Taitaa olla ainut yleistettävä kokemusperäinen tuntemus lämmöstä tässä ketjussa. Pitäisi ehkä hieman eritellä, minkä järjestelmän osaset ovat kyseessä.

Kertoo nykyään kelapummi, ent. petosrööriroope.